Virhe THL:n rekisterissä johti väärän tiedon leviämiseen verkossa

"THL:n mukaan Avohilmo- raportointi tarjoaa ajantasaista tietoa. Tieto päivittyy kuukauden välein ja päivittynyt tieto on hälyttävää", kirjoitetaan Injektiopiikki-sivustolla 3. helmikuuta 2022 julkaistussa artikkelissa. Linkkiä artikkeliin on jaettu Facebookissa yli 300 kertaa.

Artikkelissa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Avohilmo-rekisterin lukuja perusterveydenhuollosta. Artikkelissa tarkastellaan perusterveydenhuollon käyntisyitä ryhmiteltynä eri sairauksien ja komplikaatioiden mukaan

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 16.2.2022)

Artikkelin mukaan tammikuun 2022 tiedot osoittavat, että perusterveydenhuollon sairaalakäynnit ovat lisääntyneet merkittävästi. Artikkelissa muodostetaan arvio koko vuoden määristä kertomalla tammikuun 2022 tiedot kahdellatoista.

Laskelman perusteella arvioidaan, että esimerkiksi kasvainten, synnynnäisten epämuodostumien ja keskenmenojen vuoksi tulee vuonna 2022 olemaan huomattavasti enemmän sairaalakäyntejä kuin aiempina vuosina.

Vuoteen 2021 verrattuna sairaalakäynnit noin kaksinkertaistuvat kasvainten vuoksi, kolminkertaistuvat synnynnäisten epämuodostumien vuoksi ja lisääntyvät noin 30-40 prosenttia keskenmenojen vuoksi, artikkelissa esitetään.

Image

Kuvakaappaus virheellisestä kuvaajasta Inektiopiikki-verkkosivulla (otettu 16.2.2022)

"Järkyttävää luettavaa", eräs Facebook-käyttäjä kommentoi.

Artikkelin luvut ovat kuitenkin virheellisiä. THL kertoi AFP:lle 9. helmikuuta 2022, että Avohilmo-rekisterissä oli tapahtunut tekninen virhe, joka on nyt korjattu.

"Kaikkiaan näitä virheellisesti Avohilmoon tulleita yksittäisiä tietoja oli 3,2 miljoonaa. Tiedot olivat tuplia, eli ne latautuivat sekä perusterveydenhuollon (Avohilmo) että erikoissairaanhoidon (Hilmo) rekistereihin", THL:n viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori kertoo.

Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta ja hoitoa, kuten kirurgisia leikkaustoimintoja.

"Avohimon tietoja on korjattu takautuvasti vuoteen 2019 asti. Korjaus koski siis useamman vuoden tietoja -- On tavallista, että rekisterit päivittyvät, niitä täydennetään ja niissä havaitut virheet korjataan", Rautavuori kertoo.

THL pahoitteli virhettä myös Twitterissä 7. helmikuuta:

"Perusterveydenhuollon Avohilmo-rekisterissä ollut tekninen virhe on korjattu. Pahoittelemme virhettä."

Injektiopiikki-verkkosivun artikkelissa ei kuitenkaan mainita lukujen korjausta.

Korjatut luvut osoittavat, että kasvainten, synnynnäisten epämuodostumien ja keskenmenojen vuoksi tehdyt sairaalakäynnit eivät ole lisääntyneet merkittävästi.

Esimerkiksi Injektiopiikki-verkkosivuston alun perin ilmoittama määrä kasvainten osalta oli 54 291 tammikuussa 2022. Korjattu luku on kuitenkin alle puolet siitä: 21 905. Korjauksen jälkeen myös synnynnäisten epämuodostumien määrä putosi aikaisemmin ilmoitetusta 7 625 tapauksesta 2 292:en.

"Tämä tietojen vastaanottamiseen liittynyt tekninen virhe johti siis siihen, että eräät diagnoosiryhmät, kuten epämuodostumat ja syövät, näyttivät olevan kasvussa. Teknisen virheen korjauksen jälkeen voidaan todeta, että perusterveydenhuollon rekisterissä näiden diagnoosiryhmien luvuissa ei ole kasvua", Rautavuori sanoo.

Koronarokotteet ja raskaus

Artikkeli esittää, että sairaalakäyntien lisääntyminen liittyisi THL:n päätökseen suositella koronarokotetta raskaana oleville naisille. Toistaiseksi tieteellinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että koronarokotteen hyödyt ovat riskejä suuremmat myös raskaana olevien kohdalla.

"Tilannehan on se, että meillä on vahva näyttö koronavirustaudin vaarallisuudesta raskaana oleville ja esim. tehohoitoon joutuneet ovat olleet lähes kaikki rokottamattomia”, HUS:n Naistenklinikan synnytyslääkäri Outi Äyräs kertoi AFP:lle 14. helmikuuta 2022.

“Vaikka koronarokotteista ei ole pitkäaikaistietoa, on ollut jo yli puolen vuoden ajan selvää, että sen hyödyt ylittävät riskit myös raskaana olevilla."

Lisäksi Euroopan lääkeviraston tammikuussa 2022 julkaiseman selvityksen mukaan on "yhä enemmän näyttöä siitä, että mRNA koronarokotteet eivät aiheuta raskauskomplikaatioita odottaville äideille tai heidän lapsilleen."

Selvitys tarkasteli 65 000 raskaana olevaa naista raskauden eri vaiheissa. Selvityksessä "ei havaittu merkkejä lisääntyneestä raskauskomplikaatioiden, keskenmenojen, ennenaikaisten synnytysten tai haittavaikutusten riskistä syntymättömissä vauvoissa mRNA koronarokotuksen jälkeen."