Vanhaa uutisjuttua käytetään ilmastonmuutoksen vähättelemiseen
- Julkaistu 9. elokuuta 2024 10:35
- Lukuaika: 4 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Myös 1957 oli lämmintä. Olikohan silloin sää vai ilmastohätätila?" kysytään suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin 25.7.2024 ja jota on jaettu melkein sata kertaa sen jälkeen. Päivityksessä on kuva vanhasta lehtileikkeestä, johon on lisätty kuvateksti: "Uutinen heinäkuussa 1957 Uudessa Suomessa. On sitä lämmintä ollut ennenkin Suomessa."
Uutisjutussa käytetään rasistisia ilmauksia, ja siinä kerrotaan, kuinka Oulussa "arabialainen" ja "Somalimaasta" tullut henkilö pyörtyivät "Pohjois-Suomen hellesäässä". Jutussa mainitaan seuraavana päivänä Oulun lentokentän säähavaintoasemalla mitattu lämpötila, 30,5 astetta varjossa.
Uutisjuttu ja väite, jossa annetaan ymmärtää, että nykyinen lämmin sää ei johdu ilmastonmuutoksesta, levisivät myös X:ssä.
Väite on kuitenkin harhaanjohtava. Asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että vaikka Suomessa on ollut useita lämpimiä kesiä 1900-luvulla, tämä ei kumoa tosiasiaa, että lämpötilat nousevat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Tieteessä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet planeettaa.
Vanhojen lehtileikkeiden tai säätietojen käyttäminen ilmastonmuutoksen kyseenalaistamiseksi on paljon käytetty disinformaationarratiivi. AFP on tarkistanut samanlaisia väitteitä viime aikoina myös muilla kielillä, kuten kreikaksi ja romaniaksi.
Uutinen heinäkuulta 1957
Päivityksissä sanotaan, että lehtileike on Uudesta Suomesta heinäkuulta 1957. AFP vahvisti Kansalliskirjaston mikrofilmeillä saatavilla olevista Uuden Suomen numeroista, että juttu julkaistiin 18.7.1957 lehden etusivulla:
Lämpimästä säästä uutisoitiin lehdessä muutenkin. Esimerkiksi seuraavan päivän lehdessä kerrottiin, kuinka helsinkiläiset söivät 30 000 litraa jäätelöä ja joivat 300 000 litraa virvoitusjuomia päivittäin helteen vuoksi. Uutisen mukaan Valion tehdas joutui valmistamaan jäätelöä kahdessa vuorossa vastatakseen suureen kulutukseen:
Kesä 1957 ei ollut erityisen lämmin
Uutiset eivät kuitenkaan tarkoita, että kesä 1957 olisi ollut erityisen lämmin verrattuna muihin kesiin tulloin tai säätilastoihin yleisemmin.
Uutisessa Oulusta mainitaan, että "keskiviikkonakin näyttivät mittarit Oulun lentokentän säähavaintoasemalla varjossa 30,5°". Uutinen julkaistiin torstaina 18.7., eli kyseinen keskiviikko oli 17.7.
"17.7.1957 Oulun lentokentän havaintoasemalla on havaittu itse asiassa korkeimmillaan 31,1 astetta, päivän keskilämpötila oli 23,2 astetta", meteorologi Jaakko Savela Ilmatieteen laitokselta sanoi AFP:lle sähköpostitse 7.8.2024.
Kokonaisuudessaan keskilämpötila kesällä 1957 oli kuitenkin tavanomainen, Savela kertoi. Kesäkuu oli tavanomaista viileämpi aikanaan käytettyyn ilmastolliseen vertailukauteen 1921–1950 nähden, kun taas heinäkuu oli lämpimämpi isolla osalla mittausasemia.
"Esimerkiksi Oulussa keskilämpötila 18,4 astetta oli vertailukauden arvoon nähden 1,6 astetta suurempi", hän sanoi. "Vuonna 1960 heinäkuun keskilämpötila oli Oulun lentoasemalla tätä suurempi, eikä tuosta 1957 arvosta nyt muutenkaan poikkeuksellisena voida puhua."
Elokuun keskilämpötilat olivat läpi maan hyvin lähellä ilmastollisen vertailukauden keskiarvoja, hän lisäsi.
Globaali keskilämpötila nousee ihmisen toiminnan vuoksi
Aiemmat lämpimät kaudet eivät kumoa ilmastonmuutoksesta johtuvaa, ympäri maailmaa havaittavaa lämpenemistä.
Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutoksesta kertovan sivun mukaan (arkistoitu versio) Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 0,2–0,4 astetta vuosikymmenessä viimeisen 40 vuoden aikana. "Maapallon ilmasto lämpenee ihmiskunnan toimien seurauksena koko ajan, mutta muutoksen suuruus ja vaikutukset vaihtelevat maapallon eri osissa", sivuilla kerrotaan.
Tämä ei sulje pois ilmaston vaihtelevuutta. "Ilmaston muuttuessa sen vaihtelevuus kuitenkin säilyy. Välillä on siis edelleen keskimääräistä kylmempää ja välillä keskimääräistä lämpimämpää", sivuilla sanotaan.
Laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoi AFP:lle sähköpostitse 7.8.2024, että "Suomessa helteiden määrässä on ollut viime vuosikymmeninä paitsi nousevaa trendiä niin suurta vuosien välistä vaihtelua. Lämmin sää yksittäisenä kesänä ei kumoa sitä, että nykyinen globaali lämpeneminen johtuu ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä".
Hän huomautti, että helteet kuuluvat luontaisesti kesäilmastoon Suomessa, ja 1900-luvulla mitattiin voimakkaita helteitä useana kesänä.
"Esimerkiksi kesän 1972 helleaalto Lapissa on edelleen yksi Euroopan voimakkaimmista helleaalloista, ja kesä 1937 on keskilämpötilaltaan lämpimin kesä Suomen mittaushistoriassa", hän sanoi.
"On kuitenkin kiistatonta, että meneillään olevan ilmastonmuutoksen seurauksena helteet ovat voimistuneet", hän korosti. "Kaikista äärisääilmiöistä helteiden lisääntyminen ja niiden voimistuminen on oikeastaan parhaiten tunnettu ilmastonmuutoksen seuraus."
Hän lisäsi, että helteiden voimistumisessa on eroja alueellisesti: esimerkiksi Yhdysvaltain Keskilännessä helteet eivät ole juuri yltyneet, mutta Länsi-Euroopassa ne ovat voimistuneet ennakoitua nopeammin. "Parhaiten helteiden voimistuminen näkyy globaaleja trendejä tarkastellessa", hän sanoi.
Yhdistyneiden kansakuntien hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudes arviointiraportti (arkistoitu versio) on kattavin arvio tämänhetkisestä ilmastonmuutosta koskevasta tiedosta. Vuonna 2023 julkaistussa yhteenvetoraportissa (arkistoitu versio) todetaan, että "on käytännössä varmaa, että äärilämpötiloista (mukaan lukien helleaalloista) on tullut yleisempiä ja voimakkaampia useimmilla maa-alueilla 1950-luvulta lähtien".
Kuudennen arviointiraportin ensimmäisessä osassa elokuulta 2021 sanotaan, että "on kiistatonta, että ihmisen toiminta on lämmittänyt ilmakehää, valtameriä ja maata" (arkistoitu versio).
Copernicus-ilmastopalvelun tammikuussa 2024 julkaistussa Global Climate Highlights 2023 -raportissa (arkistoitu versio) kerrotaan, että 2023 oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Tuolloin globaali lämpötila oli 1,48 astetta korkeampi esiteolliseen aikakauteen verrattuna. Muutos on ennennäkemätön, ja siihen liittyy äärisääilmiöitä, kuten kuivuutta, metsäpaloja sekä merten helleaaltoja.
Globaali keskiarvolämpötila vuonna 2023 oli 14,98 astetta eli 0,17 astetta enemmän kuin edellinen ennätyskeskiarvo vuodelta 2016. Lisäksi kuukausittaiset lämpötilat kesäkuusta joulukuuhun rikkoivat edelliset ennätykset ja kesä (kesä–elokuu) oli mittaushistorian lämpimin.
Maailman ilmatieteen järjestön vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan on olemassa 80 %:n todennäköisyys (arkistoitu versio), että vuosittainen globaali keskilämpötila ylittää 1,5 asteen rajapyykin ainakin kerran seuraavan viiden vuoden aikana. Pariisin ilmastosopimuksessa pyritään rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
The Guardianin toukokuussa 2024 tekemän kyselyn mukaan (arkistoitu versio) sadat maailman johtavat ilmastotutkijat ennustavat, että lämpötilat nousevat vähintään 2,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan tällä vuosisadalla. Niin suuri lämpeneminen ylittää selvästi kansainvälisesti sovitut tavoitteet, ja sillä olisi katastrofaalisia seurauksia ihmiskunnalle ja koko planeetalle, kyselyn tuloksissa sanotaan.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä