Sosiaalisessa mediassa leviää epätosia väitteitä influenssarokotteista
- Julkaistu 2. helmikuuta 2024 14:30
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Influenssarokotteiden tehokkuus vaihtelee vuodesta toiseen, mutta ne tarjoavat silti parhaan suojan kausi-influenssaa vastaan. Sosiaalisessa mediassa marraskuun 2023 jälkeen yli sata kertaa jaetuissa päivityksissä väitetään kuitenkin, että rokotteiden turvallisuutta ja tehokkuutta ei testata ja että ne johtavat sairauslomien sumaan haittavaikutusten vuoksi. Niin asiantuntijoiden kuin tutkimustenkin mukaan influenssarokotteet ehkäisevät vakavaa tautia tehokkaasti ja vähentävät kausi-influenssasta johtuvia sairauspoissaoloja.
"Jos olet aikeissa ottaa kausirokotteen, muista: Rokotteiden teho on ollut useimpina vuosina alle lumevaikutuksen", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin marraskuun puolivälissä ja jota on jaettu yli sata kertaa.
Siinä esitetään useita väitteitä, joissa kyseenalaistetaan rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus.
Asiantuntijat kertoivat kuitenkin AFP:lle, että vaikka kausi-influenssarokotteiden tehokkuus vaihtelee vuodesta toiseen, ne tarjoavat parhaan suojan kausi-influenssaa vastaan ja vähentävät siitä johtuvien sairauspoissaolojen määrää.
Rokotteet suojaavat tartuntoja sekä vakavaa tautimuotoa ja kuolemaa vastaan
Päivityksissä väitetään, että useimpina vuosina kausi-influenssarokotteen tehokkuus on lumevaikutusta pienempi ja että tutkimukset osoittavat, että rokotteet eivät juurikaan suojaa tartunnoilta tai vähennä sairauspoissaolojen määrää. Niissä väitetään myös, että rokotteet suojaavat vain niitä, joilla on muutenkin hyvä vastustuskyky, eli että tehokkuus saattaa ilmentää yksinkertaisesti luontaista vastustuskykyä.
Väitteet ovat epätosia.
Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen kausi-influenssarokotteita käsittelevän sivun (arkistoitu versio) mukaan "rokote on paras suoja kausi-influenssaa vastaan". THL:n usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulla (arkistoitu versio) kerrotaan, että influenssavirus muuttaa pintarakenteitaan välttääkseen elimistön puolustusmekanismeja. Tämän vuoksi eniten tautitapauksia aiheuttavat virukset vaihtelevat vuodesta toiseen ja rokotteet valmistetaan niin, että ne vastaavat kunakin vuona kierrossa olevia viruksia.
Tämän seurauksena rokotteiden tehokkuus vaihtelee vuodesta toiseen. Yhdysvaltain tautikeskuksen sivulla (arkistoitu versio) kerrotaan, että kun tämä vaihtelu otetaan huomioon, "viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että influenssarokotus vähentää influenssataudin riskiä 40%–60% yleisen väestön keskuudessa kausina, jolloin suurin osa kierrossa olevista influenssaviruksista sopii hyvin yhteen influenssarokotteiden valmistuksessa käytettyjen virusten kanssa".
Muita rokotteiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat THL:n mukaan yksilön kyky muodostaa suojaa sekä rokotettavan ikä, perussairaudet ja lääkitys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rokotteilla ei olisi tehoa luontaisen vastustuskyvyn lisäksi.
THL selittää, että influenssarokote vähentää tartuntoja, influenssasta johtuvien kuolemien ja sairaala- ja laitoshoidon riskiä, vakavan influenssan ilmaantuvuutta ja jälkitauteja, kuten keuhkoputkentulehduksia, kehkokuumeita sekä sydäninfarkteja ja aivohalvauksia.
The Lancetiin kuuluvassa eClinicalMedicinessa vuonna 2022 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa (arkistoitu versio) osoitettiin, että "kaikki rokotteet vähensivät kumulatiivisesti laboratoriossa vahvistetun influenssan ilmaantuvuutta merkittävästi lapsilla, aikuisilla ja vanhuksilla" ja että kaikki katsauksessa mukana olleet rokotteet yhtä lukuun ottamatta olivat "tehokkaampia kuin plasebo laboratiossa vahvistetun influenssan riskin vähentämisessä" aikuisilla ja vanhuksilla.
40%–60%:n tehokkuus voi vaikuttaa pieneltä, mutta rokotteilla on kuitenkin merkittävä vaikutus. Yhdysvaltalaisen lääkärijärjestö American Medical Associationin artikkelissa (arkistoitu versio) lääkäri Kate Kirley, joka myös vastaa kroonisten sairauksien ehkäisystä järjestössä, sanoi: "Silloinkin kun rokotteen tehokkuus influenssan ehkäisemisessä on 30%, se on hyvin merkittävää ja oleellista sairaalahoidon ja kuolemien ehkäisemiseksi."
Tutkimuksissa on myös osoitettu, että influenssarokotukset vähentävät sairauspoissaoloja. "Tutkimuksissa on kyetty osoittamaan influenssarokotteen saaneilla henkilöillä olevan keskimäärin merkittävästi vähemmän sairauspoissaoloja rokottamattomiin verrattuna", lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Riitta Niittyvuopio kertoi AFP:lle sähköpostitse 10.1.2024. Hän mainitisi esimerkkinä vuonna 2022 julkaistun alankomaalaisen tutkimukseen (arkistoitu versio), jossa esitettiin, että influenssarokotteet voivat vähentää opettajien sairauspoissaoloja.
Lisäksi vuonna 2020 julkaistussa italialaisessa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että influenssarokotteet vähensivät teollisuusyrityksen työntekijöiden sairauspoissaoloja.
Cochrane-katsausten mukaan influenssarokotteet vähentävät influenssan riskiä
Päivityksissä väitetään myös, että voittoa tavoittelematon kansainvälinen tutkimusverkosto Cochrane "lyttäsi 2018 influenssarokotteet täysin" ja että myös koronarokotteet ovat tehottomia ja että niiden haitat ovat suurempia kuin hyödyt.
Cochrane päivitti vuonna 2018 kolme influenssarokotekatsausta, joissa tarkastellaan rokotteiden tehokkuutta kolmessa eri ikäryhmässä. Yhdessäkään rokotteita ei "lytätä".
Terveitä aikuisia koskevassa katsauksessa (arkistoitu versio) havaittiin kohtalaisella varmuudella, että tartuntojen määrä väheni noin puolella aikuisista, jotka saivat inaktivoidun influenssarokotteen. Inaktivoiduissa rokotteissa on tapettua taudinaiheuttajaa, kuten THL:n rokotteita käsittelevällä sivulla kerrotaan. Suurin osa influenssarokotteista on inaktivoituja, vaikka käytössä on myös influenssarokotteita, joissa on eläviä heikennettyjä taudinauheuttajia.
Cochranen terveitä aikuisia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että tartuntojen määrä väheni kahdesta prosentista prosenttiin.
Cochranen viestintäpäällikkö Harry Dayantis selitti, että luvut tarkoittavat, että tartuntojen määrä vähenee noin puolella. "Rokottamattomat tutkimushenkilöt saivat influenssan 23 tapauksessa 1 000:sta (eli 2% heistä sai influenssan), kun taas rokotetut tutkimushenkilöt saivat sen 9 tapauksessa 1 000:sta (noin 1%)", hän sanoi sähköpostissa 3.1. "Käytännössä rokottaminen väestötasolla vähentäisi influenssatapauksia hieman yli puolella. Jos 1 000 tervettä aikuista rokotetaan, influenssatapauksia torjuttaisiin ~14."
Vanhempia aikuisia käsittelevässä Cochrane-katsauksessa (arkistoitu versio) esitetään, että tartuntojen määrä vähenee 6%:sta 2,4%:iin inaktivoidun rokotteen saamisen jälkeen.
Terveitä lapsia koskevassa Cochrane-katsauksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että 3–16-vuotiailla lapsilla heikennettyä elävää taudinaiheuttajaa sisältävät rokotteet todennäköisesti vähentävät tartuntojen määrää 18%:sta 4%:iin (kohtalainen varmuus) ja inaktivoidut rokotteet 30%:sta 11%:iin (korkea varmuus).
Dayantis vahvisti, että katsauksissa ei "lytätä" rokotteita.
Hän sanoi, että influenssarokotteet eivät ole "täydellisiä" esimerkiksi influenssavirusten muuttumisen vuoksi. "Influenssarokotteet, toisin kuten esimerkiksi tuhkarokkorokotteet (97-prosenttisen tehokkaita kahden annoksen jälkeen), eivät välttämättä tee saajasta täysin immuunia", hän sanoi. "Esimerkiksi terveitä aikuisia koskevassa katsauksessa arvioitiin, että suoja laboratoriossa vahvistettua influenssaa vastaan on 62% (vaikka käytännössä tämä vaihtelee vuodesta toiseen). Toisin sanoen rokotteen ottamisesta on hyötyä ja se vähentää riskiä saada influenssa mutta ei vähennä sitä nollaan — emme olettaisi, että näin on, eikä kukaan väitä niin!"
Mitä koronarokotteisiin tulee, AFP on kirjoittanut niiden hyötyihin ja haittoihin liittyvistä väitteistä useissa faktantarkistukssa, esimerkiksi täällä. Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan koronarokotteet ovat pelastaneet miljoonia henkiä (arkistoitu versio) eikä "kuolemien määrän kasvusta covid-19-rokotuksiin liittyen ole todisteita missään ikäluokassa" (arkistoitu versio).
Vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia
Lisäksi päivityksissä esitetään virheellisiä väitteitä influenssarokotteiden haittavaikutuksista ja väitetään, että ne sekoittavat puolustusjärjestelmän ainakin kahdeksi viikoksi tehden ihmisistä alttiimpia tartunnoille ja että niiden haittavaikutuksiin kuuluu käsivarsien ja ylävartalon lihasten toimintakyvyttömyyteen johtavaa kipeytymistä, kuumeilua, jopa sairaalahoitoa vaativia influenssatyyppisiä oireita, voimattomuutta ja allergisia reaktioita, kuten anafylaksiaa, ja että nämä aiheuttavat vuosittain "sairauslomien suman".
THL:n usein kysyttyjä kysymyksiä -sivun mukaan "influenssarokote on turvallinen. Pistettävä rokotteet ovat olleet Suomessa käytössä yli 40 vuotta. Kaikkiaan maailmalla niitä on annettu jo miljardeja annoksia. Nenäsumuterokotetta on käytetty länsimaissa 20 vuoden ajan. Sitä on annettu kymmeniä miljoonia annoksia".
Sivulla kerrotaan, että vain pienellä osalla rokotettuja esiintyy haittavaikutuksia. Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta, ja pistettävät rokotteet voivat aiheuttaa rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Muuten haittavaikutuksina voi olla lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja kuumetta, jotka menevät ohi muutamassa päivässä. Vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia, sivulla sanotaan: esimerkiksi anafylaksiaa esiintyy noin yhdellä miljoonasta rokotetusta.
Mitä väitteeseen haittavaikutuksista ja lisääntyneistä sairauslomista tulee, Niittyvuopio selitti, että tätä ei ole tutkittu. "Influenssarokotteet tehoavat vain kausi-influenssaan, ja epidemiologisia tutkimuksia sekoittavat monet muut hengitystieinfektioita ja sairauspoissaoloja aiheuttavat virukset, kuten RS-virus ja korona, sekä tavanomainen flunssa (ns. common cold), johon ei ole rokotetta", hän sanoi. AFP ei löytänyt tutkimuksia sairauspoissaoloista influenssarokotteiden haittavaikutusten seurauksena.
