Valelääkäri levittää vääriä väitteitä kolesterolista ja statiineista

Kolesteroli ja statiinit, eli tärkein kolesterolilääkkeiden ryhmä, ovat yleinen disinformaation aihe Suomessa. Helmikuun 2026 puolivälistä lähtien suomalaisessa sosiaalisessa mediassa levinneellä videolla lääkäriksi itseään nimittävä mies väittää, että statiinit ovat "joukkomurhaa" ja että kolesterolin alentaminen johtaa terveyshaittoihin, kuten maksaongelmiin, pienempiin aivoihin ja lyhyempään elinikään. Asiantuntijat kertoivat kuitenkin AFP:lle, että statiinien on osoitettu vähentävän kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja että vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Heidän mukaansa korkea LDL- eli paha kolesteroli on keskeinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

"Statiinilääkkeet ovat vaarallisin, hyödyttömin koskaan keksitty lääke", väittää tohtori Leonard Coldwelliksi nimetty mies reilun kahden minuutin mittaisella haastattelupätkällä.

Hänen mukaansa "ei ole olemassa sellaista asiaa kuin liian korkea kolesteroli" ja kolesterolin viitearvoille ei ole tieteellistä näyttöä.

Video julkaistiin suomenkielisillä Facebook- ja Instagram-tileillä 12.2.2026. Se on saanut kymmeniä jakokertoja ja satoja tykkäyksiä tämän jälkeen.

Image
Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 11.3.2026; punainen ruksi AFP:n lisäämä)

Kolesterolista kiisteltiin suomalaisessa mediassa paljon 2010-luvun alussa, kun kolesteroliteoriaa vastustavat henkilöt saivat näkyvyyttä. Samanlaisia väitteitä, joissa kiistetään kolesterolien ja kovien rasvojen haitalliset vaikutukset, leviää sosiaalisessa mediassa yhä tänä päivänä.

Videolla puhuva mies, "tohtori Leonard Coldwell", on tunnettu epätosien terveysväitteiden levittäjä. AFP on tarkistanut hänen esittämiään väitteitä aiemmin ranskaksi tässä faktantarkistuksessa.

Miehen oikea nimi on Bernd Klein. Hän syntyi Saksassa mutta muutti Yhdysvaltoihin 90-luvun puolivälissä ja loi itsensä uudelleen tohtori Coldwellina. Hän on herättänyt huomiota esittämällä radikaaleja näkemyksiä muun muassa rokotteista ja kemoterapiasta.

Saksalaisen Hessische Allgemeine -sanomalehden mukaan "hän ei ole lääkäri eikä hänellä ole lääketieteellisiä pätevyyksiä, hän käyttää erilaisia valheellisia tohtorintitteleitä ja markkinoi itseään salaliittoteorialla, että Saksan lääketeollisuus vainosi häntä ja hänen oli pakko muuttaa pois maasta".

Suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa leviävä video on ollut internetissä ainakin vuodesta 2012 lähtien, kun siitä julkaistiin pidempi versio YouTubessa.

Videon väitteet ovat epätosia, asiantuntijat kertoivat AFP:lle. Korkea LDL-kolesteroli on tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, ja vaikka statiineilla voi olla haittavaikutuksia, vakavat haitat ovat harvinaisia.

Korkea LDL-kolesteroli lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Klein väittää, että "liiasta kolesterolista ei kuole. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin liian korkea kolesteroli. Vain siitä kuolee, ettei sitä ole tarpeeksi".

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö valmistaa ja jota ihmiset myös saavat ravinnosta. Sydänliiton mukaan kolesteroli kulkee veressä sitoutuneena LDL- ja HDL-kuljettajiin (englannin "low density lipoprotein" ja "high density lipoprotein"). LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa valtimoita, kun taas HDL kuljettaa kolesterolia niistä pois. Tämä tarkoittaa, että LDL-kolesteroli on haitallista ja sen korkeaa pitoisuutta tulee alentaa. 

Klein ei tarkenna, kummantyyppisestä kolesterolista hän puhuu videolla. Koska korkeat LDL-kolesteroliarvot ovat haitallisia ja statiinit alentavat erityisesti niitä, väitteiden voi olettaa kuitenkin käsittelevän LDL-kolesterolia.

Ajatus siitä, että korkeat LDL-kolesteroliarvot olisivat vaarattomia, on ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa.

