Sosiaalisessa mediassa yhdistetään virheellisesti apinarokko vyöruusuun ja Covid-19-rokotteisiin

"K-rokotteen tunnettu haittavaikutus eli vyöruusu esitellään nyt apinarokkona kuten ensimmäisessä kuvassa näette", toukokuun lopulla Facebookissa jaetussa päivityksessä sanotaan. Päivityksessä esitetään kuvakaappauksia kahdesta artikkelista, joissa käytetään kuvaa kädestä, jossa on rakkuloita. Toisessa kuvakaappauksessa on intialaisen TheHealthSite.com-sivuston artikkeli apinarokosta, kun taas toisessa on vyöruususta kertova artikkeli Queensland Healthin sivuilta. Queensland Health vastaa julkisesta terveydenhuollosta Australian Queenslandin osavaltiossa.

Yksi käyttäjä kommentoi: "Mutta sittenhän rokottamattomat on turvassa tältäkin taudilta."

Samoja väitteitä on jaettu Facebookissa ja Twitterissä melkein sata kertaa esimerkiksi täällä, täällä, täällä ja täällä. Samanlaisia väitteitä on levinnyt myös englanniksi.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävästä päivityksestä (otettu 13.6.2022)

Päivitykset alkoivat levitä sen jälkeen, kun WHO kertoi toukokuun puolivälissä, että apinarokkotartuntoja oli raportoitu maissa, joissa virus ei ole endeeminen eli sitä ei yleensä esiinny.

8.6. mennessä WHO:lle oli raportoitu 1 285 laboratoriossa varmistettua tapausta 28 maasta, joissa apinarokkovirus ei ole yleinen. Suurin osa näistä tapauksista on ollut Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Väitteet ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Covid-19-rokotteiden ja vyöruusun väliselle yhteydelle ei ole tarpeeksi todisteita, eikä vyöruusua ja apinarokkoa aiheuttavilla viruksilla ole mitään tekemistä keskenään. Päivityksissä näkyvässä valokuvassa on vyöruusun ihomuutoksia.

Covid-19-rokotteiden ja vyöruusun yhteydelle ei ole tarpeeksi näyttöä

Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla sanotaan, joitakin vyöruusutapauksia on raportoitu Covid-19-mRNA-rokotteiden jälkeen. Vyöruusussa vesirokkoa aiheuttava virus aktivoituu uudelleen.

"Valtaosalla aikuisista on kehossaan vesirokkovirus lapsuudessa sairastetun infektion jäljiltä, ja puolustuskyvyn heiketessä iän, perustaudin tai esimerkiksi sairastetun infektion takia, virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun", sivuilla selitetään. THL:n mukaan koronarokotteiden ja vyöruusun yhteyttä ei ole kuitenkaan vahvistettu: "Syy-yhteys koronarokotteiden ja vyöruusun puhkeamisen välillä on edelleen epävarma."

Samanlainen päätelmä esitettiin Australian rokotteita valvovan valtion viraston, Therapeutic Goods Administrationin (TGA), selvityksessä syyskuussa 2021, jossa tutkittiin vyöruusun riskiä Covid-19-rokotteen jälkeen.

Virasto kertoi AFP:lle, että tutkimuksissa "ei löytynyt riittävästi todisteita" johtopäätökselle, että Covid-19-rokotteet aiheuttaisivat vyöruusua eli herpes zoster -infektiota.

"Tutkimus osoitti, että vyöruusun esiintymistiheys Covid-19-rokotuksen jälkeen Australiassa tällä hetkellä (syyskuu 2021) on huomattavasti alhaisempi kuin herpes zoster -infektioiden odotettu/ taustatason esiintymistiheys väestössä yleensä rokotusstatuksesta riippumatta."

TGA jatkaa uusien vyöruusutapausten tarkkailua mahdollisen Covid-19-rokoteyhteyden varalta.

"Täysin eri virukset"

Virologi Edward Holmes Sydneyn yliopistosta kertoi AFP:lle, että päivityksissä esitetty vertaus virusten välillä on "hölynpölyä".

"Apinarokkovirus ja varicella-zostervirus ovat hyvin erilaisia viruksia ja täysin toisistaan riippumattomia", hän sanoi. "Molemmat [taudit] aiheuttavat ihottuman, mutta yhtäläisyydet päättyvät siihen."

THL:n mukaan apinarokkovirus kuuluu Orthopoxvirusten sukuun eli samaan sukuun kuin isorokkoa aiheuttava virus. Vyöruusun puolestaan aiheuttaa varicella-zostervirus, joka on Herpesviridae-heimoon kuuluva herpesvirus.

Kuten Terveyskirjastossa selitetään, varicella-zostervirus aiheuttaa myös vesirokkoa ja jää aina pysyvästi elimistöön infektion jälkeen. Virus voi aktivoitua myöhemmin esimerkiksi iän, heikentyneen puolustuskyvyn tai sairauden vuoksi aiheuttaen vyöruusun.

Professori Todd Hatchette kanadalaisen Dalhousien yliopiston mikrobiologian laitokselta kertoi AFP:lle, että apinarokon ja vyöruusun aiheuttamat ihottumat voivat näyttää samanlaisilta, mutta ne kehittyvät eri tavoin.

Hänen mukaansa vyöruusun aiheuttamissa ihottumissa eri puolilla kehoa voi olla eri vaiheissa olevia rakkuloita ja haavaumia, kun taas apinarokon aiheuttamien ihomuutosten kehitys "tapahtuu samanaikaisesti kaikilla ihoalueilla".

Kuvapankin kuvassa on vyöruusun ihomuutoksia

Joissakin päivityksistä jaettiin vertailua TheHealthSite.com-sivuston apinarokkoviruksesta kertovan artikkelin ja Queensland Healthin vyöruusuartikkelin välillä. Kummassakin käytetään samaa kuvaa. Käänteinen kuvahaku paljasti, että kuva on itse asiassa kuvapankin kuva vyöruusua sairastavasta henkilöstä.

Kuva julkaistiin alun perin kuvapankkisivusto iStockissa. Sen kuvatekstissä lukee: "Herpes zoster -viruksen tartuttamaa ihoa käsivarsissa."

Alla on vertailu kuvasta harhaanjohtavissa päivityksissä näkyvissä artikkeleissa (vasemmalla) ja iStockin sivuilla (oikealla):

Image

Vertaus kuvista TheHealthSite.com-sivuston ja Queensland Healthin artikkeleissa (vasemmalla) ja iStock-kuvapalvelun valokuvasta (oikealla) (kuvakaappaus otettu 13.6.2022)

Queensland Healthin sivusto käyttää kuvaa oikein kuvituksena vyöruusulle. Sen sijaan Wayback Machine -arkistointipalvelun arkistoima ote TheHealthSite.com-sivustosta osoittaa, että kuvaa käytettiin harhaanjohtavasti 17.7.2021 julkaistussa apinarokosta kertovassa artikkelissa ennen taudin tämänhetkistä leviämistä ei-endeemisissä maissa.

Arkisto osoittaa, että kuva poistettiin artikkelista, kun se päivitettiin 23.5.2022.

Joissakin päivityksistä vihjataan myös, että apinarokon leviäminen olisi ennalta suunniteltu. AFP osoitti tämän väitteen vääräksi täällä.

AFP on aikaisemmin osoittanut vääräksi väitteitä, että apinarokko olisi AstraZenecan tai Pfizerin Covid-19-rokotteiden haittavaikutus.