Sosiaalisessa mediassa leviää harhaanjohtavia väitteitä Cochrane-katsauksesta maskeihin

Katsausta koskevat väitteet levisivät suomeksi Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä, ja niitä esitettiin myös muilla kielillä, kuten saksaksi.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavaa väitettä levittävästä päivityksestä (otettu 16.2.2023)

Maskeista on levinnyt sosiaalisessa mediassa useita epätosia väitteitä. AFP on osoittanut useita niistä vääriksi aiemmin, mukaan lukien harhaanjohtavat kuvat bakteerikasvustosta maskeissa sekä väitteet siitä, että maskit eivät pysäyttäisi virusta ja että ne vahingoittaisivat lapsia.

Mitä tutkimuskatsauksessa sanotaan?

Väitteissä mainittu meta-analyysi, "Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses" ("Fyysiset toimenpiteet hengitystievirusten leviämisen estämiseksi tai vähentämiseksi"), on katsaus tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Siinä oli mukana 78 tukimusta, joissa käsiteltiin eri toimenpiteitä hengitystievirusten leviämisen ehkäisemiseksi. Maskien lisäksi katsauksessa tutkittiin käsihygienian, karanteenien ja fyysisen etäisyyden vaikutusta.

Cochranen, itsenäinen tieteellisen järjestön, tekemä katsaus julkaistiin 30.1.2023, ja se on viides päivitys katsaukseen, jota päivitettiin edellisen kerran vuonna 2020. Suurin osa katsauksessa mukana olevista tutkimuksista tehtiin kuitenkin ennen koronapandemiaa, ja niissä käsitellään influenssa- ja muiden flunssavirusten tarttumista.

Katsauksen kirjoittajat valitsivat siihen vain niin kutsuttuja RCT-tutkimuksia eli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa osallistujat jaetaan yleensä kahteen ryhmään, jossa toisessa noudatetaan tiettyä ohjeistusta ja toisessa ei.

Cochrane Saksan meta-analyysin tuloksia käsittelevässä artikkelissa selitetään, että katsauksessa tutkittiin influenssan kaltaisten tautien tai vastaavien laboratoriossa vahvistettujen influenssa- tai Covid-19-tartuntojen yleisyyttä. Katsauksessa ei havaittu "selvää hengitystieinfektioiden vähentymistä kirurgisten maskien käytön yhteydessä". Katsauksessa itsessään sanotaan, että "maskien käytöllä väestötasolla on todennäköisesti pieni tai olematon vaikutus". Analyysin tulokset olivat samanlaisia FFP2-maskien osalta.

Katsauksen kirjoittajat kuitenkin selittävät, että pitäviä johtopäätöksiä on vaikea vetää mahdollisten tutkimusharhojen, erilaisten tulosten mittaamistapojen sekä toimenpiteiden suhteellisen vähäisen noudattamisen vuoksi: "Suhteellisen pieni määrä ihmisiä noudatti maskien käyttöä tai käsihygieniaa koskevaa ohjeistusta, mikä on saattanut vaikuttaa tutkimusten tuloksiin."

Meta-analyysin tulokset eivät osoita, että virustartunnat vähentyisivät selvästi maskien käytön seurauksena. Päätelmissään kirjoittajat vaativat laajoja, tutkimusasetelmaltaan hyvin suunniteltuja RCT-tutkimuksia toimenpiteiden tehokkuuden tutkimiseksi.

Maskit voivat vähentää yksilön tartuntariskiä

Vaikka meta-analyysissa tullaan yllä mainittuun päätelmään koskien maskien käyttöä toimenpiteenä virustartuntojen leviämisen estämiseksi, tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, että maskit olisivat yleisesti hyödyttömiä.

Cochrane Saksan artikkelissa selitetään, että katsauksesta leviää monenlaisia tulkintoja sosiaalisessa mediassa. On kuitenkin huomioitava, että suurimmassa osassa katsauksessa mukana olleista tutkimuksista käsiteltiin "kansanterveydellisiä interventioita" eli toimenpiteitä kuten yhteiskunnan sulkuja tai käsien pesemistä.

Vaikka tällainen tutkimusasetelma ei tuottanut näyttöä maskien hyödyistä, "se ei millään tavalla kumoa sitä, että johdonmukaisesti ja oikein käytetyillä maskeilla voisi olla merkityksellinen vaikutus yksilön infektioriskiin yksittäistapauksissa", Cochranen artikkelissa selitetään.

Siinä sanotaan lisäksi: "Saatavilla olevan näytön perusteella ei voida myöskään vastata kysymykseen siitä, suojaavatko maskit ensisijaisesti niiden käyttäjää vai muita".

Cochrane Saksan edustaja vahvisti tämän AFP:lle 8.2.2023: "Katsaus ei osoita, että maskit ovat hyödyttömiä, mutta näyttö satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista, joita tutkimuksessa arvioitiin, ei osoita hyötyä tai merkittävää hyötyä. Eli on katsottava, mitä tutkimuksissa tarkkaan ottaen tutkittiin." Katsauksessa itsessään nostetaan esiin useita rajoittavia tekijöitä, jotka saattoivat johtaa sen tuloksiin.

Katsauksessa mukana olleet tutkimukset ovat "oikean elämän tutkimuksia", joissa tutkittiin lisääntyneen maskien käyttämisen hyötyjä itse maskien hyötyjen sijaan. "Kysymys suurimmassa osassa tutkimuksista ei ollut, auttavatko maskit, kun niitä käytetään oikein ja johdonmukaisesti, vaan auttavatko tällaiset toimenpiteet."

Lääketieteen asiantuntijat kommentoivat analyysia

Useat lääketieteen asiantuntijat osallistuivat raportin julkaisemista seuranneeseen keskusteluun. Hampurissa sijaitsevan Bernhard Nochtin trooppisen lääketieteen instituutin arbovirusten tutkimuksen ja entomologian professori Jonas Schmidt-Chanasit kirjoitti 31.1.2023 Twitteriin, että Cochrane-katsaus voi selittää, miksi pakollinen maskien käyttäminen ei ollut johtanut merkittäviin vaikutuksiin väestössä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät maskit voisi olla hyvin tehokkaita yksilötasolla tietyissä tilanteissa, Schmidt-Chanasit sanoi. Virologi Hendrik Streeck oli samaa mieltä Welt-uutiskanavan haastattelussa 2.2.2023. Hän selitti, että Cochrane-katsaus osoitti, että maskit voivat suojata infektiolta yksilötasolla. Hän sanoi, että ei ole kuitenkaan näyttöä, että pakollisella maskien käyttämisellä esimerkiksi julkisessa liikenteessä olisi vaikutusta tartuntojen ilmaantuvuuteen.

Virologi Alexander Kekulé kommentoi Cochrane-katsausta kriittisesti Twitterissä 2.2.2023. Vain kaksi arvioiduista maskeja käsittelevistä tutkimuksista oli pandemia-ajalta, ja yksi niistä osoitti, että maskeilla on suojaava vaikutus. Pandemiaa edeltävät tutkimukset eivät olleet soveltuvia tartuntojen alhaisen esiintymistiheyden ja erilaisten tutkimusasetelmien vuoksi.

Yksi katsauksen pandemia-aikana tehdyistä tutkimuksista on Bangladeshista. Siinä tultiin johtopäätökseen, että "maskien pitämisen edistämisen yhteisössä voi parantaa kansanterveyttä". Toisessa, tanskalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että suositus pitää maskeja kodin ulkopuolella ei vähentänyt koronatartuntojen ilmaantuvuutta tilastollisesti merkittävästi verrattuna siihen, että vastaavaa suositusta ei annettu.

Kekulé kommentoi Cochrane-katsausta myös MDR-TV-kanavalla 7.2.2023 ja korosti, että siinä ei osoitettu, että maskit eivät olleet tehokkaita koronapandemian aikana. Hän sanoi, että Cochrane-katsaus ei soveltunut sen arviointiin, toimivatko maskit väestötasolla. Hänen mukaansa on satoja havaintotutkimuksia, jotka osoittavat, että maskit toimivat.

Epidemiologian professori Jennifer Nuzzo Brown Universityn kansanterveyden laitokselta Rhode Islandilla kirjoitti myös Twitteriin 4.2.2023, että Cochrane-katsauksessa mukana olleet RCT-tutkimukset eivät edustaneet maskeja koskevaa ainestoa kokonaisuudessaan. Hän sanoi, että vaikka RCT-tutkimusten etu on, että ne voivat vähentää tutkimusharhaa, katsauksessa arvioitiin vain kaksi maskeja käsittelevää RCT-tutkimusta pandemia-ajalta.

Arvioidut tutkimukset eivät Nuzzon mukaan "osoita loistavia tuloksia" maskien käyttämisen puolesta väestötasolla. Pandemia-aikana tehtyjä tutkimuksia oli kuitenkin vähän, ja katsaus osoitti, että tarvitaan enemmän aineistoa. Lisäksi tehokkuus väestötasolla ei ole sama kuin tehokkuus yksilötasolla: "Jos pitää maskia tunnollisesti joka kerta, kun on muiden ihmisten lähellä, tuon maskin tehokkuus yksilölle on todennäköisesti toinen kuin se, mitä mitataan väestötasolla."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos poisti yleisen maskisuosituksen huhtikuussa 2022. Laitos sanoi, että maskien käytölle ei ollut vaikuttavuusperusteita koko väestön tasolla silloisessa epidemiatilanteessa, jossa "niiden laajakaan käyttö ei yksittäisenä toimena merkittävästi estä viruksen leviämistä". Se kuitenkin suositteli maskeja yhä rokottamattomille ja niille, joilla on riski saada vaikea koronatauti, sekä henkilöille, jotka epäilevät tai tietävät, että heillä on koronatartunta.

Maskit voivat suojata

Kuten Robert Koch -instituutin eli Saksan kansanterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, monet yksittäisiä toimenpiteitä käsittelevät tutkimukset ovat menetelmiensä osalta rajallisia. Laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella toimenpiteitä kuten maskipakkoa käytetään käytännössä yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Nämä voivat vaikuttaa tartuntojen ilmaantuvuuteen.

Hiukkasteknologian ja kierrätystalouden professori Samir Salameh Münsterin ammattikorkeakoulusta sanoi AFP:lle 29.7.2022: "Maskit tarjoavat erittäin hyvää suojaa pisaroiden välityksellä leviäviä tauteja vastaan." Hänen mukaansa tieteellisessä yhteisössä ei ole tästä erimielisyyksiä.

"Maskit eivät kuitenkaan tarjoa 100-prosenttista suojaa vaan suojaavat ainoastaan tietyllä todennäköisyydellä. Tämä riippuu maskityypistä, sen iästä ja kuinka sitä pidetään. Jos maski ei istu, se tarjoaa huomattavasti vähemmän suojaa!"

Aerosolitutkimukseen erikoistunut Gesellschaft für Aerosolforschung sanoi joulukuussa 2020 julkaistussa kannanotossa: "Yksikään toimenpide ei voi toimia yksinään!" Maskien käyttäminen pitäisi sen vuoksi nähdä osana useita toimenpiteitä, jotka voivat vähentää infektioriskiä.

Marraskuussa 2021 julkaistussa, useiden yliopistojen tekemässä meta-analyysissa, johon kuului myös havaintotutkimuksia, esitettiin, että useiden henkilökohtaisten ja yleisten suojatoimien, kuten käsien pesemisen, maskien ja fyysisen etäisyyden, käyttö oli yhteydessä koronatapausten määrän vähenemiseen.