"On lähtökohtaisesti selvä, että kolesterolilla on yhteys valtimotautiin. Se on valtimotaudin keskeinen syytekijä, kun se mitataan LDL-kolesterolina", geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri, emeritusprofessori Timo Strandberg kertoi AFP:lle 19.1.2026 aiempaa faktantarkistusta varten. Valtimotauti eli ateroskleroosi aiheuttaa valtimoiden tukoksia, ja sen aiheuttamat verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä tutkiva Global Cardiovascular Risk Consortium -ryhmä veti yhteen useiden tutkimusten tuloksia New England Journal of Medicine -tiedelehdessä vuonna 2023 (arkistoitu versio). Artikkelin mukaan sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudesta 57,2 % naisilla ja 52,6 % miehillä ja kuolemista 22,2% naisilla ja 19,1% miehillä "voidaan liittää viiteen muutettavissa olevaan riskitekijään". Yksi riskitekijöistä on korkea ei-HDL-kolesteroli eli kaikki veren haitallinen kolesteroli.

Videolla väitetään, että ihmiset kuolevat ainoastaan riittämättömän kolesterolin vuoksi, mutta vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa, jonka kirjoittajista Strandberg oli yksi, seurattiin miesten kolesteroliarvoja usean vuosikymmenen ajan ja havaittiin, että terveessä keski-iässä mitattu matalin kolesterolitaso oli yhteydessä pisimpään elinikään (arkistoitu versio).

Elimistö tarvitsee kolesterolia esimerkiksi solujen rakennusaineena ja tiettyjen hormoneiden tuottamiseen, mutta elimistö pystyy valmistamaan sitä kaikkiin näihin tarpeisiin, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoi AFP:lle 15.3.2024 aiempaa faktantarkistusta varten. "Vaikka kolesteroli laskettaisiin lääkkeellä hyvin alas, esimerkiksi hormonien valmistus ei tyrehdy. Veressä kiertävä ylimääräinen LDL-kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin eikä osallistu hormonituotantoon."

Statiinien hyödyt ovat "selvästi haittoja suuremmat"

Videon alussa haastattelija väittää, että "useita" statiineja on vedetty pois myynnistä, koska niiden on havaittu olevan "vaarallisia". Klein vastaa kutsumalla lääkkeitä "joukkomurhaksi" ja sanomalla, että ne kovettavat maksaa ja lyhentävät elinikää "ainakin 20 vuodella".

"On totta, että statiineja on vedetty takaisin, mutta tämä johtuu suurimmaksi osaksi valmistusprosessiin liittyvistä seikoista pikemmin kuin lääkityksestä itsestään", kardiologian professori Riyaz Patel University College Londonista Britanniassa kertoi AFP:lle 22.2.2026.

Esimerkiksi syyskuussa 2025 New Jerseyssä toimiva Ascend Laboratories veti takaisin yli satatuhatta pulloa valmistamiaan atorvastatiinipillereitä sen jälkeen, kun laatutesteissä havaittiin, että näytepillerit eivät liuenneet kunnolla. Atorvastatiini on yhdenlainen statiini.

Patel sanoi, että statiinit ovat olleet patenttivapaita useiden vuosien ajan eli mikä tahansa lääkeyhtiö, ei pelkästään alkuperäisvalmisteen kehittäjä, voi valmistaa ja myydä niitä. "Näin ollen ei ole yllättävää, että joskus laatutarkastuksissa ilmenee asioita", hän sanoi. "EU:lla ja Yhdysvalloilla on tiukat laatutarkastukset ennen kuin lääkkeet hyväksytään niiden markkinoille, joten sen ei pitäisi aiheuttaa huolta."

Käytännön farmasian vanhempi lehtori Dipa Kamdar Kingstonin yliopistosta Britanniassa oli samaa mieltä, että "ei ole näyttöä, että statiineja vedettäisiin takaisin myynnistä useammin kuin muita lääkkeitä".

Hän mainitsi serivastatiinin, joka vedettiin takaisin maailmanlaajuisesti vuonna 2001, koska siihen liittyi selvästi muita statiineja suurempi rabdomyoloosin riski. Rabdomyoloosissa lihakset vaurioituvat, ja se voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja kuolemaan. "Takaisinvedot osoittavat, että lääketurvatoimintajärjestelmät toimivat niin, että harvinaisia mutta vakavia haittoja voidaan havaita ja tietty tuote (kuten serivastatiini) voidaan poistaa muiden tuotteiden pysyessä käytössä", hän sanoi AFP:lle 25.2.2026.

Sydänliiton mukaan statiinien haittavaikutuksia ovat lihaskivut ja -heikkous, jotka vaikuttavat pieneen osaan käyttäjistä, ja harvinaisissa tapauksissa statiinit voivat vaurioittaa lihassoluja, kuten yllä on mainittu. Ne voivat myös jouduttaa diabeteksen kehittymistä henkilöillä, joilla on diabeteksen esiaste.

