Lisääntynyt hiilidioksidin määrä ilmakehässä vahvistaa maapallon lämpenemistä, toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 12. syyskuuta 2023 11:39
- Lukuaika: 9 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Tässä on video jota ilmastohuijarit ei halua sun näkevän..", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin heinäkuun lopulla ja jota on jaettu sen jälkeen yli 700 kertaa. Siinä selitetään, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tällä hetkellä noin 420 miljoonasosaa (420 ppm eli 0,0420%), mutta kasvihuoneissa, joissa käytetään lisähiilidioksidia parempien satojen saamiseksi, pitoisuus on 600–1 000 ppm. Päivityksessä vedetään johtopäätös, että ilmakehän hiilidioksidimäärä on "tällä hetkellä hyvin alhainen". Päivityksessä on myös video, jolla esitellään lisähiilidioksidia käyttävää kasvihuonetta.
Päivityksessä väitetään, että luonnolla on "sisäänrakennettu mekanismi" ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelemiseksi, minkä vuoksi hiilidioksidin määrää ei tarvitse rajoittaa ihmisen toiminnan kautta, ja että korkeampi pitoisuus lisää kasvien kasvua, "mikä on erittäin hyvä asia maailman väestönkasvun ja kasvavan ruoan kysynnän aikana". Siinä viitataan myös ajanjaksoihin, jolloin maapallon lämpötilat ovat olleet viileämpiä ja hiilidioksidipitoisuudet korkeampia, ja väitetään tämän osoittavan, että hiilidioksidi "ei aiheuta lämpenemistä".
Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen kyseenalaistavassa disinformaatiossa kielletään toistuvasti hiilidioksidin määrän lisääntymisen haitallinen vaikutus ympäristöön. Ilmastotieteilijöiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että ihmisen aiheuttamat päästöt ovat johtaneet ilmakehän lisääntyneeseen hiilidioksidipitoisuuteen esiteolliselta aikakaudelta lähtien ja että korkeampi hiilidioksidipitoisuus on keskeinen syy maapallon lämpenemiselle. Vaikka on totta, että teoriassa kasvit hyötyvät korkeammista hiilidioksidipitoisuuksista, korkeammat lämpötilat ovat niille haitallisia pitkällä aikavälillä.
Videolla käsitellään hiilidioksidia kasvihuoneissa, ei ilmakehässä
Päivityksen videolla kerrotaan, kuinka ruotsalainen kaasuyhtiö AGA tuottaa hiilidioksidia maatalouteen satojen kasvattamiseksi. "Paras kasvunopeus on odotettavissa, kun kasvihuoneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pidetään välillä 600–1 000 ppm", siinä sanotaan.
Googlessa tehty sanahaku tuottaa tulokseksi pidemmän version videosta AGAn emoyhtiö Linde Europe Northin YouTube-kanavalla (arkistoitu versio). Siinä ei mainita mitään hiilidioksidipitoisuuden lisäämisestä kasvihuoneiden ulkopuolella. Lisäksi videolla sanotaan kohdassa, joka on jätetty pois päivityksen versiosta, että "AGAn hiilidioksidin käyttämisellä kasvihuoneissa ei ole kielteisiä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin".
Linde ei ollut vastannut AFP:n kommenttipyyntöön 12.9.2023 mennessä.
Hiilidioksidipitoisuus korkein muutamaan miljoonaan vuoteen
Päivityksessä väitetään, että tämänhetkinen hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä, 420 ppm, on "todellisuudessa tällä hetkellä hyvin alhainen", ja vihjataan, ettei mikään kaasu "säilytä" lämpötiloja.
Tässä faktantarkistuksessa joulukuulta 2022 käydään läpi samanlaisia väitteitä. Päivityksessä mainittu hiilidioksidipitoisuus vastaa Nasan (arkistoitu versio) mainitsemaa määrää eli 0,04% eli 400 ppm. Päivityksen arvion, että ihmisen osuus hiilidioksidipäästöistä on 4%, voidaan tulkita myös viittaavan oikeisiin lukuihin: CO2 Human Emissions -projektin (CHE) arvion (arkistoitu versio) mukaan ihmisen tuottaman hiilidioksidin määrä on 29 gigatonnia verrattuna hiilen kiertokulussa kiertävään 750 gigatonniin. Tämä vastaa suurin piirtein päivityksissä mainittua 4%:a. CHE on eurooppalainen aloite ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi.
Vaikka ihmisen tuottaman hiilidioksidin osuus voi vaikuttaa vähäiseltä, tutkijoiden mukaan juuri ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat johtaneet lämpötilojen nousuun viime vuosisadan aikana.
Apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistosta vahvisti AFP:lle sähköpostitse 16.12., että vaikka hiilidioksidi muodostaa ilmakehän tilavuudesta 0,04%, määrä on merkittävä kasvihuoneilmiön ja ilmaston lämpenemisen kannalta, sillä hiilidioksidi vangitsee lämpöä. "Loput on käytännössä typpeä ja happea, jotka eivät ime itseensä ja palauta takaisin maan pinnalta heijastunutta lämpösäteilyä, kuten CO2 tekee. Eli CO2:n pieni osuus ei tässä ole oleellista, oleellista on, että CO2:ta ja muita kasvihuonekaasuja ylipäänsä siellä on", hän sanoi.
Kuten Ilmasto-opas.fin artikkelissa (arkistoitu versio) selitetään, tietyt kaasut ilmakehässä – tärkeimpinä vesihöyry ja hiilidioksidi – toimivat kuin kasvihuoneen lasikatto päästäessään sisään auringon säteilyä ja estäessään osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen. Artikkelissa kerrotaan, että kun lisää kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena, kasvihuoneilmiö voimistuu ja lämmittää ilmastoa. Ilmasto-opas.fi on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä ja kehittämä, ilmastonmuutosta käsittelevä sivusto.
Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA raportoi (arkistoitu versio) kesäkuussa 2022, että hiilidioksidin määrä oli yli 50% suurempi kuin teollistumista edeltävällä aikakaudella. Hiilidioksidipäästöt ovat seurausta ihmisen toiminnasta kuten "fossiilisten polttoaineiden polttamisesta liikennettä ja sähköntuotantoa varten, sementin valmistuksesta, metsäkadosta, maanviljelystä ja monista muista toiminnoista".
Ennen teollista vallankumousta hiilidioksidimäärät olivat pysyvästi noin 280 ppm:n (0,028%) tasolla melkein 6 000 vuoden ajan, raportissa sanotaan. "Sen jälkeen ihmiset ovat tuottaneet arvioiden mukaan 1,5 biljoonaa tonnia CO2-päästöjä, joista suuri osa lämmittää ilmakehää tuhansien vuosien ajan."
Kuten Nasan vuonna 2019 julkaistussa hiilidioksidia käsittelevässä artikkelissa (arkistoitu versio) selitetään, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu: hiilidioksidin määrä on kasvanut 11%:lla vuodesta 2000, jolloin sen määrä oli noin 370 ppm (0,037%).
Lohila lisäsi, että geologisissa mittakaavoissa hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut eri ilmastojaksojen mukaan, mutta korosti, että "nykyisenkaltaisia pitoisuuksia ei ole maapallolla esiintynyt ainakaan pariin miljoonaan vuoteen".
Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat johtaneet epätasapainoon hiilen kiertokulussa
Päivityksessä väitetään myös, että luonnolla on "sisäänrakennettu mekanismi" ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelemiseksi eikä ihmisten ole tarpeellista puuttua asiaan.
Vaikka hiilen kiertokulku on tällainen mekanismi, se on joutunut epätasapainoon ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Vaikka nämä päästöt muodostavat vain 4% hiilestä hiilen kiertokulussa, niiden vaikutus on kumulatiivinen.
Kuten Ilmasto-opas.fi:ssä (arkistoitu versio) selitetään, hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Kun hiilidioksidia tuotetaan ilmakehään, luonnollinen kiertokulku jakaa lisähiilen ilmakehän, valtamerten ja kasvipeitteen välillä ja kasvit sitovat sitä yhteyttäessään.
CHE:n mukaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat järkyttäneet hiilen kiertokulun luonnollista tasapainoa. "Vaikka fossiilisista polttoaineista tuleva hiilidioksidi on hyvin pieni osa maailmanlaajuista hiilen kiertokulkua, lisähiilidioksidi on kumulatiivista, koska luonnollinen hiilen vaihto ei pysty sitomaan kaikkea lisähiilidioksidia", CHE:n sivuilla kerrotaan.
Lohila oli samaa mieltä. "Luonnosta sekä vapautuu CO2:ta (mikrobit hajottavat kuollutta orgaanista ainesta) että sitä sitoutuu sinne (yhteytys), mutta luonto ei ihmisen kannalta relevantissa aikaikkunassa ole ilmaan mitään lisännyt. Sen sijaan hiilenkierto oli jotakuinkin tasapainossa ennen ihmisen toiminnan vaikutusta, ts. CO2-pitoisuus pysyi pitkään samana."
Päivityksessä esitetään lisäksi väite, että luonto "imee" 98,5% luonnon ja ihmisen hiilidioksidipäästöistä. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa.
"50% ihmisen aiheuttamisista hillidioksidipäästöistä jää ilmakehään", hiilen kiertokulkuun perehtynyt luennoitsija Mike O'Sullivan Exeterin yliopistosta kertoi AFP:lle 8.9.2023. "Tiedämme tämän mittaamalla ilmakehän hiilidioksidin määrän nousua joka vuosi ja seuraamalla ihmisen päästöjä."
NOAA:n mittaustuloksissa (arkistoitu versio) näkyy, että hiilidioksidin keskimääräinen vuosikasvunopeus on lisääntynyt vuosien 1960 ja 2022 välillä.
Päivityksessä väitetään myös, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on säädelty, sillä mitä enemmän hiilidioksidia on ilmakehässä, sitä enemmän yhteyttämistä tapahtuu, ja väitetään, että hiilidioksidin määrän kaksinkertaistuminen lisää fotosynteesin nopeutta "30–100%:lla" riippuen tekijöistä kuten lämpötilasta ja ilmankosteudesta. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa.
"Fotosynteesi lisääntyi hiilidioksidin mukana tiettyyn pisteeseen", O'Sullivan sanoi. "Sitten muut tekijät (esimerkiksi valo, lämpötila, vesi, ravinteet) muuttuvat rajoitteiksi eikä lisähiilidioksidi auta kasveja paljoakaan". Hän lisäsi, että fotosynteesi ei ole sama asia kuin maan hiilivarastot. "Jos hiili vapautuu kasvihengityksen kautta sen jälkeen, kun se on sitoutunut, tämä ei muuta mitään ilmaston ja lämpenemisen kannalta."
Kielteiset vaikutukset kumoavat hyödyt kasveille
Päivityksessä esitetään myös harhaanjohtava väite, että hiilidioksidin lisääntynyt määrä ilmakehässä edistää kasvien kasvua, mikä on "erittäin hyvä asia" ottaen huomioon maapallon väestönkasvun ja lisääntynyt ruoan kysyntä.
Johtopäätös ei kuitenkaan ole pitävä, kuten tässä faktantarkistuksessa selitetään. Vaikka esimerkiksi tässä tutkimuksessa (arkistoitu versio) vuodelta 2016 osoitetaan, että Maa on muuttunut vihreämmäksi ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden seurauksena, siinä ennustetaan, että vaikutus pienenee, kun ravinteiden puute vaikuttaa kasveihin lämpötilojen noustessa.
Myös Scientific Americanin vuonna 2018 ilmestyneessä artikkelissa (arkistoitu versio) käsitellään aihetta. Siinä kerrotaan muun muassa, että nousevien lämpötilojen kielteiset seuraukset, kuten kuivuus ja lämpökuormitus, todennäköisesti "peittävät alleen kaikki suorat hyödyt, joita lisääntyneestä hiilidioksidista saattaa seurata". Artikkelin mukaan lisääntyneen hiilidioksidin vaikutus kasveihin voi johtaa kielteisiin seurauksiin ihmisillä, kuten ravinteiden puutoksiin. Vuonna 2016 Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (arkistoitu versio) havaittiin, että korkeammat lämpötilat vaikuttavat kielteisesti maailman perusravintokasvien, kuten vehnän, satoihin.
Lämpötilojen muutokset eivät todista, ettei hiilidioksidi olisi ilmaston lämpenemisen pääsyy
Lisäksi päivityksessä väitetään, että ilmasto jäähtyi "hyvin vähän" vuosina 1950–1985 ja 1997–2015 ja että hiilidioksidipitoisuus nousi kummallakin ajanjaksolla. Tämän sanotaan olevan "empiirinen todiste" siitä, että hiilidioksidi ei aiheuta lämpenemistä.
Asiantuntijoiden mukaan maapallon pintalämpötilojen nousun vauhti on vaihdellut viimeisen sadan vuoden aikana, mutta tämä ei todista, ettei hiilidioksidi olisi ilmaston lämpenemisen pääsyy.
"Viime vuosisadan alussa, noin 1910-luvulta 1940-luvulle, lämpeneminen oli nopeaa, mutta pysähtyi muutamaksi vuosikymmeneksi 1970-luvun loppupuolelle asti", erikoistutkija Hermanni Aaltonen ja tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta selittivät 4.9.2023. "1980-luvun alusta alkaen maapallo jälleen lämpeni nopeasti, mitä seurasi hitaamman lämpenemisen jakso n. vuosina 1998–2014. Aivan viime vuosina lämpötilat ovat jälleen kohonneet nopeasti."
