
Graafi Kurskissa kuolleista "ulkomaisista palkkasotureista" on väärennetty
- Julkaistu 30. huhtikuuta 2025 18:39
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Johanna LEHN, AFP Saksa
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH , AFP Finland
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Niiden palkkasotureiden kansalaisuus, joiden ruumiit löydettiin Kurskin alueelta ja jotka taistelivat ukronazien puolella. Eniten puolalaisia, georgialaisia ja kolumbialaisia", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 14.4.2025 ja jota on jaettu kymmeniä kertoja. Ukrainan liittäminen natseihin on keskeinen teema Venäjän propagandassa.
Päivityksessä on graafi, jonka väitetään kertovan Kurskissa kaatuneiden, Ukrainan armeijassa taistelleiden sotilaiden kansalaisuuksista. Sen oikeassa alakulmassa on saksalaisen tilastopalvelu Statistan logo luomassa vaikutelmaa luotettavasta lähteestä.
Graafissa on listattu yhteensä yhdeksän eri kansalaisuutta. Siinä väitetään, että kaatuneiden sotilaiden joukossa on eniten puolalaisia (1 963) ja georgialaisia (1 230). Heidän jälkeensä eniten kaatuneita väitetään olevan Kolumbiasta (917), Ranskasta (208) ja Saksasta (197). Muut mukana olevat maat ovat Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Japani.
Suomeksi graafia jaettiin myös Telegramissa.
Sama kuvasi levisi laajasti sosiaalisessa mediassa eri kielillä, kuten englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, bulgariaksi ja slovakiksi.
Graafi on kuitenkin väärennetty, kuten useat epäjohdonmukaisuudet siinä osoittavat, eikä se perustu virallisiin lukuihin.

Graafin luvut on päivätty 10.4.2025. Kaksi päivää aikaisemmin eli 8.4.2025 Venäjän armeija ilmoitti, että se oli vallannut takaisin yhden viimeisistä Ukrainan kontrollissa olleista kylistä Kurskissa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli ilmoittanut edellisenä päivänä, että Ukrainan armeija oli edennyt Kurskin viereisellä, niin ikään Ukrainan rajalla olevalla Belgorodin alueella. Zelenskyi sanoi 27.4., että Ukraina taistelee yhä Kurskissa, vaikka Venäjä väitti "vapauttaneensa" alueen.
On totta, että Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan taistelee muiden maiden kansalaisia kummallakin puolella. Asiasta on kuitenkin vaikea saada varmennettua, riippumatonta tietoa.
Pohjois-Korea vahvisti ensimmäisen kerran 28.4.2025 lähettäneensä joukkoja tukemaan Venäjää. Zelenskyi sanoi aiemmin huhtikuussa, että "useita satoja" Kiinan kansalaisia taistelee Ukrainassa Venäjän puolella. Tämän AFP:n jutun mukaan Venäjä on rekrytoinut sotilaita myös esimerkiksi Nepalista, Sierra Leonesta ja Somaliasta.
Sodan alussa ukrainalaiset lähteet ilmoittivat, että 20 000 vapaaehtoista oli ilmoittanut haluavansa liittyä Kansainväliseen legioonaan, Ukrainan asevoimien alaiseen muukalaislegioonaan. AFP:n toimittajat Itä-Ukrainassa ovat puhuneet sodan aikana Ukrainan puolella taisteleville sotilaille Yhdysvalloista, Britanniasta, Ranskasta, Japanista, Irlannista ja Kolumbiasta.
Suomen ulkoministeriön mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä kymmenkunta suomalaista vapaaehtoista on kaatunut tai kadonnut taisteluissa Ukrainassa.
Graafissa on useita epäjohdonmukaisuuksia
Graafissa on useita epäjohdonmukaisuuksia, jotka osoittavat, ettei se ole Statistan tekemä. Statista on Saksassa perustettu tilastopalvelu, jonka verkkosivujen mukaan sillä on "tilastoja, raportteja ja näkokulmia yli 80 000 teemasta 22 500 lähteestä 170 alalla".
Ensinnäkin Statistan graafeissa, joita julkaistaan muun muassa sen Instagram-tilillä, mainitaan aina tietojen lähde. Väärennetty graafi mukailee Statistan sosiaalisen median päivityksiä, mutta siitä puuttuu lähde.

