Nettiartikkelissa vääristellään koronaviruskuolemista ja hengityskoneista tehtyä tutkimusta
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 15. kesäkuuta 2023 11:00
- Lukuaika: 6 minuuttia
- Teksti: Natalie WADE, Julie PACOREL, AFP Yhdysvallat, AFP Ranska
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Tutkimus: Hengityskoneiden aiheuttama keuhkokuume tappoi lähes kaikki koronapotilaat teho-osastoilla", väitetään Uudessa MV-Lehdessä 15.5.2023 julkaistun artikkelin otsikossa. Artikkelin lähteenä mainitaan yhdysvaltalainen Inforwars-sivusto, joka on tunnettu salaliittoteorioiden levittämisestä.
Harhaanjohtavassa artikkelissa viitataan vertaisarvioituun tutkimukseen (arkistoitu versio), joka julkaistiin 27.4.2023 The Journal of Clinical Investigation -lehdessä. Artikkelissa on osia, joissa tutkimusta kuvataan oikein, mutta joissain kohdissa, kuten otsikossa ja ingressissä, sen tuloksia vääristellään merkittävästi.
AFP on osoittanut vääriksi Uudessa MV-Lehdessä esitettyjä väitteitä aiemminkin (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä). Myös Uusi Verkkomedia, Uuden MV-Lehden sisarjulkaisu, kirjoitti samasta harhaanjohtavasta väitteestä, ja sitä jaettiin yli sata kertaa suomalaisessa sosiaalisessa mediassa.
Väite levisi myös hollanniksi, englanniksi, puolaksi ja ranskaksi.
Mitä tutkimuksessa sanotaan?
Tutkimusta varten tutkijat käyttivät tekoälyä analysoimaan tietoja 585 potilaasta, jotka oli kytketty hengityskoneisiin tehohoidossa Northwestern Memorial -sairaalassa ja joilla oli vakava keuhkokuume ja hengitysvajaus. Potilaista 190:llä oli koronavirustartunta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hengityskonehoitoon liittyvä keuhkokuume (ventilator-associated pneumonia; VAP) sekundaarisena infektiona vaikuttaa hoitotuloksiin potilailla, joilla on vakava keuhkokuume. VAP voi kehittyä, jos keuhkoihin pääsee taudinaiheuttajia hengityskoneen putken kautta.
Tutkijat havaitsivat, että sekundaarinen keuhkokuume, joka ei ole parantunut, liittyy kuolemiin potilailla, joilla on vakava keuhkokuume, mukaan lukien niillä, joilla on koronavirustartunta. Tutkimuksen mukaan kuolleisuus oli korkeampaa niillä, jotka olivat saaneet sekundaarisen infektion ja joilla hoito ei tehonnut tai joita ei hoidettu, koska sekundaarista infektiota ei havaittu.
Koronapotilaat, "jotka parantuivat sekundaarisesta keuhkokuumeesta, jäivät todennäköisesti henkiin, kun taas niillä, joiden keuhkokuume ei parantunut, oli suurempi todennäköisyys kuolla", Benjamin Singer, yksi tutkimuksen kirjoittajista, sanoi Northwesternin julkaisemassa, 5.5. julkaistussa artikkelissa. Kuolleisuus ensiksi mainitulla ryhmällä oli 18% ja jälkimmäisellä 76%.
Tartuntatauteihin erikoistunut Nicolas Dauby Saint-Pierren yliopistollisesta sairaalasta Brysselissä sanoi, että tutkimuksessa korostettiin, kuinka tärkeää sekundaaristen bakteeriperäisten infektioiden tunnistaminen on potilaiden hoidon ja prognoosin kannalta.
Tutkijat osoittivat, että "valitettavasti heidän kokemuksensa mukaan tietyssä osassa tapauksia emme onnistu tunnistamaan keuhkoputkien superinfektiota (jota he kutsuvat VAP:ksi), joka liittyy hengityskoneeseen, ja tämä on yhdistetty korkeampaan kuolleisuuteen", Dauby kertoi AFP:lle 13.5. "Potilaalla, joka on tehohoidossa pitkän aikaa, joka on intuboitu, on suurempi riski saada superinfektio".
Dauby huomautti kuitenkin, että "kahdessa vuodessa emme ole oikeastaan kehittyneet sen tunnistamisessa, ketkä potilaista saavat sekundaarisen infektion".
"Kaikki tavalliset merkit, joita meillä on käytössämme Covidin ulkopuolella, eivät ole hyviä ennusteita Covidin kohdalla", hän sanoi ja lisäsi: "Meillä ei myöskään ole kliinisiä komorbiteettitekijöitä, jotka voisivat ennustaa, kuka saa superinfektion."
Väärin tulkittu tutkimus
Tutkimuksessa ei sanota, että "hengityskoneiden aiheuttama keuhkokuume tappoi lähes kaikki koronapotilaat teho-osastoilla". Siinä ei myöskään vedetä yleisiä johtopäätöksiä koronakuolemista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kriittisesti sairaita potilaita, jotka oli kytketty hengityskoneeseen. Heidän joukossaan 190:llä oli Covid-19-tauti. "Tutkijat havaitsivat, että melkein puolelle potilaista, joilla on Covid-19, kehittyy sekundaarinen hengityskonehoitoon liittyvä bakteeriperäinen keuhkokuume", Northwesternin artikkelissa sanotaan. Näissä tapauksissa "kuolleisuus oli suurempaa potilailla, joilla oli yksi epäonnistuneesti hoidettu VAP-episodi verrattuna onnistuneesti hoidettuun VAP:iin (76,4% versus 17,6%)", tutkimuksessa kerrotaan.
"On tärkeää huomioida, että kaikki tutkimuksemme potilaat olivat kriittisesti sairaita hengitysvajauksen vuoksi ja olisivat kuolleet, jos heidän elintoimintojaan ei olisi tuettu hengityskoneella", Singer sanoi AFP:lle sähköpostitse 23.5.
"Eli primaarinen keuhkokuume – mukaan lukien Covid-19 – oli kuolinsyy potilailla, jotka kuolivat tutkimuksemme aikana", hän sanoi.
Singerin mukaan väitteet muusta ovat verrattavissa siihen, että joku sanoisi, että hengenvaaralliseen kolariin joutunut ja sitä seuranneessa leikkauksessa kuollut potilas kuoli leikkauksen eikä kolarin vuoksi.
Toisin kuin jotkut väittävät internetissä, tutkimuksessa "ei sanota, että puolet koronapotilaista kuoli infektioon, vaan siinä näytetään, että kun tarkastellaan potilaita hengityskoneissa yleisesti, heidän kliininen tilansa kehittyy sellaiseksi, jossa kuolleisuus on suurempaa, jos [hoidon] tehokkuus ei ole välittömästi havaittavissa", Ranskan kansallisesta terveys- ja lääketutkimusinstituutti Insermistä kerrottiin AFP:lle 12.5.
Yalen yliopiston yhteydessä toimivan Yale Medicinen sivuilla sanotaan, että "hengityskoneen käyttöön liittyy riskejä", mukaan lukien bakteeriperäinen tulehdus.
"Hengityskoneet voivat kuitenkin pelastaa henkiä, ja monet niistä, jotka ovat selvinneet vakavasta Covid-19-taudista, eivät todennäköisesti olisi selvinneet ilman niitä", sivuilla sanotaan.
Tutkimuksen rajoitukset
Singerin mukaan tutkimustuloksissa korostetaan VAP:n ehkäisyn ja hoitamisen tärkeyttä kriittisesti sairailla potilailla. Tutkimuksessa on kuitenkin rajoitteita.
Tutkijoiden mukaan kyseessä on havainnointitutkimus eli he eivät voineet rajata pois "mittaamattomia sekoittavia tekijöitä, jotka yhdistävät VAP:n, joka ei ole parantunut, huonoihin hoitotuloksiin".
Myös tartuntatautien asiantuntujat kertoivat AFP:lle, että tutkimuksen rajoituksena on, että siinä ei käytetty ruumiinavauksessa vahvistettuja kuolinsyitä vaan se perustuu täysin tietokoneaineistoon. Ruumiinavauksen avulla voidaan määrittää, missä elimissä oli oireita, kun taas sairaala-, kliinisissä tai hallinnollisissa tiedoissa huomioidaan vain sairaalajakson aikana kirjattu tieto.
Lisäksi tutkimuksessa tarkastellut tiedot tulivat potilaita, jotka olivat samassa sairaalassa. Heidän joukossaan alle 200:lla oli koronavirustauti.
Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että "bakteeriperäiset superinfektiot voivat vaikuttaa Covid-potilaiden kuolleisuuteen". On kuitenkin vaikea vetää johtopäätöksiä niin pienen ja valikoidun ryhmän perusteella, Dauby sanoi.
