Lämpöennätykset eivät johdu siitä, että Euroopan avaruusjärjestö olisi muuttanut mittaustapojaan
- Julkaistu 28. heinäkuuta 2023 13:04
- Lukuaika: 6 minuuttia
- Teksti: Bénédicte REY, AFP Ranska
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Useilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, kuten Yhdysvalloissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa, on koettu poikkeuksellisia lämpöaaltoja kesän alusta alkaen. EU:n Copernicus-havainnointipalvelun mukaan heinäkuusta on tulossa mittaushistorian lämpimin.
Tutkijat ja kansainväliset järjestöt ovat puhuneet lämpöaaltojen ja ilmastonmuutoksen yhteydestä ja varoittaneet, että lämpöaalloista tulee yhä voimakkaampia.
Sosiaalisessa mediassa kuitenkin väitetään, että lämpötilojen nousu johtuu mittaustapojen muutoksesta.
"On keksitty UUSI kikka lämpöennätys tehtailuun", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin heinäkuun puolivälissä ja jota on sen jälkeen jaettu yli sata kertaa. Siinä on kuvakaappaus englanninkielisestä päivityksestä, jossa väitetään, että lämpöennätykset ovat menneet rikki, koska ESA on alkanut käyttää maanpinnan lämpötiloja ilman lämpötilan sijaan ja että edelliset ovat ovat jälkimmäisiä korkeampia.
Samanlaisia väitteitä levisi myös ranskaksi.
NASAn sivuilla selitetään, että maanpinnan lämpötila osoittaa, kuinka lämpimältä maanpinta tuntuu, kun sitä koskettaa, ja että sitä mitataan satelliiteilla, kun taas ilman lämpötilaa käytetään päivittäisissä sääennusteissa.
Twitterissä (joka on nimetty uudelleen X:ksi) tehty haku osoittaa, että kuvakaappauksen päivitys julkaistiin 14.7.2023 Climate Science Journal -tilillä. Päivitys oli vastaus ilmastoaktivisti Greta Thunbergin viestiin, jossa hän käsitteli viimeaikaisia lämpöennätyksiä.
Lontoossa päämajaansa pitävän Climate Science Journalin sivuilla sanotaan, että siinä on kyse "rehellisyyden palauttamisesta ilmastonmuutoksen tutkimiseen", ja väitetään, että "kasvihuonekaasuteoria" ilmaston lämpenemisestä ei pidä paikkansa.
Climate Science Journalin päivityksessä lainataan ESAn Euroopan lämpöaaltoja käsittelevää raporttia, joka julkaistiin 13.7. ESAn verkkosivuilla (arkistoitu versio) sekä X:ssä ja Facebookissa.
Päivityksen Espanjan kartta, joka näkyy myös suomenkielisessä versiossa, on otettu Copernicuksen 12.7. julkaisemasta raportista (arkistoitu versio) Espanjan lämpöaallosta.
Väite, että lämpöennätyksiä rikotaan, koska ESA on muuttanut mittaustapojaan, on epätosi: virasto ei ole muuttanut mittauksiaan, eikä se vahvista lämpöennätyksiä.
Mitä ESAn ja Copernicuksen raporteissa sanotaan?
Espanjan kartta esitellään "päivän kuvana" Copernicuksen 12.7. julkaisemassa raportissa, jonka otsikko on "Paahtava lämpöaalto iskee Espanjaan". Kartta on päivätty 11.7., ja kuten kartan selitteestä (AFP:n merkitsemänä alla) näkyy, se esittää maanpinnan lämpötiloja celsiusasteina. Monet kartan alueista ovat harmaita, eli niillä lämpötilat ovat noin 60°C.
Raportissa sanotaan: "11. heinäkuuta 2023 maanpinnan lämpötila joissakin Extremaduran (Espanja) osissa ylitti 60°C, kuten tässä Copernicus Sentinel-3 meren- ja maanpinnan lämpötilan säteilymittari-instrumentin (SLSTR) mittauksiin perustuvassa datavisualisaatiossa näkyy. Espanjan tämänhetkinen lämpöaalto on tällä viikolla johtanut siihen, että yhteensä 13 itsehallintoalueella on julistettu äärimmäinen riski (punainen varoitus), merkittävä riski (oranssi varoitus) ja riski (keltainen varoitus) äärilämpötilojen vuoksi, jotka joissakin tapauksissa ylittävät 40°C ja saavuttavat 43°C:n maksimin."
Raportin lopussa olevassa huomiossa lisätään, että "korkeat ilman lämpötilat heijastuvat maanpinnan lämpötilojen arvoihin" ja että "maanpinnan lämpötila on maaperän lämpötila eikä sitä pidä sekoittaa ilman lämpötilaan".
ESA julkaisi raportin Euroopan lämpöaallosta seuraavana päivänä. Kuten ESAn sivuilla selitetään, virasto johtaa Copernicus-ohjelmaa yhdessä Euroopan komission kanssa ja on kehittänyt Sentinel-nimisiä satelliitteja ohjelmaa varten. Yksi satelliiteista tarkkailee maanpinnan lämpötiloja.
ESAn raportissa "Eurooppa valmistautuu läkähdyttävään heinäkuuhun" mainitaan sekä maanpinnan että ilman lämpötilat. "Euroopan historian korkein lämpötila rikottiin 11.8.2021, kun italialaisessa Floridian kaupungissa Syrakusan provinssissa Sisiliassa mitattiin 48,8°C. Tuo ennätys saattaa mennä rikki jälleen tulevina päivinä", siinä sanotaan ja selitetään, että "joissakin kaupungeissa, kuten Roomassa, Napolissa, Tarantossa ja Foggiassa, maanpinta ylitti 45°C. Etnan itäisillä rinteillä Sisiliassa mitattiin useita yli 50°C:n lämpötiloja."
Siinä sanotaan lisäksi, että "lämpöaalto osuu myös muihin kaupunkeihin Euroopassa ja lämpötilojen odotetaan nousevan 44°C:seen osassa Espanjaa myöhemmin tällä viikolla" ja että "maanpinnan lämpötilat ylsivät 46°C:een Roomassa Italiassa, kun taas Madridissa ja Sevillassa Espanjassa yllettiin 46°C:seen ja 47°C:seen".
Raportissa selitetään maanpinnan ja ilman lämpötilojen ero: "Sääennusteissa käytetään ennustettuja ilman lämpötiloja, mutta tämä satelliitti-instrumentti mittaa Maasta säteilevän energian oikeaa määrää – ja kuvaa lämpötilaa maanpinnalla. Siksi kartassa näkyy maanpinnan varsinainen lämpötila, joka on merkittävästi korkeampi kuin ilman lämpötilat."
18.7. tehdyssä päivityksessä lisätään: "Maanpinnan lämpötilassa on kyse siitä, kuinka kuumalta Maan 'pinta' tuntuu sitä koskiessa. Ilman lämpötila, joka annetaan päivittäisissä sääennusteissamme, mittaa, kuinka kuumaa ilma on maan yläpuolella."
Kummassakaan raportissa ei väitetä, että lämpöennätyksiä olisi rikottu. Lisäksi vaikka niissä viitataan sekä maanpinnan että ilman lämpötiloihin (mikä on voinut johtaa hämmennykseen lukijoilla), niissä tehdään selväksi, että kyseessä on kaksi eri mittaustulosta. Niissä ei sanota, että maanpinnan lämpötila olisi korvannut ilman lämpötilan mittaustuloksissa.
"Emme ole muuttaneet tapaa, jolla mittaamme lämpötiloja", ilmastosovellusten tutkija Clément Albergel ESAsta vahvisti AFP:lle 23.7. Virasto julkaisi maanpinnan lämpötiloihin perustuvia raportteja jo vuonna 2022, esimerkiksi täällä ja täällä.
Albergel lisäsi, että "ESAlla ei ole valtuutusta todeta lämpöennätyksiä". "Avaruudesta käsin saatuja tuloksia maanpinnan lämpötilasta ei käytetä Maailman ilmatieteen laitoksen hyväksymien lämpöennätysten vahvistamiseen", hän sanoi.
Lämpöennätysten vahvistamiselle on tarkat kriteerit
Kuten WMO:n 17.7. julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio) selitetään, "WMO tunnistetaan auktoriteettina, joka vahvistaa äärimmäiset sääennätykset". Artikkelin mukaan järjestö ylläpitää virallista arkistoa sään ja ilmaston ääri-ilmiöistä. Siihen sisältyy ennätyksiä lämpötiloista, sademääristä, kuivuudesta, salamoinnista ja säähän liittyvästä kuolleisuudesta.
"WMO on vastuussa maailmanlaajuisten ja pallonpuoliskojen – ja joissakin tapauksissa maanosien (kuten Euroopassa) – lämpöennätysten tarkkailusta. Teemme tätä sääasemilla olevien instrumenttien perusteella, EMME satelliiteilla", WMO:n edustaja sanoi AFP:lle 25.7.
"Sääennusteita (ja lämpöennätysten raportointia) varten käytetään ilman lämpötilaa – 2 metrissä", hän selitti.
WMO käy artikkelissaan läpi pitkää prosessia, jota lämpöennätysten vahvistaminen vaatii. Siinä selitetään, että järjestö tarkistaa tällä hetkellä kahta Kalifornian Kuolemanlaaksossa 16.8.2020 ja 9.7.2021 mitattua 54,4°C:n tulosta. "Jos tämä vahvistetaan, kyseessä olisi Maan korkein lämpötila vuoden 1931 jälkeen ja kolmanneksi kuumin planeetalla koskaan mitattu lämpötila", artikkelissa sanotaan.
Tutkimukset ovat "huolellisia ja vievät aikaa", ja niiden tulokset julkaistaan vertaisarvioiduissa lehdissä, artikkelissa sanotaan. Kuolemanlaaksossa käytetyt sensorit on pitänyt purkaa ja lähettää riippumattomaan testaus- ja kalibrointilaboratorioon. Artikkelin mukaan tähän mennessä toinen testauksista on saatu päätökseen.
Lisäksi järjestö kertoo artikkelissa, että jos tämänhetkisten lämpöaaltojen aikana havaitaan uusia äärilämpöennätyksiä, se julkaisee "nopean alustavan arvion" ja aloittaa sitten "yksityiskohtaiset arviot" osana "huolellista vahvistusprosessia".
Copernicuksen edustaja vahvisti AFP:lle 25.7., että sen "mittauksia ei ole muutettu". Lämpötiloja käsittelevällä kysymyksiä ja vastauksia -sivullaan Copernicus selittää, että ilman lämpötilat maa-alueilta mitataan kahden metrin korkeudesta.
Mitä Suomeen tulee, Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että Suomen sääennätykset perustuvat laitoksen ylläpitämien havaintoasemien tietoihin. Kuten laitos mainitsee täällä, ilman lämpötilaa mitataan Suomessa pääsääntöisesti kahden metrin korkeudesta.
Miksi maapinnan lämpötiloja mitataan?
ESAn mukaan tutkijat tarkkailevat maanpinnan lämpötiloja "ymmärtääkseen paremmin ja ennustaakseen sää- ja ilmasto-oloja sekä seuratakseen tulipaloja". Mittaukset ovat erityisen tärkeitä maanviljelijöille kastelun toteuttamisessa sekä kaupunkisuunnittelijoille, jotka tutkivat keinoja lämmön lieventämiseksi, virasto kertoo.
Esimerkiksi Pariisissa tietyt, enemmän kaupungistuneet alueet ovat kuumempia kuin toiset. "Satelliittidatan avulla voidaan laatia karttoja, joissa näkyy kaupungin lämpöindeksi ja lämpökuorma, ja toteuttaa kohdistettuja toimia luomalla vihreitä (puita tai varjoa) tai sinisiä (lähteitä) alueita, joilla on viilentävä vaikutus kaikista herkimmillä alueilla. Myös energiaremonttien vaikutuksia voidaan seurata", Albergel sanoi.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä
