Sosiaalisessa mediassa leviää korkean kolesterolin riskit kieltävä tutkimus

"Paha kolesteroli onkin hyvä kolesteroli?" sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 28.12.2025. "Tai ainakin sitä omaavat ihmiset elävät pidempään... viimeisten kymmenen vuoden aikana tulleet tutkimustulokset kyseenalaistavat kolesterolihypoteesin ja kolesterolilääkityksen."

Päivityksessä on käännös vuonna 2020 Annals of Epidemiology & Public Health -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen tiivistelmästä. Kyseessä on katsaus tutkimuksista, joissa tarkastellaan kuolleisuutta ja LDL-kolesterolia. Tutkimuksessa vedetään johtopäätös, että "korkeat LDL-kolesteroliarvot eivät ole yhteydessä pienentyneeseen elinikään" ja että "hypoteesi", että kolesteroli on merkittävä sydän- ja verisuonitautien aiheuttaja, on "epätodennäköinen". Tutkimuksessa väitetään, että "LDL-kolesterolin alentamisen laajamittainen suosittelu ei ole ainoastaan perusteetonta, vaan se voi jopa heikentää iäkkäiden terveyttä, sillä LDL-kolesteroli edesauttaa puolustusjärjestelmän toimintaa, mukaan lukien haitallisten taudinaiheuttajien eliminoimista". 

Image

Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä, jossa esitetään epätosia väitteitä (otettu 19.1.2026; punainen ruksi AFP:n lisäämä)

Väitteitä jaettiin yli 200 kertaa Facebookissa, ja ne levisivät myös X:ssä. Alkuperäisten Facebook- ja X-päivitysten kirjoittaja, Ossi Tiihonen, on laitaoikeistolaisen pienpuolue Vapauden liiton puheenjohtaja ja entinen kaupunginvaltuutettu. AFP on kirjoittanut hänen esittämistään virheellisistä terveysväitteistä aiemminkin.

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö tuottaa ja jota ihmiset saavat myös ravinnosta. Sydänliiton mukaan kolesteroli kulkee veressä sitoutuneena kahdenlaisiin lipoproteiineihin, LDL:ään (englannin "low-density lipoprotein") ja HDL:ään (englannin "high-density lipoprotein"). LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, kun taas HDL kuljettaa sitä pois niistä. Tämä tarkoittaa, että LDL-kolesteroli on erityisen vahingollista ja että korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta tulisi alentaa.

Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että todisteet eivät tue tutkimuksen lopputuloksia. Sen sijaan tulokset selittyvät muilla tekijöillä, mikä on yleinen ongelma havainnointitutkimuksissa.

Tutkimus "epidemiologisesti heikko"

Tutkimus, johon sosiaalisessa mediassa viitataan, on jatkoa vuonna 2016 BMJ Open -lehdessä julkaistulle tutkimukselle. Aiemmassa tutkimuksessa tarkastellaan 19 kohorttitutkimusta, joissa tutkitaan ikääntyneiden ihmisten kuolleisuutta. Kummankin tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, Uffe Ravnskov, on "itsenäinen tutkija" ja International Network of Cholesterol Skeptics -järjestön edustaja. Järjestö vastustaa vakiintunutta käsitystä, että eläinrasva ja kolesteroli lisäävät sydäntautien riskiä.

Vuoden 2016 tutkimuskatsauksessa väitetään, että suurimmasssa osassa tutkimuksia korkea LDL-kolesteroli on yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen.

Kohorttitutkimus on havainnoiva tutkimus, jossa tutkijat keräävät kohortin jäsenistä tietoja (esimerkiksi heidän ruokavaliostaan tai verenpaineestaan) ja seuraavat heitä yleensä vuosia tai vuosikymmeniä tutkimuksen kohteena olevan tapahtuman, kuten sydäninfarktin tai kuoleman, suhteen. Keskeinen ongelma kohorttitutkimuksissa on, että kaikkia tulokseen mahdollisesti vaikuttavia sekoittavia tekijöitä ei voida hallita varmasti.

Tämä oli yksi ongelmista, joita nostettiin esiin, kun vuoden 2016 tutkimusta kritisoitiin laajasti sen ilmestymisen jälkeen ja useat asiantuntijat tyrmäsivät tulokset perusteettomina.

Vuoden 2020 tutkimuksessa tarkastellaan alkuperäisen katsauksen jälkeen ilmestyneitä tutkimuksia. Tarkasteltavat tutkimukset ovat kohorttitutkimuksia, joissa on kaikenikäisiä osallistujia ja joissa on tietoa osallistujien LDL-kolesteroliarvoista tutkimuksen alussa sekä kokonaiskuolleisuudesta tai kuolleisuudesta sydän- ja verisuonitauteihin tarkkailujakson lopulla. Katsauksen väitetään vahvistavan vuoden 2016 tulokset.

AFP:n haastattelemat asiantuntijat nostivat esiin kuitenkin ongelmiakohtia myös uudessa katsauksessa.

"Julkaisut ovat syvästi virheellisiä ja epidemiologisesti heikkoja", kansanterveyden professori ja kardiologi Kosh Ray Imperial College Londonista kommentoi tutkimuksia. "Yleensä ottaen kuolleisuus päätepisteenä ei ole hyödyllinen lopputulema, koska ihmiset voivat kuolla eri syistä", hän sanoi AFP:lle 9.1.2026.

Geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri, emeritusprofessori Timo Strandberg sanoi, että epidemiologisiin havainnoiviin tutkimuksiin liittyy aina virhelähteitä.

Hän kertoi, että ihmisten ikääntyessä havainnoiviin tutkimuksiin tulee lisää sekoittavia tekijöitä.

Kun tarkastellaan ikääntyneitä ihmisiä, aiemmin korkeisiin kolesteroliarvoihin liittyneisiin ongelmiin kuolleet eivät ole enää osa kohorttia. Tämä tarkoittaa, että henkilöillä, "jotka kestävät vähän korkeampaa kolesterolia 80-vuotiaiksi, voi olla tiettyjä suojatekijöitä", hän sanoi AFP:lle 19.1.2026.

Myös Ray mainitsi selviytymisharhan. "Vaikka LDL-kolestroli olisi korkeampi, jotkut ihmiset sietävät sitä, aivan kuten jotkut ihmiset ovat alttiimpia matalammille LDL-kolesteroliarvoille", hän sanoi. Hän lisäsi, että esimerkiksi henkilöt, joilla on diabetes tai kohonnut verenpaine tai jotka tupakoivat, ovat alttiita jo matalammalle LDL-kolesterolitasolle.

Lisäksi tietyt sairaudet ja elimistön haurastuminen voivat aiheuttaa LDL-kolesteroliarvojen pienenemistä, mikä voi puolestaan sekoittaa tutkimuksen tuloksia.

"Sairaammilla potilailla voi olla alemmat LDL-kolesterolitasot, ja he voivat kuolla", Ray sanoi. Tässä tapauksessa matala LDL-kolesteroli on seuraus eikä syy, hän lisäsi.

Strandberg mainitsi syövän ja gerastenian eli hauraus-raihnausoireyhtymän esimerkkeinä tällaisista tilanteista.

"On ihan eri asia, johtuuko matala kolesteroli sisäsyntyisistä syistä eli sairaudesta vai johtuuko se siitä, että annetaan lääkettä, jolla kolesterolitasoa lasketaan. Jos matala kolesterolitaso johtuu sisäsyntyisistä syistä, esimerkiksi piilevästä syövästä, niin sairaus on kuolemanvaaran lisääjä – ei kolesteroli", hän sanoi.

Hän lisäsi, että tämä on täysin eri tilanne kuin kolesterolitason alentaminen lääkkeillä ja että tällä hetkellä on olemassa selvä osoitus, että statiineilla voidaan laskea valtimotaudin riskiä ja myös kuolemanvaaraa hyvinkin korkeaan ikään asti.

Valtimotauti eli ateroskleroosi aiheuttaa valtimoiden ahtaumia tai tukoksia, ja sen aiheuttamat verenkieltoelinten sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa.

Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissa havaittiin, että "statiinit vähensivät verisuonitapahtumia iästä riippumatta, mukaan lukien yli 75-vuotiailla" (arkistoitu versio). Tämä on ristiriidassa sosiaalisessa mediassa leviävän tutkimuksen väitteen kanssa, että LDL-kolesterolin "laajamittainen" suosittelu on "perusteetonta".

Korkean LDL-kolesterolin riskit osoitettu tutkimuksissa

Kumpikin asiantuntija korosti, että tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä LDL-kolesterolista ja sydän- ja verisuonitaudeista tiedetään.

"On lähtökohtaisesti selvä, että kolesterolilla on yhteys valtimotautiin. Se on valtimotaudin keskeinen syytekijä, kun se mitataan LDL-kolesterolina", Strandberg sanoi.

Ray viittasi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä tutkivan Global Cardiovascular Risk Consortium -ryhmän tuloksiin, jotka julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä vuonna 2023. Artikkelin mukaan sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudesta 57,2 % naisilla ja 52,6 % miehillä ja kuolemista 22,2% naisilla ja 19,1% miehillä "voidaan liittää viiteen muutettavissa olevaan riskitekijään", joiden joukossa on korkea ei-HDL-kolesteroli (eli kaikki veren haitallinen kolesteroli).

Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa, jonka kirjoittajista Strandberg on yksi, tutkijat seurasivat miesten kolesteroliarvoja usean vuosikymmenen ajan ja havaitsivat, että terveessä keski-iässä mitattu matalin kolesterolitaso oli yhteydessä pisimpään elinikään (arkistoitu versio).

Sosiaalisessa mediassa jaetussa tutkimuksessa esitetään, että LDL-kolesteroli on hyödyllistä, koska se edesauttaa puolustusjärjestelmän toimintaa.

"Ei ole hyvää biologista perustaa sille, että LDL-partikkeleilla olisi rooli immuniteetin kannalta", Ray sanoi.

Strandberg oli samaa mieltä. "Matalampi kolesteroli on hyödyllistä myös immuniteetin kannalta."

Esimerkiksi vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että geneettisesti matala LDL-pitoisuus oli yhteydessä matalampaan tulehdusmarkkereiden pitoisuuteen, pienempään riskiin joutua sairaalahoitoon määrittämättömien bakteeritulehdusten, tarttuvien ripulitautien, bakteeriperäisen keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen vuoksi. Tutkimuksessa esitettiin myös, että matala LDL-kolesterolitaso saattaa lisätä sairaalahoitoon joutumisen riskiä HIV-tulehduksen vuoksi, mutta "tämä riski on ristiriitainen iskeemisen sydäntaudin ja kokonaiskuolleisuuden riskin merkittävän pienentymisen kanssa", tutkimuksessa sanotaan (arkistoitu versio).

Lisää AFP:n terveyteen liittyviää faktantarkistuksia on luettavissa täällä.