Vuonna 2026 Lancet-tiedelehdessä julkaistussa meta-analyysissa (eli aiempien yksittäistutkimusten tuloksia yhdistävässä tutkimuksessa) tarkasteltiin todisteita mahdollisista haittavaikutuksista, joita on listattu statiinien pakkausmerkinnöissä (arkistoitu versio). Meta-analyysissa havaittiin, että suurimmalle osalle niistä ei ollut tieteellistä näyttöä. Tutkijoiden mukaan aiemmin raportoitujen statiinihoidon lihaksiin ja diabetekseen liittyvien haittavaikutusten lisäksi lääkkeillä on yhteys vain pieneen maksaongelmiin viittaavien merkkiaineiden suurentumiseen sekä virtsan koostumuksen muutoksiin ja turvotukseen, joiden käytännön merkityksestä ei ollut tietoa.

Mitä maksavaikutuksiin tulee, Kamdar sanoi, että statiinit voivat johtaa pieneen, oireettomaan maksaentsyymien suurentumiseen pienellä osalla käyttäjistä. "Nämä ovat yleensä ohimeneviä eivätkä liity kliinisesti merkittävään maksasairauteen. Lääkkeiden aiheuttamat vakavat maksavauriot statiineilla ovat harvinaisia suhteessa siihen, kuinka laajasti niitä määrätään", hän sanoi.

Patel lisäsi, että statiinit eivät aiheuta maksan kovettumista, toisin kuin Klein väittää: "Suurin osa maksaongelmista liittyy itse asiassa taustalla olevaan rasvamaksaan, joka monilla statiineja tarvitsevista henkilöistä jo on, ja statiini 'paljastaa' tämän." Hän huomautti, että joskus rasvamaksa voi johtaa maksafibroosiin, mistä ajatus "kovettumisesta" voi olla lähtöisin. "Mutta rasvamaksan hoito on itse asiassa statiinit!" hän sanoi.

Väitettä lyhentyneestä eliniästä koskien Patel sanoi, että "ei ole yhtään mitään, mikä viittaisi siihen, että elinikä lyhenee 20 vuodella". Hän sanoi, että statiinit "vähentävät ehdottomasti sydänkohtauksia ja aivohalvauksia ja tämä mahdollistaa sen, että ihmiset elävät ilman toimintarajoitteita", mutta vaikutus elinikään on vähemmän merkittävä. Lääkärit eivät yleensä viittaa tiettyyn vuosimäärään, kun on kyse statiinien vaikutuksesta elinikään, sillä tämä riippuu monista asioista, Patel sanoi.

Kamdar viittasi vuonna 2016 Lancetissa ilmestyneeseen tutkimukseen (arkistoitu versio), jossa osoitettiin, että tehokkaan statiinin käyttäminen viiden vuoden ajan 10 000 henkilöllä ehkäisee tyypillisesti merkittäviä verisuonitapahtumia noin 1 000 henkilöllä, joilla on todettu valtimoita ahtauttava sairaus, sekä noin 500 henkilöllä, joilla on suurentunut verisuonitapahtuman riski mutta joilla ei sellaista vielä ole ollut.

Vuonna 2026 Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että "yleisesti ottaen asiantuntijoiden kliininen konsensus on, että statiinien todistetut sydän- ja verisuonihyödyt ovat selvästi niiden tunnettuja riskejä suuremmat, ja tämän seurauksena statiineja määrätään nyt miljoonille ihmisille ympäri maailmaa".

Image
Kolesterolia ja muita veriarvoja mitattiin Banda Acehissa Indonesiassa 11.2.2025. (AFP / CHAIDEER MAHYUDDIN)

Aivojen kolesteroli on erillinen veren kolesterolista

Klein väittää lisäksi, että aivot koostuvat kolesterolista, joten statiinien käyttäminen johtaa "marmorikuulan kokoisiin aivoihin".

AFP on kirjoittanut kolesteroliin ja aivoihin liittyvistä väitteistä myös aiemmissa faktantarkistuksissa.

Aivojen kolesterolijärjestelmä on kuitenkin suureksi osaksi erillinen veren kolesterolista.

"Veri-aivoeste rajoittaa merkittävästi sitä, kuinka paljon kolesterolia sisältäviä lipoproteiinihiukkasia voi päästä aivoihin isosta verenkierrosta. Suurin osa aivojen kolesterolista muodostuu de novo -synteesin kautta kolesterolista aivojen astrosyyteissä ja hermosoluissa", neurologian apulaisprofessori Justin Long Washington University in St Louisista sanoi AFP:lle sähköpostitse 21.8.2024. 

De novo -synteesi tarkoittaa prosessia, jossa molekyylit tai yhdisteet muodostuvat perusrakennusosista eivätkä jo olemassa olevista molekyyleistä. Astrosyytit ovat hermotukisoluja, jotka muodostavat suurimman osan ihmisen keskushermoston soluista.