Väärennykseen viittaa myös se, että kaksi kuvassa näkyvää lippua on virheellisiä. Saksan lipussa on maan vaakuna ja kotka kuten liittovaltion instituutioiden käyttämässä lipussa. Tätä lippua saavat käyttää ainoastaan liittovaltion viranomaiset, joihin Statista ei kuulu. Oikeasti Statista käyttääkin Saksan lippua ilman kotkaa. Toisena esimerkkinä päivityksessä käytetään Yhdysvaltain lipun sijaan Liberian lippua. Yhdysvaltain lipussa on useampia tähtiä ja raitoja kuin Liberian lipussa.

Myös väärennetyn graafin otsikko on muotoiltu eri tavalla kuin Statistan oikeissa graafeissa. Väärennöksessä ainoastaan lauseen ja erisnimien ensimmäiset kirjaimet on kirjoitettu isolla. Statista kirjoittaa sen sijaan kaikki otsikon sanat isolla kirjaimella lukuunottamatta esimerkiksi prepositioita. Lisäksi AFP löysi Statistan Instagram-tililtä ainoastaan graafeja, joiden otsikko on yksi- tai kaksirivinen, kun taas väärennetyn graafin otsikko on kolme riviä pitkä.

Statista kiistää
Graafilla tehty käänteinen kuvahaku tuottaa tulokseksi Statistalla työskentelevän Marc Luettgemannin Linkedin-päivityksen huhtikuun 2025 puolivälistä. Siinä hän kertoo, että graafi on väärennetty ja käy läpi yllä mainitut poikkeavuudet aitoihin Statistan graafeihin verrattuna. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Statistan graafeista leviää väärennöksiä. "Löysimme ensimmäisen joitakin kuukausia sitten, nyt toisen: infografiikoitamme väärennetään ilmeisesti Venäjän-mielisiin propagandatarkoituksiin", Luettgemann kirjoittaa.
Statistan edustaja vahvisti tämän AFP:lle. "Statista ei tehnyt tätä infografiikkaa, eikä meillä ole mitään yhteyttä siinä esitettyihin tietoihin", edustaja sanoi 25.4.2025. Hänkin viittasi poikkeavuuksiin graafin esitystavassa. Statista ei myöskään kerää tietoja Ukrainan sodassa taistelevien sotilaiden kansalaisuuksista. Näitä tietoja ei ole Statistan saatavilla muistakaan lähteistä, edustaja sanoi.
Statistan sivuilla tehty englanninkielinen haku ei tuottanut kyseisiin tietoihin viittaavia tuloksia.
Saksankielisessä väärennettyä graafia jakavassa Telegram-päivityksessä näkyy osoite fishki.net Statistan logon alapuolella. Kyseisen sivuston IP-osoite paikantuu Venäjälle. Myös tämä voi viitata siihen, että graafi ei ole peräisin Statistalta.
Graafin tietoja ei voi varmentaa kattavasti ja riippumattomasti. Venäjä ja Ukraina eivät yleensä paljasta sotilaallisia tappioitaan, joten jopa kuolleiden kokonaismäärä perustuu arviohin.
Arviot kaatuneista Ukrainan puolella taistelleista vaihtelevat 46 000 ja 100 000 sotilaan välillä (arkistoitu versio).
Naton edustaja arvioi huhtikuun alussa, että noin 250 000 venäläistä on kuollut sodassa.
Riippumattoman venäläismedia Mediazonan ja BBC:n venäjänkielisen toimituksen tutkimuksessa oli huhtikuun 2025 loppuun mennessä tunnistettu 100 000:n sodan alun jälkeen kaatuneen venäläissotilaan nimet. Tiedot perustuvat julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin. Nimilista ei ole kattava.
Lisää AFP:n suomenkielisiä faktantarkistuksia Ukrainan sodasta on luettavissa täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä