Kelan tilastosta leviää virheellinen tulkinta, jolla tuetaan väärää tietoa rokotehaitoista
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 22. helmikuuta 2022 10:09
- Lukuaika: 3 minuuttia
- Teksti: Elias HUUHTANEN, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Aiemmin helmikuussa AFP tarkisti virheellisen väitteen, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoissa näkyi etenkin raskaana olevien naisten ja vastasyntyneiden terveyteen liittyvien sairaalakäyntien merkittävää kasvua.
Käyntisyihin kuuluivat esimerkiksi kasvaimet, synnynnäiset epämuodostumat ja keskenmenot, jotka olivat sosiaalisessa mediassa puolestaan yhdistetty koronarokotteisiin. THL:n mukaan tilastoissa esiintynyt piikki johtui kuitenkin teknisestä virheestä, joka on nyt korjattu.
Aiempien väitteiden tueksi, joiden mukaan sairaalahoitoon joutuu kasvava määrä ihmisiä koronarokotusten seurauksena, on sosiaalisessa mediassa nyt nostettu esille Kelan tilastot:
"Miksi kela on korvannut hoitoja 2,63 kertaiselle määrälle ihmisiä 2021 Jos kerran THL:n luvut olivat ‘tilastointivirhe’?”, lukee 10. helmikuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä. Päivitystä on jaettu yli 300 kertaa ja väite on kiertänyt myös Twitterissä.
Tekstin kirjoittaja oli niin ikään julkaissut 4. helmikuuta päivityksen, jossa THL:n tilastojen piikki yhdistettiin mRNA-rokotteisiin:
"Tämä näyttää pommilta. Ensimmäisen koronarokotteet alettiin antaa 2021 kesäkuussa 12 viikkoa raskaana ollen. Näin ollen ensimmäiset rokotettujen äitien lapset syntyivät joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022, joista nyt on luvut Avohilmossa", viitaten THL:n ylläpitämään terveydenhuollon rekisteriin.
Kelan lukuja käsittelevässä päivityksessä 10. helmikuulta on kuvakaappaus Kelan raportista "Sairaanhoitokorvausten saajat/ Tutkimus ja hoito".
Raportista käy ilmi, että vuonna 2021 sairaanhoitotoimenpiteen saajia oli kaikkiaan 64 267, kun taas vuonna 2020 luku oli vain 23 168. Tietokantaan pääsee luomalla raportin tämän linkin kautta.
Päivityksessä esitetään, että kasvu liittyisi koronarokotteisiin:
"Miksi valtavasti suurempi määrä ihmisiä on joutunut käymään koronarokotusvuonna 2021 sairaanhoidossa kuin koronavuonna 2020?”
Kyseessä “tilastojen virheellinen tulkinta”
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren kertoi AFP:lle sähköpostitse 11.helmikuuta 2022, että verkossa “esiintynyt huhu näyttää perustuvan väärinkäsitykseen ja/tai tilastojen virheelliseen tulkintaan.”
"Kasvu sairaanhoitotoimenpiteiden korvausten saajamäärissä ja korvattujen toimenpiteiden määrissä johtuu siitä, että ko. luokkaan luokittuvat Kelan korvaamat koronarokotukset, joita ei korvattu vielä vuonna 2020 mutta korvattiin vuonna 2021", Blomgren sanoi.
Kela lähetti AFP:lle verkossa siteeratun tilaston erittelyn. Luvuista käy ilmi, että saajamäärien kasvu vuonna 2021 johtui ”WW200 Koronarokotus”-toimenpidekoodin ilmestymisestä tilastoihin. Koodin alla oli 41 210 saajaa vuonna 2021.
Harhaanjohtavassa Facebook-päivityksessä väitetään virheellisesti, että työnantajille koronarokotteista maksettavat korvaukset eivät kuuluisi siteerattuun raporttiin
Kelan tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta kertoi kuitenkin AFP:lle 18. helmikuuta, että WW200-toimenpidekoodi sisältää nimenomaan työnantajille maksettavat korvaukset.
"Kela maksaa koronarokotustoimenpiteestä korvauksen työnantajalle -- Toimenpidekoodi ‘WW200 Koronarokotus’ kattaa siis vain edellä mainitun työnantajalle maksettavan korvauksen”, Sarparanta toteaa.
"Kyse ei näissä tilastoissa näkyvässä korvausten kasvussa siis ole siitä, että Kela olisi kasvavassa määrin korvannut koronan tai koronarokotuksen mahdollisesti aiheuttamiin oireisiin tai sairauksiin liittyviä käyntejä", Blomgren lisää.
Korvauksen tarkoituksena on helpottaa työnantajan mahdollisuutta tarjota koronarokotuksia työntekijöilleen työterveyshuollon kautta. Sarparannan mukaan korvauksen suuruus oli 10 euroa 1. tammikuuta 2022 asti, jolloin se korotettiin 16 euroon.
Sairaaloiden mukaan vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia
Suomessa sairaanhoitopiirit ovat toistaiseksi raportoineet vain harvoista tapauksista, joissa potilaita on hoidettu koronarokotteen vakavan haittavaikutuksen vuoksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi lokakuussa 2021, että HUSin päivystyksiin on hakeutunut vain “hyvin vähän” potilaita rokotusreaktioiden vuoksi.
Tammikuussa 2022 AFP tarkisti virheellisen väitteen, jonka mukaan rokotehaitat olisivat aiheuttaneet merkittävän määrän hoitojaksoja Turun yliopistollisessa sairaalassa (TYKS). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuitenkin kiisti väitteet 13. tammikuuta:
"Vakavamman epäillyn rokotehaitan vuoksi sairaalahoidossa olleita potilaita on tiedossa vain harvoja yksittäisiä", tiedotteessa todettiin.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