Palovammoja ei hoideta kananmunilla

Klein väittää, että "sairaaloiden palovammaosastoilla palovammapotilaalle annetaan 20:stä 28:aan kovaksi keitettyä kananmunaa päivässä, sillä tiedetään, että ainoastaan kolesteroli rakentaa terveitä soluja".

Palovammoja ei hoideta näin.

Anja M. Boos, saksalaisen Schleswig-Holsteinin yliopistollisen sairaalan plastiikka-, rekonstruktiivisen ja esteettisen kirurgian klinikan johtaja, kertoi AFP:lle 8.3.2026, että 1970- ja 80-luvuilla tehtiin useita tieteellisiä tutkimuksia, joissa erittäin suurta kananmunien kulutusta tutkittiin vakavia palovammoja saaneilla potilailla. Esimerkiksi vuonna 1975 julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) potilaille annettiin noin 35 kananmunaa päivässä. Siinä havaittiin, että potilaiden veren proteiinit paranivat eikä "harmillisia vaikutuksia" ollut.

Boos sanoi, että tutkimus tehtiin, koska vakavia palovammoja saanut keho "kuluttaa valtavia määriä energiaa ja samanaikaisesti hajottaa lihasproteiinia, minkä vuoksi erittäin runsasenerginen ja runsasproteiininen ruokavalio on välttämätön".

"Kananmunia ei kuitenkaan pidetty erityisenä hoitona palovammoille. Ne olivat vain käytännöllinen kaloreiden, rasvan ja hyvälaatuisen proteiinin lähde", hän sanoi. "Nykyaikaisessa palovammojen hoidossa kananmunilla ei ole enää roolia erityisenä hoitoruokana", hän sanoi ja lisäsi, että nykyään palovammapotilaiden ravintoa hallitaan yleensä letkuruokinnalla ja ravintoaineiden määrät ovat tarkasti laskettuja.

Hän kertoi, että kolesteroli, kananmunien kautta saatuna tai muuten, ei ole hoitotekijä nykyisissä suosituksissa: "Se on yksinkertaisesti rasvaisten ruokien ja solukalvojen osa, mutta ei ole olemassa näyttöön perustuvaa suositusta, että palovammapotilaita tulisi hoitaa erityisesti erittäin korkeakolesterolisilla ruoilla."

Kolesterolin viitearvot perustuvat kliinisiin tutkimuksiin

Klein väittää myös, että ajatus, että "yhdistetyn kolesterolin" tulisi olla kaikilla "250", on "täysin keinotekoisesti keksitty" eikä sille ole perusteita tieteessä.

Ei ole selvää, mistä suosituksista luku 250 on otettu. "Emme käytä tätä lukua kliinisessä työssä", Patel sanoi.

Yhdysvalloissa, missä kolesteroliarvot ilmaistaan milligrammoina kolesterolia yhdessä desilitrassa verta (mg/dl), tavoiteltava kokonaiskolesteroliarvo on alle 200 mg/dl. Suomessa kolesteroliarvot ilmaistaan millimooleina kolesterolia yhdessä litrassa verta (mmol/l). Yleisenä tavoitteena on, että kokonaiskolesteroli olisi alle 5 mmol/l. LDL-kolesterolin suositeltu yläraja on 3 mmol/l väestöllä yleensä, 1,4 mmol/l valtimotautia sairastavilla ja 1,8 mmol/l useimmilla henkilöillä, joilla on hyvin suuri valtimotautiin sairastumisen riski. Suomessa korkean kolesterolin hoitotavoitteet perustuvat kansainvälisiin hoitosuosituksiin, kuten tässä faktantarkistuksessa kerrotaan.

Patel sanoi LDL-kolesteroliarvoista yleisesti, että "kaikki suositusten tavoitteet perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu hyötyä, kun tietyt LDL-arvot saavutettiin". Esimerkkejä tällaisista tutkimuksista ovat vuonna 2004 julkaistu tutkimus New England Journal of Medicine -lehdessä sekä vuosina 2015 ja 2022 julkaistut tutkimukset Circulation-lehdessä (arkistoitu täällä, täällä ja täällä).

Vuonna 1994 perustettu, Oxfordin ja Sydneyn yliopistojen yksikköjen koordinoima Cholesterol Treatment Trialists' Collaboration tekee meta-analyyseja kolesterolin hoitoa käsittelevistä tutkimuksista. Se on osoittanut, että LDL-kolesterolin alentaminen vähentää merkittävien verisuonitapahtumien, kuten sydänkohtausten, aivohalvausten ja valtimoiden laajennus- ja ohitustoimenpiteiden, riskiä viidenneksellä jokaista 1 mmol/l:n vähennystä kohden.

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä