HUSin tutkimustiedote ei osoita, että PCR-testit ovat epäluotettavia koronavirustartunnan osoittamisessa
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 7. kesäkuuta 2023 13:19
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Muistatteko kun ne höyrypäiset foliohattuiset salaliittoteoreetikot välittivät tietoa siitä että pcr-testit ovat täysiä arpajaisia ja että niillä ei pysty luotettavasti testamaan niin kutsuttua koronapöpöä? No kas kummaa, tuo tieto saavutti viimein myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan!" alkaa suomenkielinen Facebook-päivitys, joka julkaistiin 31.5.2023 ja jota on sen jälkeen jaettu yli 200 kertaa.
Päivityksessä on kuvakaappaus yhden sivun dokumentista, jonka HUS Diagnostiikkakeskus julkaisi maaliskuussa 2023 ja jonka otsikko on "Ct-arvojen tulkinnalliset haasteet hengitystienäytteiden virologisissa nukleiinihaponosoitustutkimuksissa".
Dokumentissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, kuinka luotettavia PCR-testit ovat Covid-19:n tunnistamisessa, vaan siinä nostetaan esille erillinen kysymys tuloksen saamiseen vaaditun prosessin pituuden tulkinnasta.
Dokumentissa käsitellään cycle threshold- eli Ct-arvon tulkintaa, sitä laatimassa mukana ollut asiantuntija kertoi AFP:lle. Ct-arvo osoittaa, kuinka monta kertaa testiä analysoitaessa on kopioitava viruksen geneettinen materiaali ennen kuin se havaitaan. Aihe on määritetty selvästi dokumentin otsikossa, eikä tekstissä mainita PCR-testien luotettavuutta koronavirustartunnan tunnistamisessa.
Eri kansanterveyslaitosten ja -järjestöjen tietojen mukaan PCR-testien Ct-arvojen merkityksestä on käyty keskustelua, mutta testit itsessään ovat luotettava tapa todentaa koronavirustartunta.
Mistä dokumentissa on kyse?
Tutkimustiedote (arkistoitu versio) julkaistiin HUS Diagnostiikkakeskuksen tutkimusohjekirjassa 22.3.2023. Ohjekirjassa on erilaisiin diagnostisiin tutkimuksiin liittyviä ohjeita kliinikoille ja muille ammattilaisille.
Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, tutkimustiedotteessa ei viitata PCR-menetelmän luotettavuuteen tartunnan osoittamisessa, ylilääkäri ja yksi dokumentin kirjoittajista Maija Lappalainen HUS Diagnostiikkakeskuksesta kertoi AFP:lle sähköpostitse 1.6.2023. "Sen sijaan halusimme muistuttaa, että menetelmä ja sen Ct-arvot eivät anna tarkkaa informaatiota viruksen määrästä", hän sanoi ja kertoi, että näistä syistä HUS Diagnostiikkakeskuksen laboratorio ei ilmoita Ct-arvoja vastauksissaan.
Dokumentissa käsitellään Ct-arvojen tulkintaa hengitystienäytteiden virologisissa nukleiinihaponosoitustutkimuksissa, joista PCR-testit ovat yksi esimerkki. Kuten tässä Terveyskirjaston artikkelissa selitetään, PCR-testissä viruksen perintöainesta monistetaan useita kertoja.
Ct-arvo puolestaan viittaa viruksen havaitsemiseen ja positiivisen testituloksen toteamiseen vaadittuun monistuskierrosten määrään, Lappalainen selitti.
Kuten dokumentissa mainitaan, kyseisen arvon käyttäminen kliinisessä päätöksenteossa koronaviruksen yhteydessä on herättänyt keskustelua. "Ct-arvo antaa viitteellistä informaatiota hengitystienäytteen sisältämästä viruskopiomäärästä, mutta kliiniseen tulkintaan liittyy suuria epävarmuuksia", siinä sanotaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että "Ct-arvon perusteella ei voida suoraan sanoa, paljonko näytteessä on viruksia ja onko kyseessä tuore tauti vaiko sairastetun taudin 'häntä'", Lappalainen selitti ja kertoi, että arvo ei myöskään kerro suoraan tartuttavuudesta.
