Verkossa leviää harhaanjohtava teksti uusiutuvan energian ympäristövaikutuksista
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 29. maaliskuuta 2022 10:49
- Lukuaika: 7 minuuttia
- Teksti: Elias HUUHTANEN, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Hallitus on maaliskuun aikana neuvotellut ilmastotoimien vahvistamisesta, joiden osana uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä pyritään vauhdittamaan. Samoihin aikoihin verkossa on levinnyt laajalle kyseisiä energiamuotoja kritisoiva teksti:
"En vastusta kaivostoimintaa, sähköajoneuvoja, tuulta tai aurinkoa. Mutta näytän tilanteen todellisuuden", kirjoitetaan 15. maaliskuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä, jota on jaettu yli 3 100 kertaa.
Pitkässä tekstissä kritisoidaan sähköautoja, aurinkoenergiaa ja tuulivoimaloita. Kritiikki kohdistuu näiden teknologioiden raaka-ainetarpeeseen ja päivityksen yhteydessä on julkaistu myös kuva jättimäisestä avolouhoksesta.
Nopea käänteinen kuvahaku kuitenkin paljastaa, että kyseessä on Diavikin kaivos Kanadassa. Kaivoksesta louhitaan timantteja, ei päivityksessä mainittuja uusiutuvan energian tarvitsemia mineraaleja.
AFP tarkisti asiantuntijoiden kanssa useita virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä päivityksessä.
Suomalainen sähkö on 6% hiiltä, ei 40 %
Teksti alkaa kritisoimalla sähköautoja, joiden todetaan käyvän “ensisijaisesti hiilellä, uraanilla, maakaasuvoimaloilla tai dieselgeneraattoreilla” tuotetulla sähköllä.
"Lisäksi, koska esim. 40 prosenttia Yhdysvalloissa tuotetusta sähköstä on peräisin hiilivoimaloista, tästä seuraa, että 40 prosenttia tien päällä olevista sähköautoista on hiilikäyttöisiä (sama Suomessa)”, päivityksessä kirjoitetaan.
Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Energiateollisuuden tilastojen mukaan hiilen osuus Suomen sähköntuotannosta oli helmikuussa 2022 noin 6 prosenttia. Uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuus oli puolestaan 88 prosenttia.
"Suomessa sähköauton elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat alle kolmasosan vastaavan bensiiniauton päästöistä", VTT:n tutkimusryhmän päällikkö Marko Paakkinen kertoi AFP:lle 22. maaliskuuta 2022.
Paakkinen viittaa Suomen ilmastopaneelin laskelmiin, joissa elinkaarianalyysi käsittää sekä ajoneuvon valmistamisen päästöt että sähköntuotannon päästöt Suomessa tuotetun sähkön keskimääräisellä päästökertoimella.
Lista mineraaleista olettaa avolouhinnan
Tämän jälkeen päivityksessä luetellaan sähköautojen akkujen valmistuksessa käytettävien eri mineraalien väitetyt määrät.
"Kaiken kaikkiaan kaivat 250 000 kg maankuoresta yhtä akkua varten", viestissä kerrotaan.
Paakkinen toteaa, että “esitetyt luvut pitävät suunnilleen paikkaansa”, vaikkakin lukuja on “pyöristelty vähän yläkanttiin” ja ne ovat osittain “melko karkeita yleistyksiä.” Erityisesti kuparin määrä, jonka väitetään päivityksessä olevan 100kg, vaikuttaa Paakkisesta korkealta.
“Louhimisen osalta luvut näyttäisivät olettavan avolouhinnan, ja laskelma ei ota huomioon sitä, että esimerkiksi kobolttia tuotetaan 95% osana toisen metallin louhintaa, jolloin tarvittava malmi louhitaan vain kerran.”
Paakkinen huomauttaa, että päivityksessä oletetaan myös, että kaikki sähköautojen akut olisivat tehty ns. NMC-kemialla, eli kyseessä olisi nikkelistä, mangaanista ja koboltista koostuvia akkuja. Yhdysvaltalainen autovalmistaja Tesla kuitenkin valmistaa nykyään jo noin puolet autoistaan LFP-akuilla, Paakkinen kertoo.
"Siinä kriittiset raaka-aineet ovat litium, rauta ja fosfaatti, ja ne ovat sen puolesta ympäristöystävällisempiä kuin NMC."
Sähköautojen ympäristövaikutukset vähäisemmät
Paakkisen mukaan sähköautoilla on haasteita etenkin raakamineraalien tuotannossa, mutta sähköautojen ympäristövaikutukset ovat jo nykypäivänä pienempiä kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen.
EU:n teetti heinäkuussa 2020 kattavan tutkimuksen eri ajoneuvojen ympäristövaikutuksista. Tutkimuksessa todettiin, että sähköautojen ympäristövaikutukset ovat “huomattavasti vähäisemmät” fossiilisilla kulkeviin verrattuna. Tutkimuksessa analysoitiin ympäristövaikutuksia ajoneuvojen elinkaaren eri vaiheissa: ajoneuvon valmistuksesta käyttövoiman tuotantoon sekä loppusijoitukseen asti.
Kun eri käyttövoimien vaikutusta ympäristöön tarkastellaan, myös muiden käyttövoimien osalta pitää huomioida koko elinkaaren ja tuotantoketjun vaikutukset, Paakkinen selittää.
Akkujen tuotannolla on omat ympäristövaikutuksensa, mutta fossiilisiin polttoaineisiin liittyy myös öljyntuotannon vaikutukset, kuten öljyn etsintä ja poraus, onnettomuudet ja vuodot, Paakkinen kertoo. Kun mietitään eri ajoneuvojen raaka-ainetarpeita, vertailun vuoksi on hyvä huomata, että yhden bensiiniauton polttoaineeseen tarvitaan elinkaaren aikana noin 150 000 kiloa raakaöljyä.
"Tätä ei myöskään voida kierrättää, kuten akkumetalleja ja valtaosaa auton muista komponenteista", Paakkinen sanoo ja huomauttaa, että suoraan luku ei kuitenkaan ole verrannollinen akkumineraaleihin.
Aurinkopaneeleita kierrätetään
Tämän jälkeen Facebook-päivityksessä käsitellään aurinkopaneeleita. Tekstissä luetellaan niiden valmistusmateriaaleja ja väitetään, ettei paneeleja voi kierrättää.
Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
"Väite, että aurinkopaneeleja ei voida kierrättää, osoittaa, ettei väitteen esittäjällä ole aavistustakaan mistä puhuu", LUT-yliopiston aurinkotalouden professori Christian Breyer sanoi AFP:lle 22. maaliskuuta 2022.
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 95 prosenttia aurinkopaneelien materiaaleista voidaan kierrättää. EU lainsäädäntö lisäksi edellyttää, että 85 prosenttia aurinkopaneeleista syntyvästä jätteestä otetaan talteen ja 80 prosenttia valmistellaan uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten.
Turun yliopiston aurinkokennoihin perehtynyt tutkija Aapo Poskela toteaa olevan totta, että toistaiseksi taloudellisesti kannattavat menetelmät paneelien kierrättämiselle ovat puuttuneet. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että paneelien kierrättämiselle ei ole ollut toistaiseksi tarvetta, koska 2000-luvun alussa valmistetut paneelit lähestyvät käyttöikänsä loppua vasta nyt.
“Silloin valmistettujen aurinkopaneelien määrät olivat niin pieniä, että vakiintuneita käytäntöjä ei ole vielä syntynyt”, Poskela kertoi AFP:lle 23. maaliskuuta 2022.
Nykyään aurinkopaneelien kierrätys on kuitenkin ajankohtainen aihe, jota tutkitaan ja kehitetään sekä yliopistoissa että yrityksissä, Poskela toteaa.
Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA arvioi vuonna 2016 tekemässään tutkimuksessa, että vuoteen 2050 mennessä aurinkopaneelien hyödynnettävissä oleva arvo ylittää 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä kasvattaa aurinkosähköpaneelien kierrätyslaitosten taloudellisesta kannattavuutta. Euroopan ensimmäinen varta vasten aurinkosähköpaneelien kierrätykseen tarkoitettu laitos avattiin Ranskassa vuonna 2018.
"Olisin hyvin yllättynyt jos tänään ostettua paneelia ei käyttöikänsä päätyttyä kierrätetä", Poskela toteaa.
Aurinkopaneelien raaka-ainelista "hyvin liioiteltu"
Tekstissä luetellaan myös aurinkopaneelien väitetyt raaka-aineet.
“Aurinkopaneelien suurin ongelma on kemikaalit, joita tarvitaan silikaatin prosessoimiseen paneeleissa käytettäväksi piiksi -- Piipöly on vaaraa työntekijöille”, tekstissä lukee.
Poskelan mukaan lista raaka-aineista vaikuttaa “hyvin liioitellulta."
"Käsitykseni mukaan tyypillinen piin erottamisprosessi vaatii raaka-aineina vain kvartsia, hiiltä ja puuhaketta.”
"Jos tarkemmin tarkastellaan kemikaalilistaa niin siinä näyttäisi ensin olevan lista hapoista, joita voitaisiin käyttää piin etsaamiseen. Eli siis kaikkia ei tarvitse käyttää vaan valita vain yksi."
"Piipölyllä" tarkoitetaan todennäköisesti silikapölyä, Poskela kertoo. Kyseinen aine on luokiteltu haitalliseksi ja pitkä altistuminen voi vahingoittaa hengityselimistöä.
Breyer kuitenkin huomauttaa, että kyse on pääosin työturvallisuuden sääntelystä. Piiteollisuuden markkinajohtajilla, kuten saksalaisella Wackerilla, on korkeat standardit ja yhtiö on tuottanut piitä aurinkopaneeleita varten "vuosikymmeniä ilman terveysongelmia."
Ei pelkästään uusiutuvien ongelma
Breyerin mukaan on totta, että mineraalien louhinta on "usein likaista puuhaa", erityisesti alueilla, joilla ei ole tiukkaa lainsäädäntöä.
"Mutta tämä ei ole pelkästään uusiutuvien energialähteiden ongelma, vaan se johtuu lainsäädännön puuttumisesta Euroopassa ja muualla, joka velvoittaisi yritykset olemaan vastuussa koko arvoketjustaan."
Breyer korostaa, että raaka-aineisiin liittyvät ongelmat eivät rajoitu tiettyyn teknologiaan. Avain ongelmien välttämiseksi on kiertotalous.
"Vain tiukoilla laeilla ja yleisön painostuksella tällaiset asiat saadaan korjattua. Sillä, käytetäänlö raaka-aine lopulta matkapuhelimeen, polttomoottoriauton katalysaattoriin, sähköauton akkuun vai johonkin muuhun, ei ole väliä."
Poskela toteaa, että uusiutuvan energian “piilotetut vaikutukset” ovat toistuva teema sitä vastustavissa kirjoituksissa.
"Ehkä se on ymmärrettävää, että vihreää energiaa ympäröivän hehkutuksen ansiosta unohtuu etteivät aurinkopaneelit ilmesty tyhjästä vaan niidenkin valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita ja energiaa."
Mutta toisin kuin esimerkiksi hiilivoimala, aurinkopaneeli ei tuota päästöjä enää tuottaessaan energiaa, Poskela kertoo. Nature Energy-tiedelehdessä vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa laskettiin, että 1 GWh aurinkosähköä tuottaa 5 tonnia kasvihuonekaasuja, kun vastaava luku hiilivoimalalle on 820 tonnia.
"En ole koskaan törmännyt tutkimukseen missä olisi saatu aurinkoenergialle suurempi ympäristövaikutus kuin fossiiliselle energialle", Poskela toteaa.
Tuulivoimalan siivet voidaan kierrättää
Lopuksi tekstissä luetellaan raaka-aineet tuulivoimaloille, joiden väitetään olevan "upotettujen kustannusten ja ympäristötuhojen ykkönen":
“Jokainen painaa 1 688 tonnia (vastaa 23 taloa) ja sisältää 1 300 tonnia betonia, 295 tonnia terästä, 48 tonnia rautaa, 24 tonnia lasikuitua -- Emme voi kierrättää käytettyjä teriä.”
Väitteen tarkistamiseksi AFP otti yhteyttä suomalaiseen Ilmatar-energiayhtiöön, joka tuottaa tuuli- ja aurinkoenergiaa.
"Tuulivoimalan siipiä voi kierrättää", Ilmatarin viestintäpäällikkö Mikko Niimes kertoi AFP:lle.
Ilmatar-yhtiön mukaan siipien kierrätysaste on tällä hetkellä noin 70-90 prosenttia. Koko tuulivoimalan kohdalla kierrätysaste on jopa yli 90 prosenttia.
"Mitä tulee tuulivoimalan teräsosiin, voi todeta, että teräs on täysin kierrätettävissä käytön jälkeen, ja sillä on niin suuri arvo, että sen jäämisestä maastoon ei ole pelkoa", yhtiön asiantuntijat kertoivat AFP:lle 24. maaliskuuta 2022.
Materiaalimäärien osalta Ilmatar toteaa, että "tuulivoimaloiden rakenteissa perustuksineen voi hyvinkin olla yli tuhat tonnia terästä ja betonia", mutta keskimääräinen tuulivoimala painaa vähemmän kuin mitä tekstissä väitetään.
"Keskimääräisen terästornirakenteisen tuulivoimalan voisi arvioida painavan kyllä vähemmän eli kokoluokassa tuhat tonnia, jonka lisäksi tulee vielä teräsbetoninen perustus jonka paino riippuu suuresti maaperän olosuhteista."
Facebook-päivityksessä lisäksi väitetään, että jokainen siipi painaa 41 000 kg, mutta Ilmatar-yhtiön mukaan paino on keskimäärin vähemmän, eli noin 20 000 kiloa per siipi nykyaikaisessa tuulivoimalassa.
Ilmatar kuitenkin huomauttaa, että isot tonnimäärät sekoittavat helposti keskustelua. Yhtiön mukaan tuulivoimalat tuottavat niin paljon energiaa ilman erillistä polttoainetta, että ne kompensoivat jo ensimmäisenä operointivuotenaan hiilijalanjäljen, jonka tuulivoimalan valmistamiseen on kokonaisuutena kulunut.
“Tämä pätee silloinkin, kun huomioidaan sekä itse tuulivoimalat että niihin liittyvien komponenttien valmistus, kuljetus, asennus, ja tarvittavat maanrakennustyöt ja perustukset.”
Myös Euroopan ympäristökeskus vahvistaa, että noin 90 prosenttia tuulivoimaloiden massasta voidaan kierrättää, “vaikka kierrätysinfrastruktuuri on vielä kehitteillä voimaloiden siipien osalta."
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
