Hyönteisainesosat on merkittävä selkeästi niitä sisältäviin tuotteisiin EU:ssa, toisin kuin sosiaalisessa mediassa pelätään
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 8. helmikuuta 2023 11:11
- Lukuaika: 6 minuuttia
- Teksti: Rossen BOSSEV, Nathan GALLO, AFP Ranska, AFP Bulgaria
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Ihmiset syövät nyt bugeja tietämmän sitä", suomenkielisessä, tammikuun lopulla julkaistussa Facebook-päivityksessä väitetään. Siinä sanotaan virheellisesti myös, että tuotteen tiedoissa ei tarvitse mainita, että juuri markkinointiluvan saaneet hyönteiset voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Siinä väitetään lisäksi, että ainoastaan sirkkojen tieteellinen, latinankielinen nimi mainitaan tuotteen ainesosissa.
Samanlaisia väitteitä on jaettu myös muilla kielillä, kuten ranskaksi, saksaksi ja bulgariaksi.
Tosiasiassa Euroopan komissio kuitenkin vaatii valmistajia mainitsemaan, että elintarvike sisältää hyönteisiä ja että ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
Väärät väitteet ovat osa jatkuvaa misinformaationarratiivia siitä, että "globaalit eliitit" Ursula von der Leyenista Bill Gatesiin haluavat pakottaa ihmiset syömään hyönteisiä. Suomessa viimeisimmät väitteet ovat saaneet ihmiset lähettämään yrityksille sähköpostia tarkistaakseen, sisältävätkö niiden tuotteet hyönteisiä, ja jakamaan yritysten vastauksia sosiaalisessa mediassa.
Erilaisia vääriä väitteitä hyönteisten syömisestä on osoitettu vääriksi aiemmin, esimerkiksi AFP:n faktantarkistuksissa täällä ja täällä.
Hyönteispohjaiset ruoat nähdään yhtenä ratkaisuna, kun ruoantuotannon tarve lisääntyy maailman väestön kasvaessa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) artikkelissa kerrotaan, että syötävät hyönteiset voivat parantaa ravitsemus- ja ruokaturvallisuutta, luoda uusia elinkeinomahdollisuuksia sekä tukea kestäviä maatalousjärjestelmiä.
Mitä Euroopan komissio on hyväksynyt?
Tammikuussa 2023 Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin tieto kahden uuden hyönteisiin liittyvän tuotteen hyväksymisestä. Ensimmäisessä, 3.1.2023 päivätyssä luvassa sallitaan "osittain rasvattoman", kotisirkoista (tieteelliseltä nimeltään Acheta domesticus) tehdyn jauheen tuominen EU:n markkinoille "uuselintarvikkeena" sekä sen käyttäminen ainesosana erilaisissa ruokatuotteissa.
Toinen, 5.1.2023 päivätty lupa sallii kanatunkkarin (Alphitobius diaperinus) toukkien jäädytettyjen, tahnaksi valmistettujen, kuivattujen ja jauhettujen muotojen käytön ruokatuotteissa ja ravintolisissä. Myös nämä on luokiteltu uuselintarvikkeiksi.
EU on myöntänyt aiemmin lupia hyönteistuotteille. Myös muita jauhomatoihin, idänkulkusirkkaan ja kotisirkkaan perustuvia ainesosia on hyväksytty uuselintarvikkeiksi.
Euroopan komission sivujen mukaan uuselintarvike "määritellään ruoaksi, jota ei ole käytetty merkittävästi ihmisravintona EU:ssa ennen 15.5.1997", jolloin ensimmäisen uuselintarvikkeita koskeva säädös tuli voimaan. Sivujen mukaan uuselintarvikkeiden on oltava "turvallisia kuluttajille" sekä "kunnolla merkittyjä niin, että ne eivät johda kuluttajia harhaan".
Kuten tällä Euroopan komission viimeaikaisia lupia koskevalla kysymys- ja vastaussivulla selitetään osiossa "Miksi hyväksymme hyönteisruokia?", EU:n jäsenmaiden lisäksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA), joka on vastuussa tuotteiden turvallisuuden arvioimisesta tieteellisesti ennen kuin ne viedään markkinoille, on hyväksyttävä tuotteet. Uusissa luvissa sanotaankin, että EFSA on katsonut, että kanatunkkareihin ja kotisirkkoihin perustuvien ainesosien käyttö "ehdotetuissa käyttötarkoituksissa ja ehdotettuina käyttömäärinä on turvallista".
AFP on aiemmin osoittanut vääriksi väitteitä syötävien hyönteisten terveysvaikutuksista muun muassa englanniksi ja romaniaksi.
EU dokumenttien mukaan hyönteisainesosat on merkittävä ruokatuotteisiin
Internetissä kiertävissä väitteissä vääristellään hyönteistuotteiden hyväksymisdokumenteissa esitettyjä ehtoja.
Kummankin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun hyväksymisdokumentin lopussa on lisäosa, jossa on kaksi taulukkoa. Ensimmäisessä taulukossa esitetään merkitsemisvaatimukset uuselintarvikkeille, ja siihen sisältyy sarake "Merkintöjä koskevat lisävaatimukset".
Sarakkeen ensimmäisessä kohdassa esitetään, kuinka uuselintarvikkeisiin on viitattava merkinnöissä. Kotisirkan kohdalla kyseisessä kohdassa lukee: "Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on 'osittain rasvaton Acheta domesticus (kotisirkka) -jauhe'".
Kanatunkkarin kohdalla kohdassa 1 lukee: "Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on käytetyn muodon mukaan 'jäädytetyt / tahnaksi valmistetut Alphitobius diaperinus -toukat (kanatunkkari)' tai 'kuivatut/jauhetut Alphitobius diaperinus -toukat (kanatunkkari)'".