Dokumentissa listataan eri Ct-arvon tulkintaan liittyviä epävarmuustekijöitä sekä näytetään, kuinka useat eri tekijät voivat vaikuttaa arvoon ja kuinka Ct-arvoja on vaikea verrata keskenään. Siinä selitetään, että hengitystienäytteet, toisin kuin esimerkiksi verinäytteet, eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska ne eivät ole tasalaatuisia. Näytteen virusmäärä voi riippua siitä, kuinka näyte otetaan. Se vaihtelee myös anatomisten lokaatioiden ja taudin vaiheen mukaan, dokumentissa sanotaan. Näyte voidaan myös tutkia toisistaan eroavilla menetelmillä, jotka eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään.
Ct-arvojen tulkintaan liittyvät haasteet on huomioitu aiemminkin pandemian aikana. Esimerkiksi tässä Lääkärilehden artikkelissa (arkistoitu versio) vuodelta 2021 sanotaan, että laboratorio näkee useimmista ajamistaan testeistä Ct-arvon, mutta "testin tulos ei kerro suoraan tartuttavuudesta tai infektion tuoreudesta". Samoin Englannin kansanterveyslaitoksen Public Health Englandin (sittemmin UK Health Security Agency and Office for Health Improvement and Disparities) ohjeistuksessa (arkistoitu versio) kerrottiin vuonna 2020, että "yksittäisten positiivisten Ct-arvojen tulkinta infektion kulun määrittämistä, prognoosia tai tartuttavuutta varten tai parantumisen osoittajana on tehtävä ottaen huomioon kliininen historia". Kanadan hallituksen PCR-testeistä kertovalla sivustolla (arkistoitu versio), päivitetty viimeksi vuonna 2021, kerrotaan, että "Ct-arvoa ei ole mahdollista tulkita suoraan tartuttavuuden tasona tai kestona".
Mitä PCR-testeistä tiedetään?
Lappalainen sanoi myös, että "PCR-menetelmä on luotettavin menetelmä koronavirustartunnan toteamiseen".
Hän mainitsi kuitenkin, että koska PCR-testi on erittäin herkkä, osalla potilaista testitulos säilyy jonkin aikaa positiivisena myös varsinaisen infektion jo päätyttyä.
Lääkärilehden artikkelissa testien analyyttista herkkyyttä (eli kuinka paljon virusta tarvitaan, että testi havaitsee sen) kuvataan "erinomaiseksi", mutta eri tekijät voivat johtaa virheellisiin tuloksiin käytännössä. Artikkelissa määritellään testin kliiniseksi herkkyydeksi (eli kuinka hyvin testi tunnistaa tartunnan) parhaimmillaan 70–80%. Tähän voivat vaikuttaa eri syyt, kuten itse testi, näytteenoton onnistuminen ja potilaan taudinkuva.
Yhdysvaltalainen Cleveland Clinic -sairaanhoitokeskus (arkistoitu versio) kuvaa nenästä otettavaa PCR-testiä "tarkkana ja luotettavana testinä Covid-19:n diagnosoimiseksi". "Positiivinen testitulos tarkoittaa, että henkilöllä on todennäköisesti Covid-19. Negatiivinen testitulos tarkoittaa, että henkilöllä todennäköisesti ei ollut Covid-19:ää testin ottamisen aikaan", sen sivuilla sanotaan.
Päivityksen väite, että PCR-testit ovat "täysiä arpajaisia", on siis epätosi asiantuntijoiden ja tämänhetkisen tieteellisen tiedon mukaan.
