Lyijykynillä äänestyskopeissa ei ole yhteyttä vaalivilppiin, toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään

Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.

Suomessa äänestyslipun voi täyttää sekä lyijy- että mustekynällä. Suomalaiset vaaliviranomaiset kertoivat AFP:lle, että ei ole mitään näyttöä sille, että lyijykynän käyttämisellä on yhteys vaalivilppiin ja että harvoissa viime vuosikymmeninä ilmenneissä vilppitapauksissa on ollut kyse siitä, että ihmiset ovat yrittäneet äänestää useammin kuin kerran, ei äänilippujen väärentämisestä. Useat vaaliviranomaiset ympäri maailmaa ovat myös sanoneet, että lyijykynää on turvallista käyttää äänestämisessä. Silti väitteet, että lyijykynät voivat johtaa vaalivilppiin, ovat levinneet vuosien ajan sekä Suomessa että muissa maissa. Ne lähtivät leviämään taas maalis-huhtikuussa eduskuntavaalien aikaan.

"Sain tänään todella hälyttävän viestin", alkaa video, joka julkaistiin Facebookissa maaliskuun lopulla eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikaan. Videon puhuja sanoo, että ennakkoäänestämässä käynyt henkilö oli kertonnut hänelle, että äänestyspaikalla oli ollut vain lyijykyniä. "Minkä takia äänestyspaikoilla on lyijykyniä? Senhän pystyy kumittamaan ja siihen pystyy piirtämään ihan minkä tahansa numeron tilalle. Tämä haiskahtaa vaalivilpiltä", puhuja varoittaa ja kannustaa katsojia ottamaan "oma mustekynä, kun menet äänestämään. Näin ehkäiset vaalivilpin tekemisen".

Kuvakaappaus päivityksestä, jossa esitetään harhaanjohtavia väitteitä (otettu 12.3.2023)

Video julkaistiin alun perin TikTokissa, jossa sitä on jaettu yli 900 kertaa, minkä jälkeen sitä on jaettu Facebook and Twitterissä vielä satoja kertoja. Samanlaisia väitteitä lyijykynistä äänestyspaikoilla on levinnyt vuosien ajan, kuten tässä Ylen artikkelissa maaliskuulta 2023 kerrotaan. Myös Ilta-Sanomat kirjoitti väitteistä viimeisimpien vaalien aikaan.

Ei tiedossa tapauksia lyijykyniin liittyvästä vaalivilpistä

Oikeusministeriön vaalitiimistä kerrottiin AFP:lle sähköpostitse 11.4.2023, että väitteelle, että lyijykynä olisi vähemmän varma äänestysväline kuin esimerkiksi kuulakärkikynä, ei ole perää.

Vaalitiimi sanoi, että tapauksia, joissa lyijykynän käyttäminen olisi mahdollistanut vaalivilpin, esimerkiksi kumittamalla merkintä, ei ole tullut ilmi. Vaalivilppi yleensä on harvinaista, tiimistä sanottiin viitaten tietoihin vuodesta 2000 eteenpäin: "Tällä vuosituhannella on oikeuslaitoksessa käsitelty 3 tapausta, jotka kaikki liittyivät siihen, että henkilö äänesti tai yritti äänestää kahdesti. Vaalituloksen vääristämisestä ei ole ilmennyt tapauksia ainakaan tällä vuosituhannella."

Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Veera Reuna oli samaa mieltä. "Koskaan ei ole tullut ilmi tällaisia tapauksia", hän kommentoi kysymystä lyijykynän käyttämisen mahdollistamasta vilpistä sähköpostitse 5.4.2023. "Ikinä ei myöskään ole tullut ilmi, että kukaan olisi edes yrittänyt."

Myös hän sanoi, että väitteelle, että lyijykynä olisi vähemmän varma äänestysväline, ei ole mitään perää. Vaalipäivänä äänestäjät itse tiputtavat äänestyslippunsa uurnaan ja uurna avataan vasta äänestyksen päätyttyä ääntenlaskua varten, jossa on paikalla eri puolueiden edustajia, hän sanoi. "Paikalla on koko ajan useita henkilöitä, jotka lähtökohtaisesti edustavat eri puolueita. Kukaan ei pääse yksinään käsittelemään äänestyslippuja."

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvisti AFP:lle 12.4., että tämä varmistaa sen, että lyijykynällä tehtyä merkintää äänestyslipussa ei voi kumittaa ja muuttaa. "Äänestysliput lasketaan luottamusmieskokoonpanoissa, esimerkiksi vaalipiirilautakunnissa, joissa vähintään viiden puolueen edustajat ovat samanaikaisesti läsnä. Näiden henkilöiden keskinäinen valvonta estää se, ettei kukaan pysty manipuolimaan äänestyslippuja millään tavalla."

