Venäjä ei ole sitonut ruplaa kultaan
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 1. huhtikuuta 2022 14:34
- Lukuaika: 3 minuuttia
- Teksti: Elias HUUHTANEN, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Venäjän keskuspankki on virallisesti ilmoittanut, että eilisestä alkaen Venäjän rupla on sidottu kultaan -- Eli Venäjä pyyhki juuri noin kolmekymmentä prosenttia (30 %) Yhdysvaltain dollarin arvosta maailmanlaajuisesti kultaharkkojen osalta", kerrotaan 29. maaliskuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä.
Sama teksti on kopioitu ja jaettu Facebookissa maaliskuussa yli 1 700 kertaa (esimerkiksi täällä ja täällä). Teksti on levinnyt myös englanniksi.
"Putin ja Venäjä murskasi juuri niin dollarin kuin euronkin", joten "ainoa keino enää yrittää pelastaa dollari on totaalinen sota ja miljoonat kuolleet", tekstissä väitetään.
Valuutan sitominen kultaan viittaa niin sanottuun kultakantaan, eli rahajärjestelmään, jossa valuutan vakuutena on kulta. Järjestelmä oli käytössä monissa maissa eri puolilla maailmaa 1800-1900-luvuilla, mutta siitä on sittemmin luovuttu.
Päivityksessä on kuvakaappaus Venäjän keskuspankin tiedotteesta, jossa pankki ilmoittaa alkavansa ostaa kultaa luottolaitoksilta kiinteään hintaan 5 000 Venäjän ruplalla grammalta.
Päätös ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi palannut vanhaan järjestelmään ja sitonut ruplan kultaan, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska kertoi AFP:lle 31. maaliskuuta.
Rantapuskan mukaan keskuspankit "ostavat ja myyvät kultaa jatkuvasti". Maailman kultaneuvoston mukaan keskuspankit ovat olleet vuositasolla kullan netto-ostajia vuodesta 2010 lähtien.
Jotta valuutta olisi sidottu kultaan, pankin olisi taattava kiinteä vaihtosuhde kullalle ruplia vastaan:
"Kultakanta tarkoittaa sitä, että keskuspankki lupaa ostaa valuuttaa ja antaa vastineeksi kultaa kiinteällä kurssilla. Tässähän keskuspankki lupaa ostaa kultaa ja antaa vastineeksi valuuttaa", Rantapuska toteaa.
Tämän vahvisti myös Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen:
"Rupla ei ole sidottu kultaan. Kultakanta tarkoittaisi, että kuka tahansa saa vaihtaa ruplansa kultaan keskuspankin ilmoittamalla hinnalla rajattomasti. Näin ei ole", Korhonen sanoi AFP:lle 31. maaliskuuta 2022.
Rantapuskan mukaan väite, että Venäjän keskuspankin päätös "pyyhki" noin kolmekymmentä prosenttia Yhdysvaltain dollarin arvosta, on "järjetön".
"Ei keskikokoinen talous kuten Venäjä voi oleellisesti horjuttaa valuuttamarkkinoiden tasapainoa pitkällä aikavälillä lupaamalla ostaa kultaa kiinteään kurssiin."
"Vain keskuspankki jolla on luottamusta voi ilmoituksellaan aiheuttaa markkinareaktion ja Venäjän keskuspankilla ei ole oikeastaan kenenkään luottamusta."
Todellisuudessa Ukrainan sodan alettua rupla menetti noin 70 prosenttia arvostaan, vaikkakin valuutta on 31. maaliskuuta mennessä palannut jo lähelle sotaa edeltänyttä tasoa. Dollari sen sijaan on pysynyt pitkälti vakaana muihin valuuttoihin nähden.
Mikä on kultakanta?
Kultakannan etu sen kannattajien mukaan piilee siinä, että kullan fyysinen määrä toimii rajoitteena rahan liikkeeseenlaskulle ja suojaa siten valuuttaa inflaatiolta.
Vielä 1800- ja 1900-luvuilla kultakannan käyttö oli yleistä, ja esimerkiksi Suomen markka on ollut sidottuna kultaan. Yhdysvalloissa laadittiin vielä vuonna 1944 niin sanottu Bretton Woodsin järjestelmä, jonka mukaan dollari oli vaihdettavissa kultaan kiinteään hintaan 35 dollaria unssilta.
Kultakannan käytöstä on kuitenkin luovuttu 1900-luvun aikana. Kultakannan koettiin rajoittavan rahapolitiikkaa eikä esimerkiksi taantumiin ja noususuhdanteisiin pystytty reagoimaan yhtä tehokkaasti kun valuutta oli sidottu kultaan.
Sen sijaan modernit valuutat, kuten dollari, euro ja jeni, ovat niin kutsuttua fiat-rahaa. Fiat-järjestelmässä valuutan arvo ei ole sidottu fyysisiin hyödykkeisiin, vaan valuutan arvo määritellään valuuttamarkkinoilla.
Fiat-rahan vastustajat ovat kritisoineet sitä, että järjestelmä antaa keskuspankeille mahdollisuuden kontrolloida kuinka paljon rahaa painetaan.
Tuftsin yliopiston kansainvälisten talousasioiden professori Michael Klein kirjoitti marraskuussa 2020, että ehdotuksia kultakantaan palaamisesta esiintyy säännöllisin väliajoin. Kleinin mukaan jotkut taloustieteilijät "kannattavat paluuta kultakantaan, koska se asettaisi keskuspankille sääntelyä ja kuria."
Klein huomauttaa kuitenkin, että paluu kultakantaan rajoittaisi mahdollisuuksia puuttua muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin korkopolitiikan avulla. Lisäksi valuuttojen väliset valuuttakurssit ovat tyypillisesti vakaampia kuin kullan hinta, joka on noussut koronapandemian aikana noin 40 prosenttia, Klein kirjoittaa.
Myöskään Korhonen ei usko, että Venäjä pyrkisi palaamaan vanhaan järjestelmään:
"Yksikään maa ei ole ollut kultakannassa tai missään sitä lähelläkään olevassa systeemissä yli neljään vuosikymmeneen. Vaikea olisi nähdä Venäjällä mitään järkeä tällaiseen toimenpiteeseen."
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
