Tässä Lancet-tutkimuksessa ei sanota, että rokotetut sairastuvat ja levittävät koronaa yhtä paljon kuin rokottamattomat

“Arvostettu The Lancet julkaisi tutkimuksen mikä toteaa, että niin rokotetut kuin rokottamattomat sairastuvat ja levittävät tautia yhtälailla. Rokotuspassi on siten pelkkää fasismia”, kirjoitetaan 30. lokakuuta 2021 julkaistussa Twitter-päivityksessä.

Sama väite on jaettu satoja kertoja myös Facebookissa marraskuun aikana (esim. täällä).

Päivityksessä on linkki lääketieteellisessä The Lancet-lehdessä 29. lokakuuta 2021 julkaistuun tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin todennäköisyyttä, jolla koronatartunnan saaneet henkilöt levittivät tautia muille kotitaloutensa jäsenille, eli niin sanottua toisen polven ilmaantumisosuutta.

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 4.11.2021)

Voivatko rokotetut saada koronatartunnan?

Väitteen tarkistamiseksi AFP oli yhteydessä brittiläisen Imperial Collegen tutkijoihin, jotka kirjoittivat The Lancet-lehden tutkimuksen.

Tartuntatautien professori Ajit Lalvani ja tutkija Anika Singanayagam kertoivat AFP:lle 4. marraskuuta 2021, että tutkimus ei osoita rokotettujen ja rokottamattomien sairastuvan koronaan yhtä usein.

Tutkimuksessa todettiin, että täysin rokotetut ihmiset voivat saada koronatartunnan kotioloissa, mutta toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, tämä tapahtuu huomattavasti harvemmin rokotettujen kohdalla verrattuna rokottamattomiin.

Tutkimuksen mukaan deltavariantille altistuneiden kotitalouden jäsenten toisen polven ilmaantumisosuus oli 38 prosenttia rokottamattomilla ja 25 prosenttia täysin rokotetuilla. Havainto on tutkijoiden mukaan johdonmukainen koronarokotteiden tunnetun, tartunnalta suojaavan vaikutuksen kanssa.

"Yleinen johtopäätös on siis, että rokotetuilla kontakteilla on huomattava riski saada tartunta koronatautia sairastavilta kotitalouden jäseniltä, mutta tämä riski on pienempi kuin rokottamattomilla kontakteilla", tutkijat selittivät AFP:lle.

Levittävätkö rokotetut tautia yhtä lailla?

Sosiaalisessa mediassa esitetään myös, että tutkimuksen mukaan rokotetut levittävät virusta eteenpäin yhtä paljon kuin rokottamattomat.

Tutkimuksessa todettiin, että koronatartunnan saaneet täysin rokotetut ihmiset tartuttivat 25 prosenttia kotitalouteensa kuuluvista. Tämä viittaa siihen, että jopa rokotetut ihmiset tartuttavat lähikontaktejaan tehokkaasti.

Rokottamattomille osallistujille altistuneista kontakteista puolestaan 23 prosenttia sai tartunnan. Sosiaalisessa mediassa tämä on tulkittu niin, että rokotus ei juuri vaikuta siihen, kuinka suurella todennäköisyydellä potilas levittää tautia eteenpäin.

Tutkijat kuitenkin toteavat, että tutkimus oli “tilannekuva” tartunnoista brittiläisissä kotitalouksissa, joissa suurin osa rokottamattomista on teini-ikäisiä ja lapsia.

Koska nuorempien ikäryhmien tiedetään olevan vähemmän tartuttavia kuin aikuisten, ihanteellinen vertailu rokotettujen ja rokottamattomien tapausten tarttuvuudesta tutkijoiden mukaan edellyttäisi, että verrattaisiin suuria samanikäisiä ryhmiä.

"Tämä ei ollut mahdollista, koska suurin osa brittiläisistä aikuisista on rokotettu ja suurin osa brittiläisistä teini-ikäisistä ei ole", tutkijat kertoivat AFP:lle.

Tämä rajoite todetaan myös itse tutkimuksessa:

"Yhdistyneen kuningaskunnan rokotusohjelman ikäryhmittäisestä käyttöönotosta johtuen rokottamattomien deltavariantti-tartunnan saaneiden osallistujien ikä oli alhaisempi kuin rokotettujen osallistujien ikä."

Alankomaiden kansallisen kansanterveys- ja ympäristöinstituutti RIVM:n epidemiologi Brechje de Gier kertoi AFP:lle, että mikäli otantaa ei ositeta iän mukaan - eli vertailla keskenään vain samanikäisiä osallistujia - rokotettujen ja rokottamattomien vertaaminen ei ole informatiivista.

De Gier huomauttaa, että RIVM:n marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin The Lancet-tutkimuksen tavoin rokotteen tehokkuutta siltä osin, kuinka hyvin se esti tartunnan levittämisen kotioloissa. Tutkimus suoritettiin aikana, jolloin deltavariantti levisi Alankomaissa.

Toisin kuin The Lancet-tutkimuksessa, RIVM:n tutkimuksessa tuloksia on vertailtu iän ja rokotustilanteen mukaan.

"Analyysissamme rokote todella vähensi mahdollisuutta tartunnan levittämiselle eteenpäin", De Gier kertoi AFP:lle 2. marraskuuta 2021.

Tutkimuksen mukaan osallistujat, jotka olivat saaneet koronatartunnan rokotuksesta huolimatta, levittävät virusta 63 prosenttia pienemmällä todennäköisyydellä rokottamattomille kotitalouden jäsenille kuin rokottamattomat koronatartunnan saaneet.

Tulokset olivat samansuuntaisia kuin RIVM:n elokuussa 2021 tekemässä tutkimuksessa, jossa tutkittiin alfavarianttia. Tuolloin tutkimus osoitti, että täysin rokotettujen henkilöiden kanssa samassa taloudessa asuvat saivat tartunnan 71 prosenttia pienemmällä todennäköisyydellä kuin rokottamattomien henkilöiden kotitalouden jäsenet.

Myös The Lancet-tutkimuksen tehneet Imperial Collegen tutkijat ovat samoilla linjoilla:

"Rokotetut koronatapaukset voivat tehokkaasti levittää tartuntaa, mutta todennäköisesti hitaammin kuin samanikäiset rokottamattomat henkilöt", tutkijat selittivät AFP:lle.

Lancet-tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vaikka nykyiset rokotteet ehkäisevät tehokkaasti koronan aiheuttamia vakavia tautimuotoja ja kuolemantapauksia, havainnot viittaavat siihen, että pelkkä rokottaminen ei riitä estämään kaikkia deltavariantin tartuntoja kotitalouksissa.

Tekeekö tutkimus rokotepassit tarpeettomiksi?

Lontoon Imperial Collegen tutkijoiden mukaan rokotteet ovat erittäin tehokkaita, ja niillä on ratkaiseva vaikutus pandemiaan.

"Koronarokotteita ei voida missään nimessä pitää tarpeettomina", tutkijat sanovat.

Tutkijat selittävät, että tutkimustulosten vaikutus rokotepassin kannalta on tämä: jos osallistuu tapahtumaan, jossa kaikilla on rokotepassi, se ei takaa ettei tartuntoja tapahdu. Mutta tartuntoja tapahtuu paljon vähemmän kuin tapahtumassa, jossa kukaan ei ole rokotettu.