Terveydenhuollon työntekijä valmistelee annosta tehosterokotetta Toulousessa, Ranskassa 9. joulukuuta 2021 ( AFP / Georges Gobet)

TYKSin ylilääkäri ei sanonut, että sairaalahoitoon joudutaan usein rokotehaitan vuoksi

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tammikuussa yli 700 kertaa jaetussa Facebook-päivityksessä väitetään TYKSin virologian ylilääkärin Tytti Vuorisen todenneen, että "usein sairaalahoitoon joudutaan mRNA rokotehaitan eikä viruksen takia." Vuorinen kuitenkin kertoi AFP:lle, että väite on "silkkaa puppua" ja että hänen sanojaan on vääristelty. TYKSissä on hoidettu pandemian aikana lähes 700 koronapotilasta, mutta epäillyn rokotehaitan vuoksi sairaalahoidossa on ollut vain harvoja yksittäisiä potilaita.

“TYKS:in virologian ylilääkäri: USEIN SAIRAALAHOITOON JOUDUTAAN mRNA ROKOTEHAITAN EIKÄ VIRUKSEN TAKIA”, kerrotaan 9. tammikuuta 2022 julkaistussa Facebook-päivityksessä.

Facebookin datan mukaan tekstiä on jaettu yli 700 kertaa. Väite on levinnyt myös Twitterissä ja julkaistu Uusi MV-lehti-sivustolla.

Tekstissä lisäksi väitetään, että potilaita sairaalahoitoon vievä rokotteen haittavaikutus on niin sanottu ADE-reaktio, eli vasta-aineriippuvainen taudin vaikeutuminen:

"Tämä haitta tunnetaan nimellä Antibody-dependent enhancement (ADE), jossa rokote lisää riskiä saada vakavan hengityselinsairauden ja keuhkovaurion, kun elimistöön tulee oikeaa virusta", teksti jatkuu.

ADE on mekanismi, jossa taudin torjumiseksi tuotetut vasta-aineet infektion estämisen sijaan edistävät taudinaiheuttajan pääsyä soluihin. Toistaiseksi linkkiä ADE:n ja koronarokotteiden välillä ei kuitenkaan ole tieteellisesti havaittu.

Facebook-päivityksessä viitataan Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ylilääkäri Tytti Vuorisen lausuntoon Ylen haastattelussa 31. joulukuuta. Vuorinen kuitenkin kertoi AFP:lle 12. tammikuuta, että hänen lausuntonsa on irrotettu asiayhteydestä.

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 14.1.2022)

Vuorinen totesi Ylelle näin:

“Usein sairaalahoitoon joutuneilla on todettu puolustusjärjestelmän ylireagointi, josta oireet ovat johtuneet, ei niinkään viruksesta itsestään”

Facebook-päivityksessä Vuorisen tulkitaan viittaavan ADE-reaktioon. Ylen alkuperäisessä artikkelissa reaktiota ei kuitenkaan mainita.

Vuorinen kertoi AFP:lle 12. tammikuuta, että Ylelle annetussa kommentissa viitattiin eri mekanismeihin, joilla SARS-CoV-2 voi aiheuttaa oireita. Vuorinen ei viitannut rokotteiden aiheuttamaan ADE-reaktioon. Väite on Vuorisen mukaan “silkkaa puppua.”

"Näin en ole sanonut. Sanojani on vääristelty", Vuorinen kertoo.

Viruksen suoran vaikutuksen lisäksi oireita voi aiheuttaa myös kehon oman puolustusjärjestelmän ylireagointi, Vuorinen selittää. Tila tunnetaan myös nimellä "sytokiinimyrsky". Tämä ei kuitenkaan liity rokotteeseen.

“Esimerkiksi kun virus lisääntyy hengitysteissä niin keuhkorakkuloihin voi alkaa puolustusjärjestelmän ylitoiminnan seurauksena mm. kehittyä nestettä”, Vuorinen selittää.

TYKS kiistää väitteet

Myös TYKS kiisti väitteen lehdistötiedotteessa 13. tammikuuta:

"Sosiaalisessa mediassa liikkuu sairaalahoitoon johtaneiden oireiden syistä täysin virheellistä tietoa. Niissä asiantuntijamme lausunto on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestään", tiedotteessa kerrotaan.

TYKSin mukaan epäillyn rokotehaitan vuoksi sairaalahoidossa olleita potilaita on tiedossa vain harvoja yksittäisiä:

“Koronarokotuksen aiheuttaman kuumereaktion tai pistoskohdan paikallisen reaktion vuoksi on ollut muutamia päivystyspotilaita runsaan vuoden aikana. Rokotteiden aiheuttamien reaktioiden vuoksi ei sairaalahoidon tarve siis ole kasvanut, päinvastoin.”

