Unkarin pysäyttämästä ukrainalaisesta rahankuljetuksesta leviää tekoälyllä luotuja kuvia

Unkarin viranomaiset pidättivät maaliskuun 2026 alussa rahanpesusta epäiltynä seitsemän ukrainalaista pankin työntekijää, jotka kuljettivat käteistä rahaa ja kultaa Itävallasta kohti Ukrainaa. Tapaus heikensi maiden muutenkin kireitä suhteita. Sosiaalisessa mediassa leviää väitetysti tapauksesta otettuja kuvia unkariksi ja useilla muilla kielillä. Erot Unkarin hallituksen julkaiseman virallisen materiaalin kanssa sekä epäjohdonmukaisuudet kuvissa osoittavat kuitenkin, että ne on luotu tekoälyllä. Tekoälyn havaitsemiseen tarkoitetut työkalut vahvistavat tämän. Lisäksi tekoälykuvien julkaisseiden unkarilaistabloidien päivityksissä on viitteitä keinotekoisesta näkyvyyden lisäämisestä.

Unkarin viranomaiset pidättivät 5.3.2026 seitsemän Ukrainan valtion omistaman Oštšadbank-pankin työntekijää, kun nämä kuljettivat rahaa Itävallassa ja Ukrainassa sijaitsevien pankkien välillä. Heidät vapautettiin seuraavana päivänä, mutta tapaus kiristi maiden välejä entisestään: Unkarin mukaan työntekijät pidätettiin rahanpesuepäilyn vuoksi. Ukraina puolestaan sanoi Unkarin ottaneen työntekijät "panttivangeiksi", sillä Ukraina ei ole korjauttanut venäläistä öljyä Unkariin kuljettavaa putkea Unkarin vaatimuksista huolimatta.

Pankin työntekijät kuljettivat 40 miljoonaa dollaria, 35 miljoonaa euroa sekä yhdeksää kiloa kultaa. Unkari ei ole vielä palauttanut niitä, Ukrainan keskuspankin johtaja Andrii Pyshnyi sanoi Facebookissa 8.3.2026.

Pidätyspäivänä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaikutti uhkailevan Unkarin pääministeri Viktor Orbánia sen jälkeen, kun Unkari oli ilmoittanut estävänsä EU:n 90 miljardin tuen ensimmäisen erän maksamisen Ukrainalle, ellei öljyputkea korjata. Zelenskyi sanoi, että Ukrainan asevoimat voisivat saada Orbánin osoitteen ja puhua tälle "hänen omalla kielellään". Unkarin hallitus, oppositiojohtaja Péter Magyar ja EU:n komissio ovat tuominneet Zelenskyin puheet.

Zelenskyi on unkarilaisten keskuudessa vähemmän suosittu kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin. Huhtikuussa pidettävien parlamenttivaalien lähestyessä Unkarin hallituspuolue yrittää tehdä Ukrainasta keskeisen vaaliteeman ajamalla narratiivia, että unkarilaisten on valittava Zelenskyin ja Orbánin välillä.

Pian pidätysten jälkeen internetissä alkoi levitä kuvia, joiden väitettiin esittävän rahankuljetukseen käytettyjä ajoneuvoja täynnä seteleitä ja kultaa, kommandoja, joiden asuissa lukee "NAK", unkarinkielinen lyhenne maan vero- ja tulliviranomaisille, sekä käsiraudoissa olevia henkilöitä, joilla on vaatteissaan Ukrainan lippu.

Tällaisia kuvia julkaisivat muun muassa unkarilainen, hallitusta kannattava Bors-tabloidi sekä niin ikään hallituksen narratiiveja levittävä Ripost-tabloidi

Suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa Ripostin julkaisemia kuvia jaettiin X:ssä ja Facebookissa.

Image
Kuvakaappaus tekoälyllä luotua kuvaa jakavasta päivityksestä X:ssä (otettu 12.3.2026; AI-merkintä AFP:n lisäämä)

Vääriä kuvia levisi myös muilla kielillä, kuten saksaksi, italiaksi, romaniaksi, tšekiksi, slovakiksi ja bulgariaksi.

Useita merkkejä tekoälystä

Unkarin hallitus julkaisi pian tapahtumien jälkeen videon terrorismin vastaisen keskuksen tekemästä pidätyksestä sekä kuvia seteleistä ja kullasta. Materiaali osoittaa, että rahan ja kullan todellinen määrä oli huomattavasti pienempi kuin mitä sosiaalisessa mediassa leviävissä kuvissa näkyy. 

