Sosiaalisessa mediassa jaettu dokumentti ei osoita, että Pfizerin koronarokotteissa on grafeenioksidia

"Luottamukselliset piikkivalmistaja P.n-asiakirjat vahvistavat, että k-pistoksissa ON grafeenioksidia!" alkaa suomenkielinen Facebook-päivitys, jota on jaettu yli sata kertaa huhtikuun puolivälin jälkeen.

Siinä sanotaan seuraavaksi, kuinka Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) "oli pakotettu" oikeuden päätöksellä julkaisemaan dokumentteja liittyen "P:n" koronarokotteeseen. Siinä kuvataan, kuinka yksi dokumenteista koskee ajanjaksolla 7.4.–19.8.2020 tehtyä tutkimusta rokotteen antigeenin "ilmentämiseksi" ja "karakterisoimiseksi" ja kuinka dokumentin sivulla 7 mainitaan grafeenioksidi.

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 3.5.2023)

Vaikka päivityksessä ei nimetä dokumenttia, johon siinä viitataan, kuvaus vastaa dokumenttia (arkistoitu versio), jonka pohjalta on esitetty samanlaisia väitteitä eri kielillä. Dokumentin sanotaan olevan lääkevalmistaja Pfizerin laatima, se on päivätty 27.12.2020 ja ladattu kansalaisjärjestö Public Health and Medical Professionals for Transparency (PHMPT):n verkkosivuille helmikuussa 2023. Sen englanninkielinen otsikko on "Structural and biophysical characterization of SARS-CoV-2 spike glycoprotein (P2 S) as a vaccine antigen" ("SARS-CoV-2-piikkiglykoproteiinin (P2 S) rakenteellinen ja biofyysinen luonnehdinta rokotevasta-aineena"). Dokumentissa kerrotaan tutkimuksesta, joka alkoi 7.4.2020 ja päättyi 19.8.2020 ja jonka tarkoitus on "ilmentää ja luonnehtia BNT162b2:n koodaamaa rokoteantigeenia".

Samanlaisia väitteitä on levinnyt myös muilla kielillä, kuten englanniksi, saksaksi, hollanniksi ja espanjaksi.

Disinformaatiota levinnyt aiemminkin

Grafeeni ja sen johdannainen grafeenioksidi ovat hiilen muotoja, jotka ovat olleet erilaisten salaliittoteorioiden kohteena, kuten tässä AFP:n jutussa kerrotaan.

Kyseinen nanomateriaali eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, ja se on yksi maailman sekä vahvimmista että kevyimmistä materiaaleista. Sillä on lupaavia sovelluksia vihreän energian ja nanolääketieteen aloilla.

Suomenkielisessä sosiaalisen median päivityksessä väitetään, että "riippumattomissa tutkimuksissa" on osoitettu jo aiemmin, että rokotteissa on grafeenioksidia. AFP on kuitenkin osoittanut vääriksi tälläisia väitteitä aiemmin, esimerkiksi tässä faktantarkistuksessa vuodelta 2021. AFP on osoittanut vääriksi myös useita muita väitteitä rokotteista ja grafeenista, esimerkiksi täällä ja täällä.

Väärintulkittu dokumentti

FDA julkaisee Pfizerin koronarokotteita käsitteleviä dokumentteja. 4.5.2023 PHMPT:n sivuilla oli nähtävillä 677 dokumenttia, mukaan lukien dokumentti, johon sosiaalisen median väitteissä viitataan.

PHMPT julkaisee dokumentteja Yhdysvaltain tiedonvapauslain nojalla. Lain mukaan Yhdysvaltain valtiollisten virastojen on lähetettävä dokumenttinsa kenelle tahansa, joka niitä pyytää. FDA ei ole kiistänyt velvollisuuttaan julkaista dokumentit, mutta alun perin se ehdotti niiden julkaisemista 500 sivun kuukausivauhtia, sillä se sanoi tarvitsevansa aikaa mittavalle työlle. Tämä olisi kuitenkin tarkoittanut, että kaikkien dokumenttien julkaisemiseen olisi mennyt 75 vuotta. PHMPT pyysi nopeampaa julkaisutahtia, ja tammikuun 2022 alussa texasilainen tuomari määräsi, että FDA:n on oli julkaistava "yli 12 000 sivua" 31.1.2022 mennessä ja sitten "55 000 sivua 30 päivän välein" 1.3.2022 alkaen.

AFP kysyi Pfizerin edustajalta väitteistä 22.3.2023. Hän kirjoitti sähköpostitse, että "grafeenioksidia ei käytetä Pfizer-BioNTechin COVID-19-rokotteen valmistuksessa", ja viittasi "täyteen listaan" rokotteen aineisosista.

Tietoa Pfizerin valmistamien rokotteiden koostumuksesta on saatavilla myös yrityksen sivuilla (arkistoitu versio).

Lääkevalmistaja ei kiistänyt eikä vahvistanut AFP:lle sosiaalisessa mediassa mainitun dokumentin aitoutta. "Emme voi todentaa tai vahvistaa aidoiksi internetissä/ sosiaalisessa mediassa esiintyviä dokumentteja", edustaja sanoi.

Epätosissa väitteissä viitataan perusteluna termin "grafeenioksidi" esiintymiseen dokumentin sivulla 7 alaotsikon "P2 S:n kryo-EM" alla. Dokumentissa sanotaan englanniksi: "For TwinStrep-tagged P2 S, 4 μL purified protein at 0.5 mg/mL were applied to gold Quantifoil R1.2/1.3 300 mesh grids freshly overlaid with graphene oxide" ("TwinStrep-merkittyä P2 S:ää varten 4 μL puhdistettua proteiinia (0,5mg/mL) lisättiin kultaisille Quantifoil R1.2/1.3 300 -verkoille, jotka oli juuri päällystetty grafeenioksidilla".

Asiantuntijat selittivät kuitenkin AFP:lle, että tämä ei liity rokotteen ainesosiin vaan SARS-CoV-2-viruksen tutkimiseen käytettyyn menetelmään.

Rokotetutkimuksen professori Gideon Kersten Leidenin yliopistosta kertoi AFP:lle sähköpostitse 31.3.2023, että "näissä rokotteissa (tai tietääkseni missään rokotteessa) ei ole grafeenioksidia".

Uruguaylainen biotieteiden tohtori ja virologi Santiago Mirazo sanoi AFP:lle, että kyseisessä dokumentin osassa kuvataan biologiassa, biofysiikassa ja biokemiassa yleisesti käytettyä menetelmää, kryoelektronimikroskopiaa. Tässä tapauksessa sitä käytettiin S-proteiinin, eli piikkiproteiinin, rakenteen määrittämiseen. Piikkiproteiini mahdollistaa SARS-CoV-2:n kiinnittymisen ja tunkeutumisen isäntäsoluun.

"Hyvin pieniä grafeenioksidiverkkoja käytetään siinä, mihin proteiini asetetaan, ja sitten suoritetaan elektronimikroskopia. On osoitettu, että tämä materiaali parantaa kykyä määritellä rakenne, eikä ainoastaan piikkiproteiinissa vaan missä tahansa proteiinissa", Mirazo lisäsi.

Hän huomautti, että proteiinin luonnehdintavaihe laboratoriossa on "kaukana siitä, mikä tulee olemaan lähetin tuottamista, jossa ei selvästikään käytetä grafeenioksidiverkkoa. Siinä ei ole grafeenioksidia, ja lisäksi rokotteissa ei voi olla tästä testistä peräisin olevaa grafeenioksidia edes kulkeutumisen tai ristikontaminaation kautta. Toisin sanoen ne ovat täysin erillisiä asioita".

Nicolás Torres, argentiinalaisen BYME-CONICET-tutkimuskeskuksen immunopatologian laboratoriosta oli samaa mieltä ja sanoi haastattelussa 21.3., että grafeenioksidin lisäksi käytetään myös kultapartikkeleita ja muita yhdisteitä, "mutta tämä on osa menetelmää eikä sillä ole mitään tekemistä rokotteen koostumuksen kanssa".

Euroopan lääkevirasto ei voinut kommentoida AFP:lle itse dokumenttia. Se ei kuitenkaan "ole nähnyt mitään uskottavia todisteita arviointiensa tai käynnissä olevan testauksen perusteella, että missään COVID-19-rokotteessa olisi grafeenioksidikontaminaatiota. Grafeenioksidi ei ole tunnistettu apuaine lääkkeissä", viraston edustaja Alessandro Faia sanoi sähköpostitse 29.3.

"Hyväksyttyjen rokotteiden laatu, koostumus mukaan lukien, on todettu tyydyttävällä tavalla ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti ja huolellisesti EU:n lainsäädännön mukaisesti", hän sanoi.

Hän lisäsi myös, että "jokainen rokote-erä on riippumattoman valvonnan kohteena. Tämän suorittaa jonkin EU-jäsenvaltion virallinen lääkevalvontalaboratorio".

Piikkiproteiini

Mirazon mukaan laajalle levinnyt raportti on "vuonna 2020 tehty työ, jossa näkyy rokotteen valmistuksen ensimmäiset askeleet, ja tämä on juuri tuon kehityksen alkuvaihe". Raportissa näkyy, että proteiini on "oikea rakenteensa ja toimintansa suhteen", hän sanoi. Kersten vahvisti tämän.

Sen lisäksi, että kyseinen proteiini mahdollistaa SARS-CoV-2:n pääsyn soluun ja tartunnan aiheuttamisen, se saa aikaan myös koronaviruksen kruunumuodon siinä olevien piikkien vuoksi.

Suomessa käytettävissä olevista koronarokotteista kaksi, Modernan Spikevax ja Pfizer-BioNTechin Cominarty, on mRA-rokotteita, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan. Sivuilla selitetään, kuinka mRNA-rokotteissa ei ole itse antigeenia vaan lähetti-RNA:ta (mRNA), joka ohjeistaa lihassoluja rokotteen pistokohdassa tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.

Alla olevassa videossa käydään läpi, kuinka mRNA-rokotteet toimivat: