Sosiaalisessa mediassa kielletään ilmastonmuutos kesäkuun 2026 kuolettavan helleaallon jälkeen
- Julkaistu 13. heinäkuuta 2026 16:18
- Lukuaika: 4 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Kesäkuu 2026 oli mittaushistorian kuumin Länsi-Euroopassa ja toisiksi kuumin maailmanlaajuisesti. Kesäkuun loppupuolen helleaallon jälkeen suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa levisi kuitenkin väitteitä, että helle ei johtunut ilmastonmuutoksesta vaan kaupunkien lämpösaarekeilmiöstä eli siitä, että lämpötilat ovat korkeampia kaupungeissa. Ilmastoasiantuntijoiden mukaan helleaalto ei olisi ollut mahdollinen ilman ilmaston lämpenemistä eikä kaupunkien lämpösaarekeilmiö selitä laaja-alaisia sääolosuhteita, vaikka se voikin pahentaa helteen vaikutuksia rakennetuissa ympäristöissä.
"Brysselissä 47,7°C. Viereisessä metsässä 24.5°C", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 30.6.2026 ja jota on jaettu kymmeniä kertoja tämän jälkeen. Päivityksessä on kartta, joka esittää maanpinnan lämpötiloja Belgiassa. Mainitut lämpötilat on merkitty siinä Brysselin keskustaan ja Forêt de Soignes -metsään. "Hieno EU:n julkaisema kuva joka aika yksiselitteisesti osoittaa mistä Euroopan kovat helteet johtuu. Syy ei ole hiilidioksidi, vaan urbanisoituminen ja metsien väheneminen", päivityksessä väitetään.
Samanlaisia väitteitä jaettiin myös X:ssä.
Asiantuntijoiden mukaan kaupunkien lämpösaarekeilmiö voi pahentaa helteen vaikutuksia kaupungeissa, mutta se ei aiheuta helleaaltoja, ja ilmaston lämpeneminen on havaittavissa myös kaupunkialueiden ulkopuolella.
Väitteet levisivät sen jälkeen, kun Länsi-Euroopassa koettiin EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan mittaushistorian kuumin kesäkuu keskilämpötilan noustessa 20,74 °C:seen. Kesäkuun loppupuolen helleaaltoa edelsi erityisen kova helleaalto toukokuussa, jolloin lämpötilat tuntuivat jopa 35–40 °C:lta suuressa osassa Länsi-Eurooppaa. Kesäkuussa rikottiin kuukausittaisia ja kaikkien aikojen lämpöennätyksiä useissa maissa.
Kesäkuun helle aiheutti tuhansia kuolemia useissa maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa.
Ilmastoasiantuntijoiden mukaan kesäkuun lopun kaltainen helleaalto olisi ollut "käytännössä mahdoton" ilman ilmastonmuutosta.
Kaupunkien lämpösaarekkeet eivät selitä laaja-alaisia helleaaltoja
Käänteisen kuvahaun avulla selviää, että sosiaalisen median päivityksissä näkyvä kartta on peräisin Copernicuksen 25.6.2026 julkaisemasta artikkelista (arkistoitu versio), jossa tarkastellaan kaupunkien lämpösaarekeilmiötä Brysselissä kesäkuun lopun helleaallon aikana.
Kaupunkien lämpösaarekeilmiön seurauksena kaupungin keskustassa on korkeampi lämpötila kuin ympäröivillä alueilla. Se johtuu rakennusten, liikenteen ja teollisuuden hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen Auringon säteilyn vapautumisesta lämpönä. Lisäksi sadeveden haihdunta on kaupungeissa maaseutua vähäisempää viemäröinnin vuoksi, mikä osaltaan voimistaa ilmiötä.
Kartta esittää maanpinnan lämpötiloja (eli maaperän pikemmin kuin ilman lämpötilaa) Belgiassa, Copernicuksen artikkelissa sanotaan. Brysselissä maanpinnan lämpötila ylitti 47 °C:tta, kun taas lämpötila läheisessä Forêt de Soignes -metsässä pysyi viileämpänä, noin 24,5 °C:ssa. "Tämä kontrasti on yhtenevä kasvillisuuden viilentävän vaikutuksen kanssa verrattuna tiheämpiin kaupunkialueisiin, jotka varastoivat tyypillisesti enemmän lämpöä ja lisäävät kaupunkien lämpösaarekeilmiötä", artikkelissa sanotaan.
Kaupunkien lämpösaarekeilmiö voi pahentaa helteen vaikutuksia kaupungeissa, mutta se ei selitä helleaaltojen voimistumista, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Joonas Merikanto kertoi AFP:lle 8.7.2026.
"Kesäkuun 2026 lopun helleaalto koski laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopassa, myös kaupunkien ulkopuolisia alueita", hän sanoi. Hänen mukaansa tällaiset helleaallot syntyvät ennen kaikkea laaja-alaisista säätilanteista, kuten pitkäkestoisista korkeapaineista, lämpimän ilman kulkeutumisesta ja vähäisestä pilvisyydestä. "Ilmaston lämpeneminen nostaa tämän säätilanteen 'lähtötasoa': kun samanlainen säätilanne tapahtuu nykyilmastossa, lämpötilat ovat korkeampia kuin menneinä vuosikymmeninä."
World Weather Attribution -tutkijaryhmän raportissa (arkistoitu versio) todetaan, että "kesäkuun 2026 helleaalto Euroopassa on tullut paljon todennäköisemmäksi ja voimakkaammaksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena".
Sosiaalisen median päivityksissä viitataan hiilidioksidiin ja väitetään, ettei helleaalto johtunut siitä. YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin mukaan ihmisen toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja maankäytön muutokset, vapauttavat kasvihuonekaasuja, jotka vangitsevat lämpöä ilmakehään (arkistoitu versio). Kasvihuonekaasuista hiilidioksidi aiheuttaa eniten ilmaston lämpenemistä, IPCC:n raportissa sanotaan. Elokuun 2021 ja huhtikuun 2022 välillä julkaistu raportti (arkistoitu versio) on tähän asti kattavin katsaus nykyisestä ilmastonmuutosta koskevasta tutkimustiedosta.
"50 vuotta sitten vuonna 1976, kun maailma oli noin 1,1 °C viileämpi, niin lämmin ja laaja-alainen helletapahtuma olisi ollut käytännössä mahdoton", World Weather Attributionin raportissa sanotaan.
Sen mukaan samanlainen helleaalto kesäkuussa vuonna 1976 olisi ollut 3,5 °C viileämpi päivällä ja noin 2 °C viileämpi vuonna 2003. Yölämpötilat olisivat olleet noin 2,4 °C viileämpiä kesäkuussa 1976 ja noin 1,3 °C viileämpiä kesäkuussa 2003.
Tutkijat huomauttavat raportissa, että helleriski "keskittyy kaupunkeihin, joissa kaupunkien lämpösaarekeilmiö, ikääntyvä rakennuskanta ja sosioekonominen eriarvoisuus yhdessä voimistavat altistusta".
"Nopea vaiheittainen luopuminen fossiilisista polttoaineista on kriittistä, jos aiomme välttää vielä korkeammat lämpötilat ja niiden vaikutukset tulevaisuudessa", he kirjoittavat.
Lisäksi kaupunkien lämpösaarekkeet eivät pysty selittämään sitä, että lämpenemistä on havaittu pitkällä aikavälillä sekä kaupunki- että muissa ympäristöissä.
Kun tarkastellaan ilmaston pitkän aikavälin muutosta, yksittäisten kaupunkiasemien sijaan käytetään laajoja havaintoverkkoja ja useita riippumattomia aineistoja, Merikanto sanoi.
Hän kertoi, että aikasarjoja homogenisoidaan eli niistä pyritään poistamaan ei-ilmastollisten muutosten vaikutuksia, kuten mittausaseman siirtoja, mittalaitteiden vaihtoja tai ympäristön muutoksia. Lisäksi alueelliset ja globaalit lämpötila-arviot perustuvat tuhansiin havaintoihin maa- ja merialueilta sekä satelliitteihin ja niin sanottuihin reanalyyseihin, joissa havaintoja yhdistetään säämallien avulla yhtenäiseksi kuvaksi ilmakehän ja maanpinnan tilasta, hän sanoi.
"Jos lämpeneminen johtuisi pääosin kaupunkien lämpösaarekkeista, lämpenemisen signaali ei näkyisi näin johdonmukaisesti myös kaupunkien ulkopuolella, kuten maaseutualueilla ja merenpinnan lämpötiloissa", hän sanoi.
Nopeimmin lämpenevä maanosa
IPCC:n mukaan on "käytännössä varmaa", että äärimmäisen kuumuuden, mukaan lukien helleaaltojen, yleisyys ja voimakkuus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisella tasolla vuodesta 1950 ja että kasvihuonekaasupäästöt ovat tämän taustalla. Alueellisella tasolla tämä on "todennäköistä".
Copernicuksen European State of the Climate 2025 -raportissa kerrotaan, että Eurooppa on lämmennyt kaksi kertaa nopeammin maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna 1980-luvulta lähtien, mikä tekee Euroopasta "nopeimmin lämpenevän maanosan".
Suomessa keskilämpötila on noussut yli 2 °C viimeisen 120 vuoden aikana, mikä johtaa leudompiin ja sateisempiin talviin ja yleisempiin ja voimakkaampiin hellejaksoihin kesällä.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisemiseksi valtiot sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua selvästi alle 2 °C:seen ja mieluiten alle 1,5 °C:seen verrattuna esiteolliseen aikaan (1850–1900). Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että keskilämpötila vuonna 2025 oli noin 1,43 °C:tta vuosien 1850–1900 keskiarvoa lämpimämpi.
Ilmastodisinformaatiota, kuten ihmisen toiminnan ja helleaaltojen yhteyden kieltämistä, käytetään kyseenalaistamaan pyrkimyksiä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Silti vuonna 2025 tehdyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 85 prosenttia EU-kansalaisista piti ilmastonmuutosta merkittävänä ongelmana ja 81 prosenttia tuki EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä eli vähentää päästöjä niin, ettei niillä ole nettovaikutusta ilmastoon.
AFP:n ilmastoaiheisia faktantarkistuksia voi lukea lisää täältä.
Tekijänoikeus © AFP 2017-2026. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