Sen sijaan TYKSissä on koronaviruksen vuoksi epidemian alusta lähtien hoidettu 692 potilasta.

Mikä on ADE?

Yleensä rokotuksen tai aikaisemman infektion seurauksena syntyneillä viruksen vasta-aineilla on tärkeä rooli elimistön suojaamisessa uudelta tartunnalta. Joissakin tapauksissa vasta-aineiden läsnäolo voi kuitenkin edistää viruksen leviämistä. Näin tapahtuu ADE:n kohdalla.

ADE tunnetaan yleisimmin denguekuumeen yhteydessä, jossa samaa virusta on useita eri tyyppejä. Denguekuume on hyttysen välityksellä tarttuva virustauti, jota esiintyy etenkin trooppisilla alueilla.

“Jos infektoituu yhdellä virustyypillä ja sitten infektoituu toisella virustyypillä niin tämä Dengue-infektio voi silloin olla vaikeampi”, Vuorinen selittää.

ADE:n katsotaan olevan merkittävä haaste rokotekehityksessä. Esimerkiksi toimivan rokotteen kehittämistä denguekuumetta vastaan on hidastanut ADE-reaktion riski.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että koronarokotteet aiheuttaisivat ADE-reaktioita.

“Koronarokotteet on testattu asianmukaisesti kliinisissä testeissä ja mikäli ADE-reaktiosta olisi löydetty todisteita, rokotteet olisi vedetty pois markkinoilta", Tampereen yliopiston virustutkija Minna Hankaniemi kertoi AFP:lle 14. tammikuuta.

"Koronarokotteiden tehoa ja turvallisuutta seurataan myös myyntiluvan myöntämisen jälkeen, eikä todisteita ADE-reaktiosta ole löydetty", Hankaniemi sanoo.

Journal of Infectious Diseases -lehdessä elokuussa 2020 julkaistussa artikkelissa todettiin olevan "epätodennäköistä", että koronarokotteet aiheuttaisivat ADE-tautia, "koska ihmisillä esiintyviin koronavirustauteihin ei liity dengueviruksissa esiintyviä ADE-tautien kliinisiä, epidemiologisia, biologisia tai patologisia ominaisuuksia."

Koronarokotteet eivät jättäneet eläinkokeitä välistä

Sosiaalisessa mediassa väitetään myös virheellisesti, että koronarokotteiden osalta eläinkokeet olisi jätetty tekemättä. AFP tarkisti virheellisen väittämän jo toukokuussa 2021, jolloin väite levisi Yhdysvalloissa.

Eläinkokeisiin keskittyvän eurooppalaisen EARA-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirk Leech ja Yalen yliopiston immunobiologi Akiko Iwasaki vahvistivat AFP:lle, että koronarokotteita testattiin eläimillä niiden kehitysvaiheessa.

Pandemian aiheuttaman kiireellisyyden takia osa Modernan ja Pfizerin testeistä suoritettiin kuitenkin ihmisillä ja eläimillä samanaikaisesti, he kertovat.

Ihmiskokeet hyväksyttiin mRNA-teknologian aiempien eläinkokeiden perusteella, jotka oli todettu turvallisiksi, Leech kertoo.

"Ponnistus vapaaehtoisten löytämiseksi rokotetutkimuksiin eteni ensisijaisena tavoitteena, mutta missään ei oiottu", Leech lisää.

Euroopan lääkeviraston mukaan koronarokotteet, kuten muutkin lääkkeet, testataan ensin laboratoriokokeissa ja eläimillä laadun ja vaikutusten tarkistamiseksi.

Yleiskatsaus rokotteiden kehitys- ja hyväksymisvaiheisiin. Kuvakaappaus EMA:n sivustolta 17. tammikuuta 2022

Virheellisessä Facebook-päivityksessä väitetään lisäksi, että Tanskassa kahdesti rokotetut saavat omikron-tartunnan kaksi kertaa useammin kuin rokottamattomat. Lähteitä kyseiselle väitteelle ei kuitenkaan anneta.

AFP tarkisti vastaavia Tanskan omikron-tilastoihin liittyviä väitteitä aiemmin tammikuussa. Sosiaalisessa mediassa levinneissä tulkinnoissa on jätetty huomiotta keskeisiä tekijöitä, kuten rokotettujen tiheämpi testaustahti ja suurempi todennäköisyys altistua taudille. AFP:n artikkeli on luettavissa englanniksi täällä.

ROKOTUKSET COVID-19