Tämän laivan puuhake käytettiin sellun raaka-aineena, ei turpeen korvaamiseen

"Tämä on vihreiden tahto ja ymmärrys ekologisuudesta: kotimaisen turpeen sijasta rahdataan etelä-amerikasta haketta", lukee 16. elokuuta 2021 julkaistun Facebook-päivityksen kuvassa.

Päivityksessä on kuvakaappaus uutisartikkelista, jonka otsikko on: "Jättilaiva toi ennätyslastin Pietarsaareen". Artikkelin kuvassa suuren rahtilaivan hakelastia puretaan Pietarsaaren satamassa.

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 23.8.2021)

Väite, jonka mukaan kuvan puuhaketta käytettiin turpeen korvaamiseen, on kuitenkin epätosi. Kuvassa on eukalyptushaketta, jota metsäteollisuusyritys UPM Kymmene käytti sellun raaka-aineena.

Alkuperäinen artikkeli hakkeesta on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 13. elokuuta 2018. Artikkelissa kerrotaan, kuinka Meridian-niminen alus oli toimittanut Etelä-Amerikasta 46 000 tonnia eukalyptushaketta Pietarsaaren satamaan 11. elokuuta 2018 vastaisena yönä.

Väitteen tarkistamiseksi AFP oli yhteydessä Pietarsaaren sataman toimitusjohtajaan Juha Hakalaan.

"Kyseinen eukahakelasti on mennyt pietarsaarelaiselle UPM Kymmenen sellutehtaalle selluloosan raaka-aineeksi", Hakala kertoi AFP:lle sähköpostitse 20. elokuuta 2021.

Hakalan mukaan turvetta puolestaan ei käytetä selluloosan raaka-aineena.

"Selluloosaa valmistetaan Suomessa yleensä havupuusta tai koivupuusta, joskus myös muualta tuodusta eukalyptuspuusta, mutta ei koskaan turpeesta."

UPM vahvisti, että lasti käytettiin sellun valmistukseen eikä sillä korvattu turvetta:

"Jutussa mainittu Meridianin eukahakelasti tuli UPM Pietarsaaren tehtaalle sellunvalmistuksen raaka-aineeksi – ei turpeen korvikkeeksi", UPM:n viestintäpäällikkö Marko Erola kertoi AFP:lle.

Lisäksi Tulli kertoi AFP:lle, että jutussa mainitun vuoden 2018 eukahakelastin jälkeen Etelä-Amerikasta on tuotu Suomeen vain viisi kiloa puuta lastuina ja hakkeena toukokuussa 2019. Tuontia ei ollut Tullin tilastojen mukaan ollenkaan vuonna 2020 eikä 2021.

Image

Tilasto puun tuonnista hakkeena ja lastuina Etelä-Amerikasta (Tulli)

Tuonti pääasiassa Venäjältä ja Baltian maista

Osana tavoitetta hiilineutraalista Suomesta hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys puolittaa turpeen energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Turpeesta pyritään luopumaan ilmastopäästöjen vuoksi. Ajatushautomo Sitran mukaan turpeen ilmastovaikutus on energiayksikköä kohden laskettuna suuruusluokaltaan verrannollinen kivihiileen 100 vuoden aikajänteellä.

Vaikka turve voidaan korvata useilla eri energialähteillä, turpeen korvaamisen odotetaan lisäävän etenkin muun biomassan kysyntää.

Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa 2021 teettämän selvityksen mukaan kivihiilen ja turpeen korvaaminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Selvityksen mukaan puun kysyntä energiatuotantolaitoksilla tulee nousemaan nykytasosta 30-40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ministeriön mukaan muutos on nostanut esiin huolen siitä, että puun lisääntynyt kysyntä johtaa kasvavaan energiapuun tuontiin ulkomailta. Jotkut energiayhtiöt ovat jo alkaneet testata turpeen korvaamista Venäjältä ja Baltiasta tuotavalla hakkeella, kertoo Yle.

Nojautuminen ulkomaiseen tuontiin on herättänyt kritiikkiä siitä, että se heikentää Suomen huoltovarmuutta ja johtaa työpaikkojen menetykseen Suomessa.

Ministeriön teettämän selvityksen mukaan tuonti keskittyy kuitenkin pääasiassa Baltian maihin ja Venäjään. Etelä-Amerikkaa ei selvityksessä mainita. Myös Tullin tietojen mukaan puuhaketta tuotiin vuonna 2020 eniten Venäjältä ja Baltiasta.