THL:n usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulla mainitaan myös, että rokotteet eivät heikennä vastustuskykyä ja että tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on yleensä ottaen vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla. Sen sijaan influenssatauti vaikuttaa puolustusjärjestelmään ja siihen liittyy jälkitautien riski, sivulla sanotaan. Rokotuksen jälkeen kestää kuitenkin kaksi viikkoa, että influenssaa vastaan kehittyy vastustuskyky.
Päivityksissä väitetään myös, että rokotteiden tehokkuutta ja turvallisuutta ei testata.
Rokotteiden tehokkuutta ei tarvitse testata joka kerta, kun niitä päivitetään vastaamaan kiertäviä viruksia, mutta niiden turvallisuutta arvioidaan ja seurataan, Niittyvuopio selitti. "Päivitetyn kausi-influenssarokotteen myyntilupaprosessin yhteydessä arvioidaan huolellisesti rokotteen laatu. Uusia tehotutkimuksia ei viruskannan päivittämisen yhteydessä vaadita, koska rokote on ollut käytössä jo vuosia, sitä on käytetty miljoonille ihmisille eikä viruskannan päivitys kiertävän variantin mukaiseksi vaikuta tehoa heikentävästi", hän sanoi ja lisäsi, että Fimea ja THL seuraavat rokotteen turvallisuutta myyntiluvan myöntämisen jälkeen.
Eri tutkimuksissa seurataan, kuinka hyvin rokotteet toimivat kunakin influenssakautena. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisee raportteja kausi-influenssasta ja siitä, kuinka epidemia eteni, mitkä virukset olivat kierrossa ja kuinka hyvin rokotteet vastastivat niitä. Esimerkiksi viimeisimmässä raportissa kaudelta 2022/2023 havaittiin 16 Euroopan maan tietojen perusteella, että influenssa A -viruksen aiheuttaman taudin määrä väheni ≥27%:lla ja influenssa B -viruksen ≥50%:lla rokotettujen keskuudessa. Ennen Suomen influenssakauden alkua marraskuussa 2023 THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi MTV3:lle, että eteläisellä pallonpuoliskolla tehdyissä tehotutkimuksissa oli saatu lupaavia tuloksia sen suhteen, kuinka hyvin rokote ja kiertävät virukset osuivat yhteen.
Puolustusjärjestelmää tukevia ruokia
Lopuksi päivityksissä väitetään, että "ainoa edelleen kiistaton keino kiertäviä pöpöjä vastaan" on vastustuskyvyn vahvistaminen D- ja K2-vitamiineja sekä hyviä rasvoja, kuten kala- ja oliiviöljyä sekä voita, käyttämällä.
D-vitamiinilisien tehokkuudesta hengitystieinfektioiden torjunnassa on erilaisia tutkimustuloksia. Esimerkiksi vuonna 2017 BMJ-lehdessä julkaistussa systemaattisessa katsauksessa (arkistoitu versio) todettiin, että "D-vitamiinilisien käyttö oli turvallista ja se suojasi yleisesti akuutteja hengitystieinfektioita vastaan", kun taas niin ikään BMJ:ssä vuonna 2022 julkaistussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että D-vitamiinilisät henkilöillä, joilla oli matala D-vitamiinitaso, eivät liittyneet vähentyneeseen riskiin saada akuutti hengitystieinfektio koronaviruksen tai muun taudinaiheuttajan aiheuttamana.
UCLA Healthin artikkelissa (arkistoitu versio) viitataan terveellisiin rasvoihin, kuten oliivi-, avokado- ja rypsiöljyyn, puolustusjärjestelmää tukevina ravinnon osina. Mitä voihin tulee, Healthlinen artikkelissa (arkistoitu versio) mainitaan, että vaikka siinä on konjugoitunutta linolihappoa, joka saattaa vahvistaa puolustusjärjestelmän toimintaa, suurin osa tutkimuksista on tehty käyttämällä erittäin väkeviä hapon muotoja eikä voissa olevia määriä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä