Koronarokotteet myrkyllisiä? Kanadalainen immunologi tulkitsee tutkimuksia väärin
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 7. heinäkuuta 2021 17:45
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: AFP Saksa
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Elias HUUHTANEN
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
“‘Teimme suuren virheen. Emme tienneet sitä tähän asti’, - näin kertoo rokotetutkija ja virusimmunologi Dr Byram Bridle Guelphin yliopistosta Ontariossa”, kirjoitetaan 8. kesäkuuta 2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä.
Suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa on kesä-heinäkuun aikana jaettu Guelphin yliopiston apulaisprofessori Byram Bridlen väitteitä satoja kertoja (esimerkiksi täällä ja täällä).
Väitteet ovat peräisin Global News-radiokanavan ON Point With Alex Pierson On 980 CFPL-ohjelmasta, jossa Bridle keskusteli koronarokotteista 28. toukokuuta 2021. Bridlen haastattelua on jaettu kymmeniä tuhansia kertoja myös muilla kielillä. AFP on tarkastanut Bridlen väittämiä esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Kanadassa.
Päivityksissä on nostettu esille useita Bridlen haastattelussa esittämiä väitteitä, joissa kyseenalaistetaan rokotteiden turvallisuus.
”Rokottamalla ihmisiä, tahattomasti rokotamme heitä toksiinilla”, päivityksessä todetaan Bridlen sanoneen. Kanadalaisen immunologin mukaan uudet tutkimukset osoittavat, että koronarokotteessa oleva koronaviruksen piikkiproteiini on "toksiini", joka voi "vahingoittaa" ihmiskehoa.
Professori Bridlen väitteet ovat kuitenkin epätosia. Väittäessään, että rokotteiden tuottama piikkiproteiini on myrkyllinen ja leviää elimistössä, Bridle viittaa kahteen oikeaan lähteeseen, mutta tulkitsee niiden tuloksia AFP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan väärin.
Bridle ei vastannut AFP:n yhteydenottoon. Hän on kuitenkin väittänyt "kokeneensa häirintää" kollegoidensa taholta, jotka eivät jaa hänen kiistanalaisia näkemyksiään mRNA-koronarokotteiden turvallisuudesta.
AFP tiedusteli 10. kesäkuuta Guelphin yliopistolta Bridlen haastattelun taustoista. Yliopiston tiedottaja sanoi, että tutkijoiden mielipiteiden ei tarvitse vastata yliopiston kantaa. Tiedottaja totesi myös sähköpostitse, että “yliopisto kannustaa voimakkaasti kaikkia, jotka ovat oikeutettuja rokotukseen, ottamaan rokotuksen."
Heinäkuun 5. päivään mennessä Kanadassa on annettu lähes 40 miljoonaa annosta Covid-19-rokotteita, joista suurin osa oli mRNA-rokotteita.
Japanilainen tutkimus ei kerro, että piikkiproteiini kiertää veren mukana
Päivityksissä nostetaan esille Bridlen esittämä väite, jonka mukaan koronarokotteiden piikkiproteiini kiertää kehossa useita päiviä rokotuksen jälkeen.
“Japanilaisten tutkijoiden tiedot osoittivat, että koronaviruksen piikkiproteiini pääsee vereen, missä se kiertää useita päiviä rokotuksen jälkeen, ja kerääntyy sitten elimiin ja kudoksiin, mukaan lukien perna, luuydin, maksa, lisämunuaiset, kivekset ja munasarjat”, päivityksessä kirjoitetaan.
AFP on aikaisemmin tarkistanut virheellisiä väittämiä koronan vaikutuksesta hedelmällisyyteen (täällä ja täällä). Väitteidensä tueksi Bridle kuitenkin kertoo saaneensa Japanin viranomaisilta täysin uuden biodistribuutioon liittyvän tutkimuksen.
Kyseinen dokumentti ei kuitenkaan todellisuudessa ole tutkimus, eikä kyseessä ole uutta tietoa.
Pfizer-yhtiön tiedottaja Maki Yamaguchi kertoi AFP:lle 17. kesäkuuta, että Bridle viittaa haastattelussa ns. CTD-asiakirjaan, joita käytetään kansainvälisenä standardina reseptilääkkeiden hyväksymisprosessissa.
“Asiakirja on osa dataa, jonka Pfizer lähetti [Japanin] Lääke- ja lääkinnällisten laitteiden virastolle tarkistusta varten”, Yamaguchi sanoo.
Samat asiakirjat ovat myös arvioitu Euroopan lääkeviraston sekä Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen viranomaisten toimesta, jotka ovat kaikki hyväksyneet rokotteen hätäkäytön.
Alkuperäisessä japaninkielisessä asiakirjassa Pfizer selvitti rokotteensa leviämistä kehossa ruiskuttamalla hiiriä sekoitteella, joka sisälsi lipidinanohiukkasia. Kyseiset hiukkaset toimivat pieninä kapseleina toimittaen lähetti-RNA-molekyylejä soluihin, jotka puolestaan sisältävät geneettistä informaatiota piikkiproteiinin tuottamiseksi. Hiukkaset merkittiin selvityksessä radioaktiivisesti, jotta niiden kulkua hiirissä pystyttiin seuraamaan.
Pfizerin asiakirja ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan todista sitä, että itse piikkiproteiini leviäisi ympäri kehoa. Selvityksessä piikkiproteiinien sijaan ainoastaan lipidinanohiukkaset levisivät, ja leviäminen tapahtui pääosin rokotetussa lihaksessa ja maksassa. Pieniä määriä hiukkasia löytyi myös pernasta ja munuaisista.
Japanilainen neurologi Amane Koizumi vahvisti AFP:lle 15. kesäkuuta, että Pfizerin selvitys “ei testaa mRNA:n soluissa tuottaman piikkiproteiinin leviämistä veren mukana.” Koizumin mukaan testi ei edes mahdollista piikkiproteiinin leviämisen havainnoimista.
Tübingenin yliopiston professori Daniel Sauter oli samaa mieltä:
“Asiakirjassa ei missään vaiheessa tutkita piikkiproteiinin kertymistä tai pitoisuutta koe-eläimissä. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa ei salli tätä johtopäätöstä”, Sauter kertoi AFP:lle 11. kesäkuuta 2021.
Ulmin yliopistollisen sairaalan molekyylivirologian instituutin johtaja professori Frank Kirchhoff kertoi AFP:lle, että pelkkä lipidinanohiukkasten esiintyminen tietyissä sisäelimissä ei tarkoita, että myös piikkiproteiinia esiintyy kyseisissä elimissä.
“Jotta näin voisi tapahtua -- rokotteen pitäisi ensin sulautua siellä oleviin soluihin, ja pelkkä radioaktiivinen merkintä ei näytä, tapahtuuko näin”, Kirchhoff selitti 11. kesäkuuta 2021.
Bridle jättää väitteissään myös mainitsematta, että Euroopan lääkeviraston yhteenvedon mukaan lipidinanohiukkaset kerääntyvät vain tietyn ajan. Tämän jälkeen elimistö hajottaa ne. Näin ollen korkein pitoisuus veriplasmassa saavutettiin pian injektion jälkeen, mutta pitoisuus laski yhteen prosenttiin jo 24 tuntia myöhemmin.
Yhteenvedon mukaan Pfizerin selvityksessä käytetty mRNA-injektion annos ei myöskään ole verrattavissa ihmisille annettuun rokoteannokseen. Selvityksessä käytettiin 300-1000 kertaa suurempaa annosta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rokotteilla ei olisi sivuvaikutuksia. Suomessa Fimea suorittaa rokotteen jatkuvaa turvallisuusseurantaa.
Niissä maissa, joissa rokotuksia on toteutettu joukoittain, ne ovat kuitenkin vähentäneet merkittävästi Covid-19-tautitapauksia sekä vakavia sairastumisia tautiin.
Harvardin tutkimus ei osoita piikkiproteiinia esiintyvän rokotettujen veressä
Päivityksessä kirjoitetaan myös Bridlen viitanneen haastattelussa tutkimukseen, jossa havaittiin piikkiproteiinia nuorten terveydenhuollon ammattilaisten veriplasmassa Moderna-rokotteen ottamisen jälkeen.
"Kun näin tapahtuu, se voi tehdä yhden kahdesta asiasta: se voi aiheuttaa verihiutaleiden kasaantumisen yhteen ja tämä voi johtaa hyytymiseen”, päivityksessä kirjoitetaan.
Kyseessä on Harvardin yliopiston tutkimus. Tutkija David Walt, joka osallistui tutkimuksen tekemiseen, kertoi kuitenkin AFP:lle 11. kesäkuuta, että Bridle “ottaa tuloksemme ja tulkitsee ne täysin väärin.”
Walt selitti, että tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tieteellistä tietoa antigeenien leviämisestä. Antigeeneillä tarkoitetaan tässä yhteydessä SARS-CoV-2:lle ominaisia proteiineja, jotka mahdollistavat vasta-aineiden tuottamisen.
Kolmestatoista tutkitusta henkilöstä piikkiproteiinien osia löytyi yhdeltätoista ja vain kolmelta löytyi täydellisiä piikkejä.
Vaikka tutkimuksessa ei pystytty selittämään, miksi näin tapahtui, siinä havaittiin, että SARS-CoV-2-proteiinien pitoisuus väheni asteittain samalla kun vasta-ainepitoisuus kasvoi. Osittaiset piikit hävisivät kaikkien rokotettujen henkilöiden plasmasta 14 päivän kuluessa.
Kolmella rokotetulla havaitut täydelliset piikit olivat havaittavissa vasta ensimmäisen rokotuksen jälkeen ja hävisivät kokonaan toisen annoksen jälkeen.
Nämä tulokset eivät Waltin mukaan tarkoita, että piikkiproteiinin esiintyminen olisi vaarallista.
"Bridle sekoittaa joillakin tartunnan saaneilla potilailla esiintyvien korkeiden piikkiproteiinipitoisuuksien myrkylliset vaikutukset hyvin alhaisiin piikkipitoisuuksiin, joita havaittiin toisilla rokotetuilla tutkimushenkilöillämme", Walt sanoi.
"Johtopäätöksemme oli, että rokote toimii tarkoitetulla tavalla", hän lisäsi.
Kirchhoff vahvisti asian:
"Epäilen, että rokotuksen jälkeen mahdollisesti esiintyvät vapaan piikkiproteiinin määrät riittäisivät aiheuttamaan haitallisia sivuvaikutuksia."
Vain hyvin korkeat piikkiproteiinipitoisuudet voisivat aiheuttaa vahinkoa kehossa, mutta tämä ei ole tilanne rokotuksen jälkeen, sveitsiläisen Zürichin yliopiston virusimmunobiologian professori Christian Münz kertoi AFP:lle aiemmin 6. toukokuuta.
Pfizerin kolmannen vaiheen kliinisissä tutkimuksissa, jotka suoritettiin ennen rokotteen päätymistä markkinoille, annettiin kaikkiaan 43 448 injektiota. Näistä puolet oli rokotetta ja puolet lumelääkettä. Vakavat haittavaikutukset olivat harvinaisia ja jakautuivat tasaisesti rokotteen ja lumelääkkeen välillä.
Lähteettömiä väitteitä
Päivityksessä mainitaan myös Bridlen esittämiä väitteitä, joille ei mainita tieteellisiä lähteitä. AFP on tarkistanut osan väitteistä aikaisemmin.
Päivityksen mukaan Bridle totesi, kuinka “havainnot viittaavat siihen, että imettävät vauvat, joiden äidit oli rokotettu, ovat vaarassa saada piikkiproteiineja äidinmaidosta.” Lisäksi päivityksessä kerrotaan VAERS-raportista, jonka mukaan viiden kuukauden ikäinen vauva menehtyi Yhdysvalloissa äidin koronarokotuksen jälkeen.
AFP kertoi kesäkuussa, kuinka VAERS-raportti ei todista vauvan kuolleen äidin koronarokotteen takia. Lisäksi Münz kertoi AFP:lle huhtikuussa, että lihakseen annetun mRNA-rokotteen päätyminen äidinmaitoon on hyvin epätodennäköistä.
Tämän lisäksi Bridle väitti haastattelussaan ilman lähdeviittauksia, että piikkiproteiinin on osoitettu myös “murtautuvan läpi veri-aivoesteestä ja aiheuttavan aivovaurioita.” AFP tarkisti väitteen toukokuussa ranskaksi.
Ranskan kansallisen tutkimuskeskuksen (CNRS) tutkimuspäällikkö Daniel Dunia totesi toukokuussa, että lähetti-RNA-rokote ruiskutetaan paikallisesti lihakseen ja piikkiproteiinin ilmentyminen rajoittuu soluihin, joissa immuunivaste on tarkoitettu laukaistavaksi. Lähetti-RNA on myös epästabiili ja hajoaa nopeasti.
Dunia lisäsi:
"Jopa silloin, kun henkilö saa vakavan Covid-infektion, ei ole suoraa näyttöä virukseen liittyvistä veri-aivoesteen vaurioista."
Kun AFP otti Duniaan uudelleen yhteyttä 14. kesäkuuta, hän vahvisti sähköpostitse, että tällä hetkellä ei ole tieteellistä perustetta väitteelle, jonka mukaan mRNA-rokotteet aiheuttaisivat hermoston rappeutumissairauksia.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