Väitteet siitä, että ainesosat olisi merkitty ainoastaan niiden tieteellisillä, latinankielisillä nimillä, ovat siis vääriä.
Kummassakin sarakkeessa tarkennetaan, että kyseisiä uuselintarvikkeita sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä "on oltava maininta siitä, että tämä ainesosa voi aiheuttaa allergisia reaktioita kuluttajille, joiden tiedetään olevan allergisia äyriäisille ja nilviäisille ja niistä saataville tuotteille sekä pölypunkeille. Tämä maininta on esitettävä ainesosaluettelon välittömässä läheisyydessä".
Alla on kuvakaappaukset kyseisistä dokumentin kohdista:
Euroopan komission edustaja Stefan de Keersmaecker vahvisti AFP:lle 1.2.2023, että ainesosat on listattava pakkausmerkinnöissä ja että ilmoitus mahdollisista allergisista reaktioista kuluttajilla, joilla on yllä mainittuja allergioita, on pakollinen.
Mitä mahdollisista allergisista reaktioista tiedetään?
EFSA:n raportit osittain rasvattomasta kotisirkkajauheesta ja kanatunkkarin toukista tehdyistä ainesosista on nähtävissä täällä ja täällä. Kummassakin raportissa tullaan siihen tulokseen, että mahdollista allergeenisuutta lukuun ottamatta uuselintarvike "on turvallinen ehdotetuissa käyttötarkoituksissa ja ehdotettuina käyttömäärinä".
Kummassakin EFSA:n raportissa mainitaan mahdollisuus, että ainesosat saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita, mikä on huomioitu hyväksymisdokumenteissa sekä Euroopan komission sivuilla.
Kuten Euroopan komission kysymyksiä ja vastauksia -sivulla selitetään, hyväksymisdokumenteissa esitetään vaatimuksia pakkausmerkinnöille, koska EFSA tuli siihen tulokseen, että "arvioitujen hyönteisproteiinien syöminen voi mahdollisesti johtaa allergisiin reaktioihin".
"Näin voi olla erityisesti henkilöillä, jotka ovat ennestään allergisia äyriäisille, pölypunkeille ja joissain tapauksissa nilviäisille. Lisäksi rehun allergeenit (esim. gluteiini) saattavat päätyä syötävään hyönteiseen. Siksi tämän uuselintarvikkeen hyväksyminen selventää asiaa ja esittää tarkat merkintävaatimukset allergeenisuuden suhteen", siinä lisätään.
Yksi esimerkki kyseisistä tiedoista on nähtävissä tämän Euroopassa myynnissä olevan hyönteispohjaisen proteiinipatukan verkkokaupan kuvauksessa, jossa sanotaan allergeenien kohdalla, että "äyriäisille ja/tai pölypunkeille allergiset henkilöt voivat saada allergisen reaktion hyönteisten syömisestä".
Alkuvuoden kahden uuden uuselintarvikkeen hyväksymisdokumenteissa kuitenkin huomautetaan, että vaikka niiden sisältämät proteiinit voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, niiden allergeenisuuden tason selvittämiseksi tarvitaan enemmän tutkimusta. Dokumenteissa sanotaan, että koska nykytutkimuksessa ei ole selvitetty yksiselitteisesti, missä määrin kyseiset ruoat voivat aiheuttaa allergisen reaktion, siitä, voivatko tuotteet aiheuttaa "primääriä herkistymistä" ei ole "erityisiä merkintävaatimuksia".
Tällä hetkellä EU:ssa on elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön mukaan merkittävä allergeeneiksi vain 14 allergioita ja intoleransseja aiheuttavaa ainesosaa, jotka on listattu Ruokaviraston sivulla.
Kolmannes maailman väestöstä syö hyönteisiä
Tämän Tampereen yliopiston hyönteispohjaisten ruokien tutkimusta käsittelevän artikkelin mukaan noin kolmasosa maailman väestöstä syö hyönteisistä valmistettuja ruokia.
Siinä kerrotaan, että sen jälkeen kun jauhopukin ja kotisirkan käyttö ruoaksi sallittiin Suomessa vuonna 2017, seurasi hyönteisruokabuumi ja kauppojen hyllyille ilmestyi tuotteita kuten sirkkaleipää. Buumi oli kuitenkin lyhytikäinen, mikä tutkijoiden mukaan johtui hyönteisten outoudesta suomalaisille elintarvikkeena sekä kulutustrendien yleisestä kiertonopeudesta.
Artikkelissa haastateltujen tutkijoiden mukaan hyönteispohjaisista ruoista voi tulla arkiruokaa, kun yleinen tietoisuus tuotteiden ravitsemuksellisista ja ympäristöllisistä eduista lisääntyy ja hyönteispohjaisten tuotteiden hinnat laskevat.
FAO:n vuonna 2021 julkaistussa raportissa kuvataan hyönteisiä "hyvänä mahdollisuutena auttaa ratkaisemaan maailman väestön kasvuun liittyvät elintarviketurvallisuuden heikkenemisen ongelmat vahingoittamatta samalla ympäristöä".
Raportissa kuitenkin korostetaan myös, että syötävien hyönteisten tuottamisessa ja kuluttamisessa on pyrittävä takaamaan elintarviketurvallisuus allergeenisten, biologisten, kemikaalisten tai fyysisten riskien välttämiseksi. "Turvallisessa ja menestyksekkäässä hyönteisten tuotannossa on pyrittävä ehkäisemään, havaitsemaan, tunnistamaan ja vähentämään näitä elintarviketurvallisuuden ongelmia", raportissa sanotaan.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä