Harhaanjohtavat väitteet kurkkujen hinnoista hämmentävät sosiaalisessa mediassa

"Virosta saa suomalaista kurkkua 1,99 e kilohintaan S-ryhmän Prismasta", alkaa tammikuun puolivälissä julkaistu Facebook-päivitys. Siinä huomautetaan seuraavaksi, että "suomalainen joutuu maksamaan 5,00 e kilo suomalaisesta kurkusta. Syynä S- ja K-ryhmän kartellimafian ryöstöhinnat ja vientituet".

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 1.2.2023)

Päivitystä jaettiin melkein sata kertaa Facebookissa. Se on osa suurempaa ruoan hintoja Suomessa ja ulkomailla koskevaa hämmennystä, joka alkoi Ylen mukaan, kun TikTok-käyttäjä julkaisi videon, jossa näkyi, kuinka suomalaisia kurkkuja myytiin puolalaisessa kaupassa sekaisin muualla tuotettujen kurkkujen kanssa. Videolla kurkut maksoivat alle 4€/kg, kun taas Suomessa kyseisen suosikkivihanneksen hinta on 4–6€/kg. Videon julkaisija selvensi myöhemmin medialle, että videon tarkoituksena ei ollut ihmetellä hintoja vaan sitä, että suomalaisia kurkkuja myytiin yhdessä muualla tuotettujen kanssa. Hintaerot käynnistivät kuitenkin keskustelun sosiaalisessa mediassa, jossa spekuloitiin laajasti syitä hintaeroille. Jotkut käyttäjät nostivat esiin Virossa myytävien suomalaisten kurkkujen hinnat tässä yhteydessä.

Kiinnostus kurkkuja kohtaan seuraa uutisia ruoan hinnoista, jotka nousevat poikkeuksellisen nopeasti seurauksena koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Nämä heijastuvat korkeampiin energian ja lannoitteiden hintoihin. Joulukuussa 2022 elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat 16,03% korkeampia kuin vuotta aiemmin.

Päivitys suomalaisista kurkuista Virossa on harhaanjohtava, sillä siinä näkyy käyrä kurkku, joka on halvempi kuin suorat kurkut. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle myös, että toisin kuin päivityksessä väitetään, kartellille Suomen kahden suuren päivittäistavarakaupparyhmän välillä ei ole näyttöä eikä vientitukija enää myönnetä.

Käyrät kurkut ovat edullisempia

Päivityksen kuvassa virolaisessa Prismassa myytävistä suomalaisista kurkuista näkyy, että kurkkuja kuvataan sanalla "kõver", mikä tarkoittaa käyrää viroksi. Tuote on nähtävissä kaupan verkkosivuilla täällä. Myös uutisissa kurkkujen hinnoista huomautetaan, että kyseiset Virossa myytävät kurkut ovat käyriä ja siksi edullisempia. Valikoima- ja hankintajohtaja Kaimo Niitaru AS Prisma Peremarketista, joka on osa SOK Liiketoiminta Oy:n liiketoimintaa Virossa, vahvisti tämän AFP:lle sähköpostitse 3.2.2023.

Hän selitti, että Virossa koko kurkkujen myynnistä "noin 6% on suomalaista ja yleensä kyseessä on juuri käyrä kurkku".

Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että käyriä kurkkuja ei tuoteta tarkoituksella, sillä ne ovat II-luokan tuotteita ja edustavat pientä osaa Suomessa ja ulkomailla myytävistä kurkuista.

Luonnonvarakeskuksen yliaktuaarit Anna-Kaisa Jaakkonen ja Anu Koivisto kertoivat AFP:lle sähköpostitse 1.2., että jos kurkku on liian käyrä, tätä pidetään laatuvirheenä, vaikka se ei vaikutakaan makuun. Yksi käyryydestä seuraava ongelma on, että kurkkuja on "vaikea" tai "mahdoton" muovittaa, mikä parantaisi niiden säilyvyyttä. "Kuten muissakin tuotteissa II-luokan tuotteet ovat sen vuoksi halvempia."

"Suomen kurkkumarkkinoilla ei liian käyrille eli II-luokan kurkuille ole käytännössä Suomessa markkinoita, lähinnä suoramyyntiä", he selittivät. "Kauppoihin päättyy vain I-luokan kurkkuja."

Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala kertoi AFP:lle sähköpostitse 2.2., että 95% suomessa tuotetuista kurkuista on I-luokkaa eli ei käyriä. Hänen mukaansa vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 53,1 miljoonaa kiloa kurkkuja, joista 0,94 miljoonaa kiloa vietiin ulkomaille. "I-laadun kurkut ovat kysytyimpiä", hän sanoi.

Image

Kurkkuja näytillä "Nous"-ruokakaupassa Melessessä lähellä Rennesiä Luoteis-Ranskassa 26.6.2018 ( AFP / Thomas BREGARDIS)

Maa- ja metsätalousministeriön edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 1.2., että mitä maidenvälisiin hintaeroihin yleisellä tasolla tulee, laatuerojen, kuten käyrien kurkkujen kohdalla, lisäksi vaikuttavia tekijöitä voivat olla erot arvonlisäverossa (tosin ero Suomen ja Viron välillä on "hyvin pieni) sekä yleinen kustannustaso. "Erityisesti lyhyellä aikavälillä markkinoilla saattaa olla suuria eroja kysyntä/tarjontatilanteen mukaan", hän lisäsi ja huomautti, että myös kuluttajien ostovoima ja preferenssit vaikuttavat hintoihin. "Saattaa myös olla toimijoiden intresseissä myydä mahdollinen ylituotanto pois omalta päämarkkinalta hyvinkin edullisesti, jolloin pääosalle tuotannosta saadaan kotimarkkinoilta parempi hinta", hän sanoi.

Ei todisteita kartellista

Harhaanjohtavassa päivityksessä mainitaan "S- ja K-ryhmän kartellimafia". Tällä viitataan S-ryhmään ja Keskoon, Suomen kahteen suureen päivittäistavarakaupan toimijaan. Mitään näyttöä kartellista ei kuitenkaan ole. Kuten kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla selitetään, kartellissa kilpailevat yritykset sopivat esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden hinnoista, hinnankorotuksista tai markkinoiden jakamisesta, ja kartellit ovat kaikkein vakavampia kilpailunrajoituksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2021 julkaisemassa raportissa kaupan toimialan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kuvataan S-ryhmän ja Keskon asemaa duopoliksi eli tilanteeksi, jossa kaksi toimijaa dominoi markkinoita. Vaikka raportissa kerrotaan, että yrittäjät päivittäistavarakaupan alalla ovat kritisoineet asetelmaa, siinä ei mainita mitään kartelleista tai epäreilusta hinnoittelusta. Raportissa sanotaan myös, että kilpailu lisääntyi, kun Lidl saapui Suomen markkinoille vuonna 2002.

Jaakkonen ja Koivisto sanoivat AFP:lle, että vaikka kurkulle on suuria pakkaamoja, joiden hinnoittelu vaikuttaa koko maan tasoon, yleisellä tasolla "kurkkumarkkinoilla on useita paikallisiakin toimijoita, joten kartellista ei voi puhua".

Rantala sanoi, että viljelijä ja kauppa neuvottelevat hinnan kurkuille.

Kauppapuutarhaliiton ylläpitämän, Suomessa viljeltävistä tuotteista kertovan Puhtaasti kotimainen -sivuston mukaan kasvihuonekurkkua viljellään noin 170 yrityksessä Suomessa.

Päivittäistavarakauppa ry kertoi AFP:lle sähköpostitse 31.1., että väitteelle ryhmien välisestä kartellista ei ole "mitään perää". Kesko ja S-ryhmä ovat Päivittäistavarakauppa ry:n jäseniä yhdessä muiden alalla toimivien yritysten kanssa.

Vientituet poistettu

Harhaanjohtavassa päivityksessä väitetään myös vientitukia syynä hintaerolle.

Elintarviketeollisuusliitto kertoi kuitenkin AFP:lle sähköpostitse 31.1., että EU-maissa ei makseta tuotteille vientitukea.

Maa- ja metsätalousministeriön edustaja vahvisti tämän. Hän selitti, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet poistivat vientituet vuonna 2015. Kuten Euroopan komission sivuilla EU:n maataloudesta ja WTO:sta kerrotaan, kehittyneiden maiden oli poistettava vientituet välittömästi tai joissain tapauksissa vuoden 2020 loppuun mennessä. Silloinkin, kun vientitukia maataloustuotteille käytettiin, niitä ei sovellettu Suomen ja Viron väliseen kauppaan: "Vientitukiahan maksettiin aikanaan vietäessä EU:n ulkopuolella, EU on yhteinen markkina-alue", ministeriön edustaja sanoi.