AFP on osoittanut aiemmin vääriksi useita väitteitä PCR-testeihin liittyen, esimerkiksi täällä ja täällä.
Harhaanjohtavia väitteitä kuolleisuus- ja syöpäluvuista
Sosiaalisen median päivityksessä väitetään myös, että kuolleisuudessa ei ollut "mitään poikkeavaa" "taudin vakavimpaan aikaan" ja että se lähti nousuun vasta rokotusten aloittamisen jälkeen. Päivityksessä väitetään myös, että syöpiä on ollut enemmän rokotusten aloittamisen jälkeen, ja vihjataan harhaanjohtavasti, että asioiden välillä on syy-yhteys.
Koronarokotusohjelma alkoi Suomessa joulukuussa 2020. On totta, että kuolleisuus kasvoi seuraavana vuonna: Tilastokeskuksen (arkistoitu versio) mukaan ikävakioitu kuolleisuus kasvoi edellisvuodesta 1,4% vuonna 2021. Sen mukaan kasvuun vaikutti eniten kuitenkin lisääntynyt kuolleisuus dementiaan ja Alzheimerin tautiin sekä koronavirustautiin.
Marraskuussa 2022 julkaistussa THL:n tutkimuksessa (arkistoitu versio) seurattiin koronarokotteen saaneiden henkilöiden kuolleisuutta yhdeksän viikon ajan rokotuksen jälkeen aikavälillä 1.10.2020–19.9.2022. Tutkimuksen mukaan rokotettujen kuolleisuus ei ollut korkeampaa kuin rokottamattomien.
AFP on tarkistanut väitteitä rokotteista ja lisääntyneestä kuolleisuudesta myös aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.
Mitä väitteisiin syövästä tulee, tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä kertoi AFP:lle sähköpostitse 5.6., että ei "ole näyttöä syöpien määrän poikkeuksellisesta lisääntymisestä, päinvastoin". Hän selitti, että vaikka vuonna 2021 todettiin enemmän syöpiä – 36 543 – kuin aikaisempina vuosina, tämä oli vähemmän kuin pandemiaa edeltävän syöpäilmaantuvuuden kehityskulun perusteella ennustettiin. "Syöpätapausmäärä on kasvanut lähes poikkeuksetta peräkkäisten vuosien välillä. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi vanhusväestön määrän kasvamisesta", hän sanoi.
Tämä näkyy rekisterin tilastoista. 5.6.2023 rekisterissä oli tietoja syövistä Suomessa vuoden 2021 loppuun asti, eli tiedot kattavat vuoden sen jälkeen, kun koronarokotukset aloitettiin. Tilastossa ikävakioidusta syöpien ilmaantuvuudesta vuosina 1953–2021 näkyy, että vuonna 2020 uusia syöpätapauksia oli 100 000 henkilöä kohti 588,12 ja että vuonna 2021 vastaava luku oli 599,61. Pandemiaa edeltävinä vuosina 2013–2019 luku ylitti 600 joka vuosi.
Kuten Syöpärekisterin Syöpä 2021 -raportissa (arkistoitu versio) selitetään, vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin arviolta 4,3% vähemmän kuin olisi odotettu ilman pandemiaa. Vuonna 2021 syöpiä todettiin 2,6% ennustettua vähemmän syiden kuten pandemian vuoksi. Kuten tässä tutkimuksessa (arkistoitu versio), jossa tarkasteltiin syöpädiagnooseja Pohjoismaissa ensimmäisen pandemiavuoden aikana, kirjoitetaan, vajetta selittävät mahdollisesti pandemian vakavuus, seulontojen keskeyttäminen sekä vähentynyt hakeutuminen terveydenhuollon palveluiden pariin.
Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuus kasvaimiin vähentyi edellisvuodesta vuonna 2021.
AFP on osoittanut vääriksi väitteitä rokotteista ja syövistä aiemmin, esimerkiksi täällä ja täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