"Useimmissa tapauksissa potilaan tulehdustila määrittää prognoosin, mutta se ei tarkoita, etteikö hän voisi myös kuolla bakteeriperäiseen superinfektioon", hän sanoi.
Koronakuolemilla useita eri syitä
Koronaviruksesta johtuvaa kuolleisuutta on tarkasteltu useissa tutkimuksissa, ja monissa niistä on tultu samankaltaisiin johtopäätöksiin, professori ja teho-osaston johtaja Marc Leone Hôpital Nord -sairaalasta Marseillesissa sanoi AFP:lle 9.5.: "50% ihmisistä kuoli septiseksi shokiksi kutsuttuun tilaan, muutamia kuoli bakteeriperäisten superinfektioiden vuoksi. Noin 15% kuolemista liittyy hypoksemiaan eli hapenpuutteeseen ja 10–15% keuhkoverotulppiin, tromboembolisiin tapahtumiin." Septistä shokkia kutsutaan myös sytokiinimyrskyksi.
Alankomaissa sairaalahoitoa vaatineita potilaita tarkastelleessa tutkimuksessa vuodelta 2020 sanottiin, että "Covid-19:ään liittyy harvoin komplikaatioina samanaikaisia bakteeriperäisiä infektioita, kun potilaat otetaan sairaalaan".
Singer sanoi AFP:lle 4.5. sähköpostitse: "Aineistomme on ristiriidassa teesin kanssa, että sytokiinimyrsky johtaa kuolemaan koronavirustapauksissa". Kuten yllä on kuitenkin jo mainittu, AFP:n haastattelemien tutkijoiden mukaan tutkimuksen päätelmät eivät perustu ruumiinavauksiin ja niitä on tulkittava oikeassa asiayhteydessä.
Sytokiinimyrskyssä on kyse haitallisesta tulehdusreaktiosta, jota kuvailtiin ensimmäisen kerran vasta kaksikymmentä vuotta sitten. Sytokiinishokkia on pidetty tärkeänä selityksenä Covidia edeltäneiden, myös koronaviruksen aiheuttamien Sarsin ja Mersin vaarallisuudelle.
Koronavirustaudin hoitaminen
Koronavirusinfektio hoituu lähes aina levolla, kuumetta alentavilla lääkkeillä ja huolehtimalla ruoan ja juoman saannista, tässä Terveyskirjaston artikkelissa kerrotaan. Vakavia tapauksia voidaan hoitaa viruslääkkeillä ja vasta-aineilla, artikkelissa sanotaan. Sen mukaan virukseen vaikuttavien lääkkeiden teho on sitä parempi, mitä varhaisemmin oireiden alusta ne aloitetaan ja viruslääkkeet eivät yleensä enää tehoa, jos potilas on joutunut teho-osastolle. Terveyskirjasto on Duodecimin ylläpitämä kokoelma asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita.
Kesäkuun 2023 puoliväliin mennessä Euroopan lääkevirasto (EMA) oli hyväksynyt viiden monoklonaalisen vasta-aineen ja kolmen muun hoidon, mukaan lukien viruslääkkeiden, käytön EU:ssa. Yhdeksäs hoito odottaa viraston virallista hyväksyntää.
Daubyn mukaan monoklonaaliset vasta-aineet ovat tehokkaimpia taudin alkuvaiheessa, sillä "ne voivat ehkäistä komplikaatioita".
EMA on puoltanut kortikosteroidilääke deksametasonin käyttöä potilailla, jotka tarvitsevat lisähappea tai hengityslaitehoitoa. Vakavissa tapauksissa voidaan käyttää myös tulehdusta ja sytokiineja estäviä lääkkeitä.
Koronavirustautiin ja sen hoitoon liittyy kuitenkin yhä avoimia kysymyksiä. "On potilaita, joihin nämä hoidot eivät tehoa, mikä osoittaa, että vakavaan Covid-tautiin sairastuneissa potilaissa on olemassa todennäköisesti erilaisia fenotyyppejä, mukaan lukien niitä, joilla tulehdus ei ole kuolleisuuden pääselitys ", Dauby sanoi. Samaan päätelmään viitataan myös tässä vuonna 2022 ilmestyneessä tutkimuksessa.
"Viesti on, että tutkimusta on jatkettava tällä alalla, jotta lopulta ymmärretään, miten koronapotilaita voidaan hoitaa parhaiten", Dauby kiteytti.
Muita AFP:n koronavirukseen liittyviä faktantarkistuksia on nähtävissä täällä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