Heidän mukaansa lämpenemisen nopeuden vaihtelut johtuvat ensisijaisesti ilmastojärjestelmän luonnollisista heilahteluista. Lisäksi 1950–1970-lukujen pysähdysvaihetta selittää pienhiukkasten määrän nopea kasvu.
"Nämä pienet aerosolihiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen ja siten vaikuttavat ilmastoa jäähdyttävästi", Aaltonen ja Ruosteenoja sanoivat.
Mitä väitteeseen, että hiilidioksidin määrä oli korkeampi mainituilla ajanjaksoilla, tulee, tutkijat sanoivat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut koko teollisen aikakauden ajan ja että kasvu on ollut pääosin kiihtyvää. "Toisen maailmansodan jälkeen nousu hetkeksi hidastui ja 1960-luvulta alkaen nousu on ollut nopeaa", he sanoivat.
Heidän mukaansa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa lämpötiloihin, mutta se ei ole ainoa tekijä. "Hiilidioksidipitoisuudella ja maapallon pintalämpötilalla on riippuvuussuhde, mutta lämpötilaan vaikuttavat myös ilmastojärjestelmässä esiintyvät luonnolliset vaihtelut", he sanoivat. "Esimerkiksi v. 1998–2014 hitaan lämpenemisjakson aikana lämpöä siirtyi tavallista voimakkaammin syvälle meriin, jolloin maapallon lämpöenergian määrä kyllä kasvoi, mutta tämä näkyi vain heikosti maapallon keskimääräisessä pintalämpötilassa. Näin ollen jonkun tietyn vuoden tai lyhyen ajanjakson lämpötilaa ei voida suoraan selittää pelkän hiilidioksidipitoisuuden kautta."
Lisäksi päivityksen mukaan fotosynteesi on endoterminen eli "jäähdytys"reaktio.
Tämä on totta: fotosynteesi eli yhteyttäminen sitoo enemmän energiaa kuin siitä vapautuu. Vihjaus siitä, että lisääntynyt hiilidioksidin määrä johtaisi viileämpiin lämpötiloihin lisääntyneen yhteyttämisen seurauksena, ei kuitenkaan pidä paikkansa.
"Tässä vain kirsikanpoimitaan informaatiota, jota itse halutaan nähdä", O'Sullivan sanoi. "Ilmakehän hiilidioksidi on lisääntynyt, mikä on lisännyt yhteyttämistä ja hiilen sitoutumista maaperään maailmanlaajuisesti (tämä rajoittaa lämpenemistä). Mutta yleisesti ottaen todistamme ilmakehän lämpenemistä, emme viilenemistä", hän sanoi ja korosti, että lisääntynyt hiilidioksidin määrä johtaa lisääntyneeseen lämpenemiseen.
"Lämpenemisen nopeuden vaihtelu, eli välillä ilmasto lämpene hitaammin ja välillä nopeammin, ei millään muotoa kumoa sitä tosiseikkaa, että lämpenemisen perussyynä on hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntyminen ilmakehässä", Aaltonen ja Ruosteenoja kiteyttivät.
Vetoomus ei edusta tieteellistä yksimielisyyttä
Päivityksessä mainitaan lopuksi vetoomus, jonka on allekirjoittanut "31 478 tiedemiestä" ja jossa vaaditaan Kioton ilmastosopimuksen hylkäämistä. Sopimus on YK:n ilmastosopimuksen alainen ja velvoittaa teollistuneita maita ja siirtymätalouksia rajoittamaan ja vähentämään kasvihuonepäästöjä. Vetoomushanke puolestaan julkaistiin vuonna 2008 YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin jälkeen. Siinä kiistetään ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.
Analyysit kuitenkin osoittavat, että vain erittäin pieni osa allekirjoittaneista on ilmastotieteilijöitä (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä). Ilmastonmuutokseen erikoistuneen verkkoalusta DeSmogin artikkelissa selitetään, kuinka allekirjoittaneiden joukossa on keksittyjä nimiä ja kuinka vetoomuksen ulkoasussa jäljitellään tiettyjä tieteellisiä lähteitä.
Viime vuosina on julkaistu kolme analyysiä (täällä, täällä ja täällä), joissa osoitetaan, että yksimielisyys ilmastotieteilijöiden keskuudessa siitä, että ihmiset aiheuttavat ilmaston lämpenemistä polttamalla fossiilisia polttoaineita, on lähes 100%. IPCC:n vuoden 2021 raportissa sanotaan: "On yksiselitteistä, että ihmisen toiminta on lämmittänyt ilmakehää, meriä ja maata."
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