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) arvioi tammikuussa 2023, onko Suomen huhtikuisiin eduskuntavaaleihin tarvetta lähettää tarkkailijoita. Kuten ODIHR:n raportissa selitetään, toimisto päätti, ettei tarkkailijoita tarvita. Vaalien järjestämistä ja vaalipäivänä äänestämistä koskien raportissa mainitaan, että kaikki hallinnon, poliittisten puolueiden, median ja kansalaisjärjestöjen edustajat, joille toimisto puhui, "ilmaisivat suurta luottamusta vaalihallinnon luotettavuutta ja puolueettomuutta kohtaan". Raportissa ei mainita lyijykyniä.

Britanniassa päämajaansa pitävä vaalitarkkailujärjestö Democracy Volunteers on lähettänyt tarkkailijoita Suomen vaaleihin aiemmin. Tarkkailijat ovat olleet myös äänestyspaikoilla. Raportissaan vuoden 2019 vaaleista järjestö kirjoittaa, että "äänestyspaikkojen järjestelyt oli hoidettu erittäin hyvin tarkkailualueella". Järjestön parannusehdotukset koskivat äänestyspaikkojen esteettömyyttä, tietoa äänestyspaikkojen sijainnista, kirjeäänien tulkintaa, pitkiä jonoja ja vaalivirkailijoiden kasvanutta työmäärää. Lyijykyniä ei mainittu.

Eduskuntavaalien äänestyspaikka Kirkkonummella 2.4.2023 ( AFP / Jonathan NACKSTRAND)

Erilaist kynät sallittu – kunnat saavat päättää

Vain tusseja ei saa käyttää äänestyslipun täyttämiseen. "Ohjeet ovat, että voidaan käyttää lyijykyniä, kuulakärkikyniä tai vastaavia, mutta ei tusseja tai vastaavia, joilla tehty merkintä näkyy lipusta läpi", oikeusministeriön vaalitiimistä kerrottiin äänestyspaikoille annetuista ohjeista. "Kukin kunta tekee omat päätöksensä. Äänestäjä voi myös ottaa oman kynän halutessaan mukaan äänestyspaikalle."

Reuna sanoi, että Helsingissä käytetään kuulakärkikyniä.

Jääskeläinen sanoi Ilta-Sanomien jutussa, että lyijykynät ovat turvallinen vaihtoehto äänestettäessä, ja mainitsi niiden etuna, että ne toimivat aina toisin kuin kuivamuste- tai kuulakärkikynät, joita äänestäjät joskus myös ottavat mukaansa. Ylen 1.4.2023 julkaistussa artikkelissa taas kerrotaan, että koronarajoitusten aikana kuntavaaleissa oli ulkoäänestyspaikkoja, joissa lyijykynien etuna oli, että ne eivät hyydy kylmässä. Lyijykynien käyttäminen kuitenkin vaatii, että jonkun on teroitettava niitä, artikkelissa sanotaan.

Internetissä ja äänestyspaikoilla saatavilla olevissa ohjeissa äänestysmerkinnän tekemisestä äänestäjille kerrotaan, kuinka numerot tulisi kirjoittaa, mutta ei mainita, minkälaista kynää tulisi käyttää.

Väitteet lyijykynillä äänestämisen riskeistä levinneet myös muissa maissa

Huolet lyijykynien mahdollistamasta vaalivilpistä eivät rajoitu Suomeen.

Esimerkiksi Britanniassa The Mirror uutisoi toukokuussa 2022 pidettyjen paikallisvaalien aikaan, että äänestäjät olivat ilmaisseet huolta lyijykynistä vuosien ajan. Vaalikomission ohjekirjassa äänestyspaikkojan henkilökunnalle kuitenkin selitetään, että äänestäjät voivat käyttää lyijy- tai mustekynää, mutta lyijykyniä on "perinteisesti tarjolla äänestyspaikoilla". Siinä mainitaan myös, että lyijykyniä käytetään "käytännön syistä": niissä ei ole esimerkiksi musteen kuivumisen tai läikkymisen riskiä. Turvatoimet, kuten sinetit uurnissa, estävät äänestyslippujen muuttamisen, ohjeissa selitetään.

Myös Australian vaalikomissio on kommentoinut lyijykynien käyttämistä: "Lyijykynät ovat käytännöllisiä, koska ne eivät lopu ja vaalihenkilökunta tarkistaa ja terottaa kyniä tarpeen mukaan pitkin vaalipäivää. Lyijykyniä voidaan säilyttää vaalien välillä, ja ne toimivat paremmin trooppisilla alueilla."

Ehdota meille faktantarkistusta.

Ota yhteyttä

Seuraava artikkeli Edellinen artikkeli