Suomessa ei ole havaittu koronatestien aiheuttaneen kuolemantapauksia

"Tästä täytyy taas muistuttaa. Tämä tikun työntäminen nenään voi olla äärimmäisen vaarallista - jos jokin meneekin pieleen", todetaan 29. elokuuta 2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä. Päivityksessä on kuva poikkileikkauksesta, jossa ihmisen pään sisälle on työnnetty instrumentti nenän kautta.

Kuvaa on suomeksi jaettu elo-syyskuussa yli 700 kertaa Facebookissa (esim. täällä ja täällä).

Kuvan tekstissä ihmisiä kehotetaan välttämään nenänielutestejä, koska ne voivat vahingoittaa aivoja tuhoamalla käpyrauhasen. Kuvan mukaan tämä luo bakteereille pääsyn aivoihin.

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 7.9.2021)

"Arvion mukaan yksi 10 000:sta on kuollut tähän testiin", kuvassa väitetään.

Tilastot eivät tue väitettä. Esimerkiksi Suomessa on tehty yli 6,5 miljoonaa koronatestiä, mutta lääketurvallisuudesta vastaavalle Fimealle on ilmoitettu kaikkiaan vain kaksi testeihin liittyvää vaaratapausta.

“Kummassakaan Fimealle ilmoitetussa tapauksessa potilaalle ei aiheutunut pysyvää tai pitkäaikaista haittaa. Toisessa potilaalle ole aiheutunut nenäverenvuotoa, ja toisessa tikku oli katkennut väärästä kohtaa, ja katkennut pää oli poistettu potilaan nenästä”, ylitarkastaja Nelli Karhu kertoi AFP:lle 2. syyskuuta 2021.

Karhu huomauttaa, että aivan kaikkia tapauksia ei ole välttämättä saatettu Fimean tietoon. Aliraportointi on Karhun mukaan tunnettu haaste lääkinnällisten laitteiden kanssa yleisesti.

Suomessa ei kuitenkaan ole raportoitu koronatesteihin liittyviä kuolemantapauksia, eikä Fimean tiedossa ole myöskään yhtäkään EU/ETA-maissa ilmoitettua kuolemaa.

Myös Helsingin yliopiston bakteriologian ja immunologian osaston dosentti Eliisa Kekäläinen kertoi AFP:lle, että väite ei pidä paikkansa. Kekäläisen mukaan kyse on pelkästään yksittäisistä komplikaatioista miljoonien koronatestien joukossa, joista yksikään ei ole johtanut vakaviin jälkiseuraamuksiin.

Kekäläinen huomautti myös, että Facebook-päivityksen kuva ei liity koronatesteihin:

“Facebookissa olevassa kuvassa on ilmeisesti kyseessä nenän kautta tehtävä kallonpohjan alueen leikkaus, ei siis koronatestaus.”

Käänteinen kuvahaku johtaakin aivolisäkekasvaimen leikkauksesta kertoville verkkosivuille. Sama kuva löytyy esimerkiksi täältä.

Maaliskuussa Kekäläinen oli mukana tekemässä tutkimusta, jossa koronatestien komplikaatioiden esiintyvyyden todettiin olevan "erittäin matala.” Seitsemän kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana tehtiin yli 640 000 testiä. Päivystysosaston hoitoa vaativien komplikaatioiden esiintyvyys 100 000 tehtyä testiä kohti oli 1,24. Komplikaatioihin kuului 4 nenäverenvuotoa ja 4 rikkoutunutta näytteenottotikkua.

Myös Saksassa tehtiin touko-elokuun 2020 välillä tutkimus, jossa analysoitiin komplikaatioiden esiintymistä. Tutkimuksessa tehtiin 11 476 syvää nenänielutestiä, joista kirjattiin kaikkiaan kolme haittatapahtumaa. Yksikään haitoista ei ollut vakava.

Tutkimuksessa todettiin, että nenänielutestit ovat “yleisesti ottaen turvallisia” ja haittavaikutukset “hyvin harvinaisia.” Vakavat haittavaikutukset ovat puolestaan “epätodennäköisiä.”

Yhdysvalloissa ja Australiassa on noussut kuitenkin esille muutamia tapauksia, joissa koronatesti on aiheuttanut vamman potilaan kalloon, joka on puolestaan johtanut aivoselkäydinnesteen vuotoon (täällä, täällä). Aivoselkäydinnesteen vuoto on vakava tila, jossa 10-25% potilaista kehittyy aivokalvontulehdus. Raportoiduissa tapauksissa potilaat kuitenkin toipuivat leikkauksen jälkeen.

Fimea korostaa, että Suomessa testit ovat turvallisia ja niiden käyttöä valvotaan tarkasti:

"Tikut ovat lääkinnällisiä laitteita, joiden valmistajilta edellytetään asianmukaiset tutkimukset turvallisuudesta ja toimivuudesta ja hyväksyttävää hyöty-riskisuhdetta. EU:ssa on käytössä vaaratilanneilmoitusjärjestelmä, joka edellyttää valmistajilta vaaratilanteiden selvittämistä ja raportointia. Viranomaiset valvovat tätä prosessia", Karhu sanoo.

Fimea huomauttaa, että Suomessa koronatestaus edellyttää ns. kliinisen mikrobiologian laboratorion toimiluvan. Lisäksi testausta tekevät vain koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset, mikä edelleen edistää potilasturvallisuutta.