Sosiaalisessa mediassa levitetään "hoitoa" diabetekselle ajalta, jolloin tauti oli nopeasti tappava

Sekä suomeksi että ruotsiksi kirjoitetussa Facebook-päivityksessä käydään läpi, kuinka ruokavaliosuositukset diabeteksen hoidossa ovat muuttuneet 1850-luvulta tähän päivään. Alkutilanteessa diabetesta sairastavien oli "vältettävä sokeria ja tärkkelystä kokonaan" ja sen sijaan "liha ja rasva" olivat "turvallisia". Sen jälkeen hiilihydraattien suositeltu määrä on lisääntynyt yhdessä lääkityksen kanssa, kunnes vuonna 2025 diabetesta sairastavien "tulisi syödä 45–60 g hiilihydraatteja ateriaa kohden ja ottaa metformiinia, insuliinia ja GLP-1-agonisteja". Päivityksessä vedetään johtopäätös, että "hoito, joka piti diabeetikot hengissä vuosisatojen ajan, korvattiin vähitellen hoidoilla, jotka tuottivat toistuvia tuloja. Isoisoisäsi lääkäri tiesi, että hiilihydraatit olivat ongelma. Lääkärisi tietää, että olet tulonlähde."

Päivitystä jaettiin yli 150 kertaa sen jälkeen, kun se julkaistiin 30.11.2025. Väitteet levisivät myös muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten X:ssä ja TikTokissa.

Useissa suomenkielisissä päivityksissä viitataan lähteenä X:ssä julkaistuun englanninkieliseen päivitykseen, jossa on sama teksti. Päivityksen julkaissut profiili kuuluu kuvauksensa mukaan "personal fitness trainerille" Walesissa.

Image

Kuvakaappauksia epätosia väitteitä esittävistä päivityksistä Facebookissa (vasemmalla; otettu 13.1.2026) ja TikTokissa (oikealla; otettu 19.1.2026) (punaiset ruksit AFP:n lisäämiä)

Diabetes on ryhmä sairauksia, joita yhdistää kohonnut verensokeri ja jotka voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Edellinen on autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut niin, että elimistö ei pysty enää muodostamaan insuliinia. Insuliinia tarvitaan kuljettamaan glukoosia energianlähteeksi soluille. Tyypin 2 diabetes puolestaan koostuu erilaisista energia- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä. Se voi johtaa insuliiniresistenssiin eli tilanteeseen, jossa kehon kudokset eivät pysty hyödyntämään insuliinia normaalisti. Tyypin 1 diabetes vaatii elinikäistä insuliinihoitoa, kun taas tyypin 2 diabeteksen hoito perustuu elintapamuutoksiin, kuten terveelliseen ruokavalioon, painonhallintaan ja liikuntaan, sekä tarvittaessa lääkehoitoon.

Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että diabetesta sairastaville suositellaan samaa monipuolista ruokavaliota kuin väestölle yleensä. Hiilihydraatit muodostavat siitä tärkeän osan. Asiantuntijoiden mukaan diabeteksen hoitosuositukset ovat muuttuneet vuosien varrella insuliinin ja muiden lääkkeiden keksimisen myötä sekä ravitsemustiedon lisääntyessä.

Ennen insuliinin keksimistä diabetes johti kuolemaan

"Diabeteksen ruokavaliosuositukset ovat muuttuneet niin, että hiilihydraatteja sallitaan nykyisin enemmän kuin 1800-luvulla", Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäti Elina Pimiä kertoi AFP:lle 10.12.2025.

Ingrid Larsson, kliinisen ravitsemuksen dosentti Göteborgin yliopistossa ja ravitsemusterapeutti Sahlgrenin yliopistollisessa sairaalassa, kommentoi myös diabeteksen hoidon historiaa AFP:lle 10.1.2026. Hän kertoi, että ravitsemussuositukset muuttuvat tiedon lisääntyessä siitä, mikä on terveellistä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastaville, yhtä lailla kuin yleiset ravitsemussuositukset ja suositukset muiden ravintoon liittyvien sairauksien suhteen muuttuvat.

Ennen insuliinin keksimistä lääkkeenä "tiedettiin, että diabetesta sairastavalla henkilöllä oli pienempi virtsan sokeripitoisuus, jos hän vältti runsashiilihydraattisia elintarvikkeita, kuten leipää, pastaa ja perunaa", Larsson sanoi. Tämän vuoksi varhaisissa yrityksissä hoitaa diabetesta pyrittiin säännöstelemään veren sokeripitoisuutta ruokavalion kautta.

1800-luvulla, joka sosiaalisen median päivityksissä nostetaan hoidon ihanteeksi, tyypin 1 diabetes johti väistämättä kuolemaan lyhyellä aikavälillä, Pimiä sanoi. Lääkärit tiesivät, että sokeri ja tärkkelys kohottivat verensokeria, ja vähähydraattinen ruokavalio, joka koostui pääasiassa lihasta ja rasvasta, saattoi pidentää potilaiden elinaikaa "ainakin hieman".

1900-luvun alussa kehitettiin ruokavalio, jossa diabetesta sairastavat paastosivat alentaakseen verensokeria, mikä saattoi johtaa heikkoudesta johtuvaan kuolemaan. Tämän välttämiseksi kokeiltiin erittäin rasvaisia ruokavalioita, Pimiä sanoi.

"Ruokavalioon, joka perustui ainoastaan lihaan ja rasvaan ja jossa sokeria ja tärkkelystä sisältäviä elintarvikkeita oli vältettevä, liittyi riski, että tyypin 1 diabetesta sairastavat potilaat voivat saada happomyrkytyksen (suuri ketoaineiden pitoisuus veressä), joka voi olla henkeä uhkaava tila niin silloin kuin nykyäänkin", Larsson sanoi. Ketoaineet ovat happoja, joita kertyy elimistöön rasvahappojen runsaan polttamisen seurauksena. "Oli tavallista, että tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt kuolivat happomyrkytyksen seurauksena ennen insuliinia ja sen [käytön] alussa." 

"On hyvä huomata, että ennen insuliinin keksimistä tyypin 1 diabetesta sairastavien elinajanodote oli yleensä alle kolme vuotta taudin toteamisesta huolimatta näistä ruokavalioista", Pimiä sanoi. "'Hengissä pitävä hoito' ei siis ollut mikään hyvä tai parantava hoito, vaan viimeinen keino viivyttää väistämätöntä."

Asiantuntijoiden mukaan tämä muuttui vuonna 1921, kun insuliini keksittiin. Pimiä sanoi, että aluksi insuliinia käytettiin yhdessä hiilihydraattien rajoittamisen kanssa, mutta pian huomattiin, että insuliinin avulla tyypin 1 diabetesta sairastavat saattoivat syödä monipuolisemmin.

1950- ja 1960-luvuilla ymmärrettiin, että on olemassa erityyppisiä diabeteksia ja erityisesti tyypin 2 diabeteksen hoidossa korostettiin painonhallintaa ja insuliiniherkkyyden parantamista ruokavalion avulla. "Tutkimuksissa havaittiin mielenkiintoinen ilmiö: runsaammin hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio saattoi parantaa insuliinin vaikutusta kudoksissa verrattuna erittäin rasvaiseen ruokavalioon", Pimiä sanoi.

Nykyään sekä suomalaisissa että kansainvälisissä ravitsemussuosituksissa (kuten vuonna 2023 julkaistuissa eurooppalaisissa suosituksissa) diabetesta sairastavien ruokavalio perustuu samoihin periaatteisiin kuin terveellinen ruokavalio koko väestölle, Pimiä sanoi. Suosituksena on monipuolinen ruokavalio, jossa hiilihydraatit muodostavat noin 45–60 % päivän energiansaannista, proteiinit 15–20 % ja pehmeisiin rasvoihin painottuvat rasvat 25–35 %.

"Ennen insuliinia tyypin 1 diabetekseen sairastunut ei elänyt pitkään, sillä insuliini on elintärkeä hormoni", Larsson korosti.

Mitä tyypin 2 diabetekseen tulee, lääkkeet kuten metformiini, insuliini ja uudet valmisteet "tulevat kuvaan silloin, kun ruokavalio ja liikunta eivät yksin riitä riittävän verensokeritasapainon saavuttamiseen", Pimiä sanoi. "Väite siitä, että hiilihydraattien määrää olisi lisätty vain lääkemyynnin vuoksi, ei saa tukea hoitosuositusten historiasta tai tutkimusnäytöstä."

Hän korosti, että 1850-luvulla tyypin 1 diabetesta sairastava käytännössä nääntyi hengiltä, mutta 2020-luvulla diabeteksen kanssa voi elää täysipainoista elämää tasapainoisen ruokavalion ja nykyaikaisen hoidon avulla.

Image

Insuliinintuotantoa lääkejätti Novo Nordiskin tehtaalla Ranskan Chartresissa 17.2.2014 (AFP / JEAN-FRANCOIS MONIER)

Hiilihydraatit muodostavat tärkeän osan ruokavaliosta

Hiilihydraatit pilkkoutuvat glukoosiksi ja ovat yksi tärkeimmistä elimistön energianlähteistä, Pimiä sanoi.

Hiilihydraatteja on erilaisia, mitä sosiaalisen median väitteissä ei oteta huomioon.

"Kun puhutaan pelkästään hiilihydraateista ruokavalion ja sairauden (tässä tapauksessa diabeteksen) yhteydessä, ongelmana on, että ihminen ei syö ainoastaan hiilihydraatteja syömässään ruoassa ja että hiilihydraatteja on useita eri tyyppejä", Larsson sanoi. Näitä ovat kaikki yksinkertaisimmista sokerityypeistä, kuten glukoosista ja sakkaroosista (kidesokerista) kuitupitoisiin hiilihydraatteihin leivässä, jauhoissa, kasviksissa ja palkokasveissa. "Erityyppiset hiilihydraatit vaikuttavat veren sokeripitoisuuteen eri tavoin, ja kun ne sisältyvät elintarvikkeisiin, kuten leipään, kasviksiin ja palkokasveihin, niissä on useita eri ravintoaineita, jotka edistävät terveyttä, myös diabeteksen yhteydessä."

Pimiä sanoi samaa. "Jos pyrkii välttämään kaikkia hiilihydraattipitoisia ruokia, samalla yleensä tulee välttäneeksi näitä terveellisiä ruokia, mikä johtaa ravintoaineiden saannin heikkenemiseen", hän kertoi,

"Diabetesta on helpompi hallita veren glukoosipitoisuuden suhteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ruokavaliolla, jossa on kohtuullisesti runsaskuituisia hiilihydraatteja ja täysjyvää", Larsson sanoi.

Pimiä nosti esiin yhtenä selkeänä ohjeena, että nopeita, helposti imeytyviä hiilihydraatteja, kuten makeisia, virvoitusjuomia, valkoista leipää ja leivonnaisia, kannattaa välttää suurissa määrin arjessa, sillä ne nostavat verensokeria nopeasti, tuovat turhia kaloreita ja voivat vaikeuttaa painonhallintaa.

Asiantuntijat olivat samaa mieltä siitä, että ei ole tilanteita, joissa diabetesta sairastavien tulisi välttää kategorisesti kaikkia hiilihydraatteja.

Paljon lihaa ja rasvaa sisältävä ruokavalio lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Sosiaalisen median päivityksissä väitetään, että paljon lihaa ja rasvaa sisältävä ruokavalio on "turvallinen", mutta tosiasiassa siihen liittyy terveysriskejä.

"Ajatusta lihasta ja rasvasta turvallisina elintarvikkeina on tarkasteltava suhteessa aikakauteen, jolloin kyseisiä ravitsemussuosituksia annettiin, eli insuliinia edeltävään aikakauteen, jolloin veren sokeripitoisuuteen voitiin vaikuttaa ainoastaan ruokavaliolla (ja alkoholilla)", Larsson sanoi. "Suurempi osuus lihaa ja rasvaa, ennen kaikkea tyydyttynyttä rasvaa, jota on lihassa ja maitotuotteissa, lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä."

Hän sanoi, että tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin väestöllä yleensä. Riski on olemassa, vaikka henkilö ei olisi ylipainoinen, ja ylipaino ja lihavuus lisäävät sitä.

Pimiä huomautti myös, että runsas eläinrasvojen ja -proteiinien käyttö voi lisätä ylipainon ja insuliiniresistenssin riskiä ja että liiallinen proteiininsaanti voi rasittaa munuaisia tarpeettomasti, sillä diabetesta sairastavilla on kohonnut riski munuaisvaurioihin.

Lisää AFP:n terveyteen liittyviä faktantarkistuksia voi lukea suomeksi täällä.