Image
Kuvakaappauksia tekoälyllä luodusta kuvasta Facebookissa (vasemmalla) ja Unkarin hallituksen Facebook-sivulla julkaistusta kuvasta takavarikoiduista seteleistä ja kullasta (oikealla) (kuvakaappaukset otettu 12.3.2026 ja 13.3.2026; AI-merkintä AFP:n lisäämä)

On totta, että Unkarin tulli- ja veroviranomaiset tutkivat tapausta, mutta kuten yllä mainitulla videolla näkyy, pidätyksen teki terrorismin vastainen keskus. Tulli- ja veroviranomaisilla on myös kommandoyksikkö, mutta sen varusteet eivät ole samanlaisia kuin sosiaalisessa mediassa leviävissä kuvissa olevilla henkilöillä. Missään ei myöskään mainita, että yksikkö olisi osallistunut tapahtumiin.

Virallisista materiaaleista ilmenee lisäksi, että raha oli pakattu sinisiin pusseihin, joissa oli itävaltalaisen Raiffeisen-pankin sinetti. Sosiaalisen median kuvissa rahat on sen sijaan yksinkertaisesti pinottu pakettiautoihin.

Image
Kuvakaappauksia Unkarin hallituksen YouTubessa julkaisemalta videolta (otettu 9.3.2026; korostukset AFP:n lisäämiä). Vasemmassa kuvassa näkyy Unkarin terrorismin vastaisen keskuksen tunnus. Oikealla on takavarikoituja rahoja sinisissä pusseissa.

Kuvissa on myös visuaalisia epäjohdonmukaisuuksia, jotka viittaavat siihen, että ne on luotu tekoälyllä. Yhdellä viranomaisista on esimerkiksi hihassaan merkki, joka muistuttaa Ukrainan poliisin virkamerkkiä. Tekoälyohjelmat tuottavat kuvia tekstiohjeiden perusteella (tässä tapauksessa ohjeessa on todennäköisesti ollut sanat "Ukraina" ja "poliisi"), mutta joskus ne tulkitsevat ohjeet väärin ja tekevät virheitä, kuten virkamerkin kohdalla.

Image
Vasemmalla: kuvakaappaus tekoälyllä luodun kuvan yksityiskohdasta (otettu 9.2.2026; AI-merkintä AFP:n lisäämä). Oikealla: Ukrainan poliisin virkamerkki (lähde: Wikimedia Commons)

Kun Ripostin julkaisemalla kuvalla tekee käänteisen kuvahaun, Googlen "Tietoa tästä kuvasta" -toiminto kertoo sen olevan Googlen tekoälyllä luotu. Myös SynthID-työkalu, joka tunnistaa Googlen tekoälyllä tehtyjä kuvia, antaa saman tuloksen.

Epäilyttävää toimintaa päivitysten ympärillä

Ripost- ja Bors-tabloidien Facebook-sivuilla julkaistaan joka tunti useita päivityksiä, mutta ne saavat usein vain kymmeniä reaktioita ja harvoin yli muutamaa sataa. Kun Ripost julkaisi tekoälykuvat, kyseinen päivitys sai kuitenkin 129 000 reaktiota, kun taas Borsin päivitykseen reagoitiin yli 32 000 kertaa. Osa tästä johtuu todennäköisesti siitä, että päivityksistä on kirjoitettu eri medioissa, mutta tästä huolimatta päivitysten saama huomio on paljon normaalia suurempaa.

Monet päivityksiin reagoivista käyttäjistä eivät ole unkarilaisia. Päivitykset voivat levitä julkaisumaansa ulkopuolella myös luontaisesti, mutta joskus tämä voi olla merkki keinotekoisesti lisätystä huomiosta esimerkiksi valeprofiilien kautta. AFP löysi nopeastikin katsottuna kymmeniä päivityksiin reagoivia käyttäjiä, joilla oli tekoälyllä luotu profiilikuva tai ei kuvaa ollenkaan ja joilla ei ollut ystäviä tai julkisia tietoja. Tämä viittaa vahvasti siihen, että käyttäjät eivät ole aitoja.

Image
Kuvakaappaus unkarilaiseen päivitykseen reagoineista käyttäjistä (otettu 9.3.2026)

Unkarilainen uutissivusto Telex ja faktantarkistusjärjestö Lakmusz ovat kummatkin havainneet Facebookissa toimivia laajoja valeprofiilien verkostoja, jotka kohdentavat toimintaansa erityisesti Unkarin vaaleihin liittyviin aiheisiin ja päivityksiin.

Suurimman oppositiopuolueen johtaja Péter Magyar nosti esiin Facebookissa maaliskuun alussa mahdollisuuden, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Unkarin vaaleihin. Hän kehotti Venäjää olemaan sekaantumatta vaaleihin sen jälkeen, kun mediassa kerrottiin Venäjän tiedustelupalvelun lähettäneen Unkariin ryhmän, jonka johtajaa syytetään Moldovan vaaleihin vaikuttamisesta. Sekä Venäjän Unkarin-suurlähetystö että suurlähettiläs henkilökohtaisesti reagoivat uutisiin vaalivaikuttamisesta sekä Magyarin päivitykseen ja kutsuivat ajatusta Venäjän vaalivaikuttamisesta "valeuutiseksi" ja "saduksi".

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä