Verkossa levitetään väärää tietoa pommituksen uhrista Ukrainassa
Maaliskuussa 2022 satoja kertoja jaetuissa suomenkielisissä somepäivityksissä väitetään, että maailmalle levinneet kuvat pommituksen uhrista Ukrainassa ovat todellisuudessa otettu Magnitogorskissa Venäjällä vuonna 2018 tapahtuneen kaasuräjähdyksen tiimoilta. Kuvien päivämäärän ja sijainnin ovat kuitenkin vahvistaneet useat eri uutistoimistot, mukaan lukien AFP, joiden kuvaajat ja videotoimittajat raportoivat tilanteen paikan päältä. Magnitogorskissa vuonna 2018 räjähtäneestä rakennuksesta otetut kuvat eivät myöskään vastaa Ukrainan pommituksen kuvissa näkyvää rakennusta.
Kun asuinrakennus itäukrainalaisessa Tšuhujivin kaupungissa joutui pommitusten kohteeksi 24. helmikuuta 2022, kuva iskussa haavoittuneesta naisesta lähti leviämään ympäri maailman. Verkossa kuvan aitous on kuitenkin kyseenalaistettu:
"Kumma kun tuo nainen selvisi nyt Kiovassa ohjusiskusta ja 2018 se selvis kaasuräjähdyksessä Magnitokorskissa", lukee 26. helmikuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä.
Päivityksessä on kuvakollaasi eri suomalaisista ja kansainvälisistä medioista, joissa kuva naisesta pommitetun rakennuksen edessä on julkaistu.

Kuva siteeseen kääritystä naisesta, joka näkyy Facebook-päivityksessä monessa eri kohtaa, julkaistiin alun perin Turkin kansainvälisen uutistoimisto Anadolun toimesta. Anadolu kuitenkin vahvisti AFP:lle, että kuva on ajantasainen.
Uutistoimiston verkkosivustolta löytyvien metatietojen perusteella kuva on otettu 24. helmikuuta 2022.
"Haavoittunut nainen sen jälkeen, kun ilmaisku vaurioitti asuntokompleksia Tšuhujivin kaupungissa, Harkovan alueella, Ukrainassa 24. helmikuuta 2022", kuvatekstissä lukee. Kuvan on ottanut Wolfgang Schwan.
Anadolu lähetti AFP:lle myös kuvan alkuperäisen kuvan metatiedoista:

AFP otti yhteyttä Anadolun kuvatoimistoon, joka kertoi kuvassa näkyvän naisen olevan nimeltään Olena Kurilo. Anadolun mukaan myös muiden uutistoimistojen toimittajat olivat ottaneet kuvia ja videoita tapahtumapaikalla.
"Muut tiedotusvälineet ovat jopa haastatelleet kuvassa olevaa naista", Anadolu kertoi AFP:lle sähköpostitse 2. maaliskuuta 2022.
"Näin ollen kuva on ajankohtainen. Kuvajournalistimme on työskennellyt alueella yli kuukauden ajan."
Anadolu julkaisi 25. helmikuuta myös lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti, kuinka tiedotusvälineet eri puolilla maailmaa olivat käyttäneet kuvaa.
AFP vahvisti kuvan alkuperän
Myös AFP:n videotoimittaja Kadir Demir ja valokuvaaja Aris Messinis olivat pommitusten tapahtumapaikalla 24. helmikuuta 2022. AFP julkaisi samana päivänä kuvamateriaalia tuhoutuneesta rakennuksesta ja uutisoi, kuinka rakennusta oli pommitettu ja se oli vaurioitunut pahoin Venäjän hyökkäyksessä.
Demir vahvisti, että kuvamateriaali on otettu Tšuhujivin sotilaslentokentän lähellä. AFP haastatteli myös Kuriloa tapahtumapaikalla:
Vertaamalla AFP:n kuvamateriaalia tähän Anadolun julkaisemaan kuvaan tapahtumapaikalta selviää, että kyseessä on sama tilanne. Yksityiskohdat, kuten ikkunoista roikkuvat tekstiilit ja Kurilon takana oleva vihreä pylväs, vastaavat toisiaan.

Lisäksi yksi Facebook-päivityksen valokuvista, jossa Kurilon posken peittää sideharso, on Messinisin ottama. Messinis on palkittu AFP:n toimittaja ja kuvaaja Ateenassa. AFP:n valokuvista vastaava varapäällikkö Eric Baradat vahvisti, että kuva on otettu Tšuhujivissa 24. helmikuuta:
"Tästä ei ole epäilystäkään. Aris on AFP:n arvostettu ja luotettu kuvaaja, joka on kuvannut monia konflikteja. Hän otti samana päivänä myös useita kuvia muista pommi-iskun uhreista. Tämä kuva ei ole vuodelta 2018", Baradat sanoi.
Ei liity Magnitogorskin kaasuräjähdykseen
Magnitogorskin kaupungissa Keski-Venäjällä tapahtui 31. joulukuuta 2018 kaasuräjähdys monikerroksisessa asuinrakennuksessa. Rakennuksen yksityiskohdat eivät kuitenkaan vastaa helmikuussa 2022 sosiaalisessa mediassa levitettyjä kuvia pommituksista, joiden väitetään olivat vanhoja.
AFP:n tietojen mukaan räjähdys, joka vei yli 30 ihmisen hengen Venäjällä, tapahtui 10-kerroksisessa rakennuksessa. Ukrainassa räjähdyksen kohteeksi joutuneessa rakennuksessa oli korkeintaan viisi kerrosta.

Käänteiset kuvahaut Kurilon kuvista eivät myöskään yhdistä Magnitogorskin kaasuräjähdykseen. AFP on myös aiemmin tarkistanut Ukrainaan liittyviä vääriä väitteitä, joilla on pyritty heikentämään luottamusta konfliktista uutisoiviin tiedotusvälineisiin.