Sosiaalisessa mediassa leviävä video sisältää useita virheellisiä väittämiä koronarokotteiden turvallisuudesta

“Tohtori Sean Brooks koululautakunnalle Ohiossa: ‘mRNA-piikityksen ottaneet tulevat pian kuolemaan’”, lukee Uusi MV-lehti -sivustolla 24. elokuuta 2021 julkaistun artikkelin otsikossa.

Artikkelissa on käännetty suomeksi otteita videosta, jolla tohtori Sean Brooksina esiintyvä mies esittää useita virheellisiä väittämiä koronarokotteista.

Video on peräisin Ohion Talawandassa 16. elokuuta 2021 pidetystä paikallisen opetuslautakunnan julkisesta kokouksesta, jossa Sean Brooks oli yksi osallistujista. Yleisöllä on kokouksen aikana mahdollisuus ilmaista mielipiteitään.

Video on julkaistu myös TokenTube-sivustolla suomenkielisellä tekstityksellä. Kaikkiaan videota on jaettu elokuussa yli 370 kertaa Facebookissa.

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 31.8.2021)

Brooks ei ole Oxfordin yliopistosta

Videolla Brooks viittaa itseensä tittelillä “tohtori, Oxford” ja kertoo kirjoittaneensa 48 julkaisua ja 23 kirjaa. Lisäksi Brooks sanoo opiskelleensa "terveyttä, lääketiedettä, anatomiaa ja fysiologiaa noin 21 vuoden ajan."

Monet videota levittäneet lähteet ovat tulkinneet tämän tarkoittavan, että Brooks on saanut tutkintonsa Iso-Britanniassa sijaitsevasta Oxfordin yliopistosta:

"Tohtori Brooks kertoi Mount Vernonin koululautakunnalle valmistuneensa Oxfordin yliopistosta tohtoriksi", Uusi MV-Lehti kirjoittaa artikkelissa.

Tämä ei pidä paikkansa. Brooksilla ei ole tutkintoa Oxfordin yliopistosta.

Brookin väitöskirjan perusteella hän on väitellyt kasvatustieteiden tohtoriksi Waldenin yliopistossa Minnesotassa. Asia vahvistetaan tässä Bitchuteen ladatussa haastattelussa (kohdassa 28:45), jolla Brooks esitellään lisäksi entisenä Miamin yliopiston apulaisprofessorina. Miamin yliopisto sijaitsee Yhdysvaltojen Ohion osavaltion Oxfordissa, ei Iso-Britanniassa.

AFP on kumonnut alla kuusi Brooksin videolla esittämää väitettä.

1. Tohtori Malone on mRNA-rokotteiden keksijä ja hän sanoo, että kenenkään ei pitäisi ottaa niitä: EPÄTOSI

"Tohtori Robert Malone, joka loi mRNA-rokotteet, sanoi, ettei kenenkään pitäisi koskaan ottaa näitä rokotteita", Brooks toteaa videon alussa.

Malone on tutkija, joka osallistui 1980-luvun lopulla mRNA-rokotteiden pitkän aikavälin kehittämisprosessiin, joka saatiin maaliin Modernan ja Pfizer/BioNTechin koronarokotteiden myötä.

Malone pitää itseään "mRNA-rokotteiden keksijänä", mutta todellisuudessa mRNA-rokotteiden kehittämiseen on osallistunut monia eri tutkijoita useiden vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi tässä katsauksessa käydään läpi kehitystyötä kolmen vuosikymmenen ajalta. Katsauksessa on viittauksia kymmenien eri tutkijoiden julkaisuihin, joita katsauksesta puolestaan löytyy yli kaksisataa kappaletta.

Malone, jonka epäselvä kanta koronarokotteisiin on ruokkinut rokotevastaisuutta pandemian aikana, ei todellisuudessa ole kuitenkaan sanonut, ettei kenenkään pitäisi ottaa koronarokotteita. Vaikka Malone kritisoi yleisiä rokotusohjelmia, hän silti toteaa, että “optimaalisempi strategia olisi rokottaa vain kaikkein haavoittuvimmat." Malone on myös itse rokotettu.

Lisäksi kaikki koronarokotteet eivät ole mRNA-rokotteita. Luettelo eri kehitysvaiheissa olevista koronarokotteista löytyy täältä, EU:ssa hyväksytyt rokotteet täältä ja Yhdysvalloissa hyväksytyt rokotteet täältä.

2. Rokotetut ihmiset kuolevat jopa kuuden kuukauden kuluessa, kun immuunijärjestelmä tuhoutuu: EPÄTOSI

Brooks jatkaa väitteellä, jonka mukaan kaikki rokotetut ihmiset "kuolevat kuuden kuukauden tai kolmen-viiden vuoden aikana." Brooksin mukaan tämä johtuu immuunijärjestelmän tuhoutumisesta.

Rokotukset aloitettiin kuitenkin viidessäkymmenessä maassa jo ennen vuoden 2020 loppua: rokotuksia on siis toteutettu jo reilusti yli kuusi kuukautta. Lähes 2 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti oli täysin rokotettu 24. elokuuta 2021 mennessä.

Toisin kuin Brook väittää, joukkokuolemia ei ole havaittu. Tieteellisen tutkimuksen mukaan rokotteet ovat osoittautuneet päinvastoin tehokkaiksi vakavan koronataudin ja kuolemien ehkäisemisessä.

Esimerkiksi Englannin kansanterveyslaitoksen elokuussa julkaiseman rokotevalvontaraportin mukaan “viimeisimmät arviot osoittavat, että rokotusohjelmalla on suoraan vältetty yli 82 100 sairaalahoitoa. Analyysi rokotusohjelman suorista ja epäsuorista vaikutuksista infektioihin ja kuolleisuuteen viittaa siihen, että rokotusohjelma on estänyt 23,6-24,4 miljoonaa infektiota ja 91 700-98 700 kuolemantapausta."

Elokuussa myös Health Affairs-julkaisun tutkimuksessa arvioitiin, että koronarokotukset estivät lähes 140 000 kuolemantapausta Yhdysvalloissa. Heinäkuussa puolestaan Yalen yliopiston johtamassa tutkimuksessa todettiin, että "viime vuoden lopulla Yhdysvalloissa käynnistetty koordinoitu ja nopea COVID-19-rokotuskampanja on pelastanut noin 279 000 ihmishenkeä ja säästänyt 1,25 miljoonaa sairaalahoitoa."

Tämä johtuu siitä, että rokotteet eivät tuhoa immuunijärjestelmää vaan opettavat elimistöä torjumaan koronavirusta, kuten Terveyskirjasto toteaa. THL:n mukaan "lääkeviranomaiset myöntävät myyntiluvan vain rokotteille, joilla on tutkimuksin osoitettua näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta.”

3. Koronarokotteet aiheuttavat vasta-aineriippuvaista taudin vaikeutumista (ADE): EPÄTOSI

Brooks lisäksi väittää, että koronarokotteet ovat vaarallisia, koska jokainen rokotteen ottanut kokee vasta-aineriippuvaista taudin vaikeutumista (ADE).

ADE viittaa mekanismiin, jossa taudin torjumiseksi tai rokotteiden vaikutuksesta syntyneet vasta-aineet edistävät infektiota sen sijaan, että ne estäisivät taudinaiheuttajan pääsyn soluihin.

Tiede ei kuitenkaan tue Brookin väitettä.

Elokuussa 2020 Journal of Infectious Diseases-lehdessä julkaistussa artikkelissa todettiin olevan "epätodennäköistä", että koronarokotteet aiheuttaisivat ADE-taudin. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä esiintyvään koronatautiin ei liity "ADE-tautien kliinisiä, epidemiologisia, biologisia tai patologisia piirteitä."

Lisäksi epidemiologi Katelyn Jetelinatotesi tammikuussa 2021, että "koronatauti tai uudet koronarokotteet eivät ole osoittaneet todisteita siitä, että ne aiheuttaisivat ADE:a."

"Tutkimukset ovat suunniteltu löytämään ADE-taudin kaltaisia ongelmia. Hätäkäyttöön vaadituissa kokeissa ei ole ollut näyttöä ADE-taudista. Jos ADE-taudista olisi ollut näyttöä, nämä rokotteet eivät olisi koskaan päässeet läpi, ja ne olisi poistettu nopeasti jakelusta", Jetalina kirjoitti.

Vuotta myöhemmin heinäkuussa 2021 rokotuksista ja tartunnoista saadut uudet tiedot vahvistivat johtopäätöksen:

"Jos koronarokotteet aiheuttaisivat ADE-tautia, koronatauti olisi koronavirusta vastaan rokotetuilla ihmisillä vakavampi. Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin rokotetuilla ihmisillä on tyypillisesti hyvin lievä tauti tai ei tautia lainkaan", Nebraskan yliopiston sisätautien laitoksen apulaisprofessori Nada Fadul kertoi.

Philadelphian lastensairaalan rokotekoulutuskeskuksen Paul Offit selittää saman alla olevalla videolla:

4. Kaikilla rokotetuilla ihmisillä esiintyy veren hyytymistä: EPÄTOSI

Brooks perustelee rokotteiden vaarallisuutta myös väitteellä, että kaikilla koronarokotetuilla esiintyy veren hyytymistä.

Kyseinen virheellinen väite on lähtöisin kanadalaisen lääkärin Charles Hoffen lausunnoista. AFP on kumonnut väitteen esimerkiksi täällä.

Hoffen mukaan hyytymät ovat niin pieniä, että ne eivät näy tavallisissa tutkimuksissa. Hoffe sen sijaan väittää tunnistaneensa hyytymiä verikokeilla, joissa hyytymien löytämiseen tutkitaan D-dimeeri-nimistä ainetta. Myös Brooks kannusti ihmisiä ottamaan D-dimeeritestin, koska veren hyytyminen on Brooksin mukaan yksi syy rokotettujen kuolemille.

Asiantuntijat kuitenkin kertoivat AFP:lle, että Hoffen kokeilu ei ole tieteellisesti luotettava tutkimus eivätkä kohonneet D-dimeeriarvot yksinään ole todiste veren hyytymisestä. Lääkäri voi määrätä D-dimeeritestin, kun potilaalla epäillään verihyytymää, mutta rokotettujen potilaiden korkea D-dimeeritaso ei asiantuntijoiden mukaan ole suoraan aihe huolelle.

"Rokotuksen jälkeen esiintyy usein tulehdusta: on pientä kuumetta, kipuja ja särkyjä... se todistaa, että rokote toimii", Ranskan verisuonilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Marie-Antoinette Sevestre-Pietri kertoi 15. heinäkuuta. Hän jatkoi:

"Tulehdusreaktio johtaa kohonneeseen D-dimeeriarvoon, mutta se ei tarkoita tromboosin syntymistä." Tromboosi tarkoittaa verihyytymän muodostumista sydämeen tai verisuoniin.

Pariisissa sijaitsevan Georges-Pompidou-sairaalan hematologian osaston lääkäri Nicolas Gendron oli samaa mieltä:

"Korkea D-dimeeriarvo ei tarkoita, että sinulla on tromboosi", Gendron sanoi 20. heinäkuuta.

Gendronin mukaan korkean D-dimeeriarvon lisäksi vaadittaisiin lisätutkimuksia, kuten tietokonetomografiaa, jotta veren hyytyminen voitaisiin varmistaa.

5. Koronarokotteet aiheuttavat hedelmättömyyttä ja keskenmenoja: EPÄTOSI

Brooks väittää videolla myös, että koronarokotteet aiheuttavat hedelmättömyyttä. Lisäksi Brooksin mukaan 80 prosenttia rokotetuista naisista menettää lapsensa ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.

Molemmat väitteet ovat virheellisiä. AFP on kumonnut ensimmäisen väitteen täällä, täällä ja täällä. Jälkimmäinen väite perustuu virheelliseen tulkintaan tutkimuksesta, jossa päädyttiin todellisuudessa päinvastaiseen tulokseen. AFP on tarkistanut jälkimmäisen väitteen täällä.

Jälkimmäisen väitteen virheellinen huhu alkoi kiertää sen jälkeen, kun New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus koronarokotteista kesäkuussa 2021. Tutkimuksessa käytettiin Yhdysvaltojen rokotteiden haittavaikutusrekisteristä (VAERS) ja V-safe-valvontajärjestelmästä saatuja tietoja. Tietojen avulla, jotka kerättiin 14. joulukuuta 2020 ja 28. helmikuuta 2021 välisenä aikana, pyrittiin luomaan alustava käsitys koronarokotteen turvallisuudesta raskaana oleville.

Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä turvallisuusriskejä mRNA-koronarokotteita saaneiden raskaana olevien tutkittavien kohdalla. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että laajempi “pitkittäisseuranta, joka sisältää jälkiseurannan suurelle määrälle aikaisessa vaiheessa raskautta rokotettuja naisia, on tarpeen.”

Sittemmin dataa on kertynyt lisää. Yhdysvaltain tautienvalvonta- ja ehkäisykeskus CDC julkaisi elokuussa 2021 uusia tietoja koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana olevien kohdalla. Tiedot osoittavat, että Yhdysvalloissa käytetyt rokotteet (Moderna, Pfizer/BioNTech ja Jansen) ovat turvallisia raskauden aikana.

"CDC kannustaa kaikkia raskaana olevia tai raskautta suunnittelevia ja imettäviä ottamaan rokotuksen suojautuakseen koronalta", CDC:n johtaja Rochelle Walensky sanoi.

"Rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita. Rokotusmäärien lisääminen ei ole koskaan ollut kiireellisempää, koska meillä on käsissämme erittäin nopeasti leviävä Delta-variantti. Me myös tiedämme, kuinka vakavat seuraukset koronataudilla on rokottamattomille raskaana oleville."

Ison-Britannian synnytyslääkäreiden ja gynekologien yhdistys RCOG vahvisti elokuussa 2021, että useista maista saatujen tietojen perusteella - jotka sisältävät kymmeniä tuhansia raskaana olevia - koronarokotteet eivät kasvata keskenmenoriskiä.

"Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, joissa yli 200 000 raskaana olevaa naista on saanut koronarokotteen, havainnot eivät ole herättäneet turvallisuusongelmia", RCOG sanoo.

"Neljä eri maata kattavassa kuudessa eri tutkimuksessa, joihin osallistui yli 40 000 raskaana olevaa naista, havaittiin, että rokotteen ottaminen ei lisää keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen tai kuolleena syntymisen riskiä. Rokote ei myöskään lisää raskausikään nähden pienenä syntyvän lapsen riskiä eikä synnynnäisten poikkeavuuksien riskiä."

Vastaava yhdysvaltalainen järjestö ACOG puolestaan julisti 9. elokuuta 2021 yhdessä muiden terveydenhuollon yhdistysten kanssa "vahvan lääketieteellisen konsensuksen” siitä, että raskaana olevia tulee rokottaa koronavirusta vastaan. Myös imettäminen rokotuksen jälkeen on turvallista.

6. Rokotetut ihmiset eivät voi luovuttaa verta, veriplasmaa tai elimiä: EPÄTOSI

Lopuksi Brooks väittää, että rokotetut ihmiset eivät voi luovuttaa verta, veriplasmaa tai elimiä.

Myös tämä väite on virheellinen. Punainen Risti on toistuvasti kiistänyt kyseisen väitteen. Suomen Punainen Risti vahvistaa verkkosivuillaan, että "koronarokotuksen ottamisesta ei seuraa estettä verenluovutukselle". Rokotetut ihmiset voivat luovuttaa verta ja plasmaa myös Ranskassa, Belgiassa ja Kanadassa.

Rokottamista koronavirusta vastaan myös suositellaan henkilöille, jotka vastaanottavat ja luovuttavat elimiä.