Sosiaalisessa mediassa käytetään vanhaa uutista sirkkaleivästä ruokamisinformaation levittämiseen

"Kitiiniä, jouhiloisia ja syanidia riittää kun yhdessä leivässä jo 70 sirkkaa!!!" sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä. "Muistakaa ihmisravinnoksi täysin kelpaamatonta", siinä lisätään. Päivityksessä on kuvakaappaus uutisartikkelin yläosasta, jossa näkyy otsikko: "Fazerin hyönteisleivät perjantaina ruokakauppoihin: 'Yhdessä leivässä on 70 sirkkaa'". Kuvakaappauksessa näkyvä ingressi jatkuu: "Fazer tuo perjantaina ruokakauppoihin ensimmäisenä maailmassa hyönteisjauhoa sisältävän leivän."

Image

Kuvakaappaus päivityksestä, jossa esitetään harhaanjohtavia väitteitä (otettu 3.4.2023)

Kuvakaappausta samasta artikkelista on jaettu yli sata kertaa maaliskuun puolivälin jälkeen Facebookissa. Näissä päivityksissä väitetään, että kyseessä on tuore uutinen ja että hyönteispohjaiset ruoat ovat riski ihmisen terveydelle. Ne ovat osa hyönteispohjaisia ruokia koskevaa misinformaation aaltoa, joka alkoi sen jälkeen, kun EU hyväksyi vuoden alussa kaksi uutta hyönteispohjaista ainesosaa. Kuten AFP uutisoi, väitteitä ovat levittäneet niin sosiaalisen median käyttäjät kuin euroskeptiset poliitikotkin.

Kuvakaappausten artikkeli julkaistiin tosiasiassa kuitenkin jo vuonna 2017 juuri, ennen kuin Fazerin sirkkaleipä tuli myyntiin. Leivän valmistaminen on sittemmin lopetettu myyntisyistä. Asiantuntijoiden mukaan ihmisten elintarvikkeiksi hyväksyttyjen hyönteisten syöminen on turvallista.

Sirkkaleipä on vanha uutinen

Artikkelin otsikolla tehty Google-haku tuottaa tulokseksi Ilta-Sanomien alkuperäisen artikkelin, joka julkaistiin 23.11.2017 eli yli viisi vuotta ennen kuin sosiaalisen median päivitykset väittivät sitä tuoreeksi uutiseksi. Ilta-Sanomat kertoi artikkelissa, että syyskuussa 2017 maa- ja metsätalousministeriö oli sallinut hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeina Suomessa, mikä mahdollisti tuotteiden, kuten Fazerin sirkkaleivän, tuomisen kauppoihin. Artikkelin mukaan leivän kotisirkat kuivattiin ja jauhettiin jauheeksi, joka yhdistettiin muihin jauhoihin.

Leivän valmistaminen lopetettiin kuitenkin vuonna 2018, kuten mediassa uutisoitiin tuolloin. Esimerkiksi Iltalehti kertoi syyksi riittämättömän myynnin.

Fazer Leipomoiden viestintäjohtaja Tarja Kuusela vahvisti tämän AFP:lle sähköpostitse 4.4.2023. "Sirkkaleivillämme oli aluksi iso kysyntä. Ne myytiin loppuun useissa Fazer Myymäläleipomoissa ennätysajassa. Myyntiä siivitti Fazer Sirkkaleivän saama laaja kansainvälinen ja kotimainen mediahuomio. Uusintaostoja ei valitettavasti tullut riittävästi. Hyönteisruuasta ei ole vielä tullut Suomessa valtavirtaa."

Hän sanoi, että Fazerilla ei ole tällä hetkellä valikoimassaan hyönteisperäisiä tuotteita eikä yrityksellä ole suunnitelmissa tuoda uusia hyönteisperäisiä tuotteita markkinoille. Hän lisäsi, että Fazer Leipomot käyttää muutamissa kahvileipätuotteissa kahta yleisesti elintarvikkeissa käytettyä lisäainetta, sellakkaa ja karmiinia. Vaikka näitä lisäaineita ei valmisteta hyönteisistä sellaisenaan, niissä käytetään hyönteisistä saatavia puhdistettuja yhdisteitä, hän sanoi.

Hyönteisperäisiin ruokiin perehtynyt tutkija Pertti Marnila Luonnonvarakeskuksesta kertoi AFP:lle sähköpostitse 17.4.2023, että hänen tietääkseen Suomessa ei ole tällä hetkellä myynnissä hyönteisleipiä: "Syynä on paljolti kallis hinta, koska sirkka on herkkä ja vaatelias tuotantoeläin, jonka kasvattaminen vaatii aika paljon käsityötä. Sirkka on maultaan neutraali, joten se ei maistu juurikaan sieltä elintarvikkeesta, mutta nostaa tuotteen hintaa." Hän lisäsi, että esimerkiksi jauhopukki on maukkaampaa, sen tuottaminen on halvempaa ja sitä syödään paljon Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.

"Kaiken kaikkiaan hyönteiselintarvikkeita myydään Suomessa todella vähän. Ne ovat toistaiseksi pienen piirin erikoisuus."

Sirkkaleivälle tehty haku Suomen kahden suurimman päivittäistavarakaupparyhmän, S-ryhmän ja K-ryhmän (K-Citymarket Iso Omena), valikoimissa ei tuottanut hyönteispohjaisia tuloksia.

Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi selitti AFP:lle 19.4., että tavanomaisista elintarvikkeista, kuten leivistä, ei tarvitse tehdä virastolle ilmoitusta. Tämän vuoksi virastolla ei ole virallista tieto siitä, kuinka paljon markkinoilla on hyönteispohjaisia elintarvikkeita, mutta sen käsityksen mukaan kyseistä sirkkaleipää ei ole ollut markkinoilla "vuosiin", hän sanoi.

Image

Grafiikka erilaisista syötävistä hyönteisistä ympäri maailmaa ( AFP / Gal ROMA, Laurence CHU, John SAEKI)

EU:n ohjeistuksen mukaisesti tuotetut hyönteiset turvallisia käyttää

Päivityksissä vihjataan myös, että hyönteisiin liittyy terveysriskejä, koska niissä on kitiiniä, loisia, kuten jouhiloisia, ja syanidia. Joissakin päivityksissä väitetään, että hyönteisiä tuodaan "kuulemma" "jopa Vietnamista asti", ja liitetään tämä hyönteisten loisiin.

AFP kirjoitti kitiiniä ja loisia koskevista väitteistä tässä faktantarkistuksessa maaliskuussa. Siinä Marnila kertoi AFP:lle 21.2., että "kitiini on ravintokuitua" ja että "yleensä siitä ei ole haittavaikutuksia ihmiselle. Liika kuitu voi aina oireilla."

Nils Th. Grabowski lisäsi 24.2., että kitiiniä on myös muissa ruoissa, esimerkiksi sienissä ja etanoissa. Grabowski johtaa hygienian ja hyötyhyönteisteknologian laitosta elintarvikelaadun ja -turvallisuuden instituutissa Hannoverin eläinlääketieteellisessä yliopistossa

Marnila kuitenkin huomautti, että joissain tapauksissa kitiini voi aiheuttaa allergisen reaktion. Eri eläimistä ja sienistä puhdistetussa kitiinissä on lähes aina epäpuhtauksina eläinten proteiineja, joten kitiini voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja voimistaa ei-allergisia tulehduksia henkilöillä, jotka ovat allergisia hyönteisille, äyriäisille tai nilviäisille, hän sanoi.

Mitä loisväitteisiin tulee, Marnila selitti, että loiset eivät ole huolenaihe ohjeistuksen mukaan tuotetuissa hyönteisissä. Hän sanoi, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan tuotettujen ja prosessoitujen rehu- ja elintarvikekelpoisten hyönteisten ei pitäisi sisältää eläviä loisia ja että jos niitä olisi, kuumakäsittely tappaa ne. Hän lisäsi, että EU:ssa ruokana käytetyt hyönteiset tuotetaan kasvattamoissa ja että tuotannon ja prosessoinnin on tapahduttava EFSAn ohjeistuksen mukaan. "Luonnosta peräisin olevia hyönteisiä ei saa markkinoida elintarvikkeina."

Ruokavirasto kirjoittaa hyönteisiä elintarvikkeina koskevassa ohjeistuksessaan, että "elintarvikkeisiin käytettävät hyönteiset on kuumennettava jossain valmistuksen vaiheessa", sillä niiden mikrobiologisia elintarviketurvallisuusriskejä ei kaikilta osin vielä tunneta. Jos hyönteisiä myydään kuumentamattomina, pakkaukseen on liitettävä ohjeet tämän tekemiseksi, ohjeistuksessa sanotaan.

Myöskään syanidiväitteille ei ole perusteita. "Syanidia on omenan siemenissä sekä luumun ja aprikoosin kivissä, mutta ei hyönteisissä", Marnila sanoi 17.4.

Hän selitti, että sekaannus voi tulla siitä, että niveljalkaisilla on avoin verenkierto, jossa happi ja ravinteet kulkevat kudosnesteen eli hemolymfan mukana, toisin kuin nisäkkäillä, joiden imunestejärjestelmä ja verenkierto ovat enemmän eriytetyt. Hemoglobiinin sijasta niveljalkaisilla happea kuljettaa hemosyaniini, hän sanoi. "Kyseisellä molekyylillä ei ole mitään tekemistä syanidin kanssa, mutta nimien samankaltaisuus voi hämmentää", hän sanoi. "Syanidi on hyönteisillekin myrkyllistä."

Mizrahi vahvisti, että "Ruokavirastolla ei ole tietoa siitä, että elintarvikkeiksi hyväksytyissä hyönteisissä olisi syanidia tai loisia", ja lisäsi, että ne ovat käyneet läpi EFSAn turvallisuusarvion.

Joissakin päivityksissä mainitaan myös allergisten reaktioiden riski. Kuten tässä faktantarkistuksessa selitetään, hyönteisten proteiinit voivat aiheuttaa allergisen reaktion henkilöillä, jotka ovat allergisia äyriäisille, pölypunkeille ja nilviäisille. EU kuitenkin edellyttää, että allergisen reaktion riski on merkittävä selkeästi tuotteiden pakkausmerkinnöissä.

Mitä elintarvikkeina käytettyjen hyönteisten alkuperämaihin tulee, on totta, että Cricket One Co Ltd, yksi yrityksistä, joiden hyönteispohjaisille tuotteille EU on antanut myyntiluvan, pitää päämajaansa Vietnamissa.

Syötävät hyönteiset ovat keino puuttua elintarviketurvallisuuteen

Joissakin päivityksissä sanotaan ironisesti, että "sirkkoja syömällä nälkä lähtee".

Grabowski huomautti, että noin 2,8 miljardia ihmistä syö hyönteisiä säännöllisesti. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vuonna 2021 julkaistussa raportissa kuvataan hyönteisiä "hyvänä mahdollisuutena auttaa ratkaisemaan maailman väestön kasvuun liittyvät elintarviketurvallisuuden heikkenemisen ongelmat vahingoittamatta samalla ympäristöä".

Raportissa kuitenkin korostetaan myös, että syötävien hyönteisten tuottamisessa ja kuluttamisessa on pyrittävä takaamaan elintarviketurvallisuus. "Turvallisessa ja menestyksekkäässä hyönteisten tuotannossa on pyrittävä ehkäisemään, havaitsemaan, tunnistamaan ja vähentämään näitä elintarviketurvallisuuden ongelmia", raportissa sanotaan.