Sosiaalisessa mediassa levitetään harhaanjohtavia väitteitä aspartaamista ja natriumglutamaatista

"Kärsiikö lapsesi masennuksesta, paniikkikohtauksista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kaikki voi johtua aspartaamista", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin maaliskuussa ja jota on sen jälkeen jaettu yli 200 kertaa. Siinä listataan useita aspartaamin väitettyjä terveysvaikutuksia liittyen mielenterveyteen ja kognitioon, minkä jälkeen siinä väitetään, että natriumglutamaatti vaurioittaa aivoja aiheuttamalla aivosolujen turpoamista.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävän päivityksen yläosasta (otettu 11.4.2023)

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä esittävän päivityksen alaosasta (otettu 11.4.2023)

 

Kuten Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, aspartaami on keinotekoinen makeutusaine, jossa on erittäin vähän energiaa ja joka on 100–200 makeampaa kuin tavallinen sokeri. Natriumglutamaatti on puolestaan aromivahvenne, joka valmistetaan glutamiinihaposta, joka on luontaisesti eläimissä, kasveissa ja monissa elintarvikkeissa esiintyvä aminohappo, Ruokaviraston sivuilla sanotaan.

Lisäaineista on kiertänyt väitteitä vuosien ajan. Kyseiset päivitykset ilmestyivät alun perin elokuussa 2022, mutta ne alkoivat levitä jälleen maaliskuussa 2023, jolloin niitä jaettiin satoja kertoja Facebookissa.

Elintarviketurvallisuusviranomaisten arviot kuitenkin osoittavat, että aspartaami ja natriumglutamaatti ovat turvallisia useimmille ihmisille niille määriteltyjen päivittäisten hyväksyttyjen enimmäissaantimäärien puitteissa. Liiallinen käyttö voi johtaa haittavaikutuksiin, mutta asiantuntijat mukaan tämä vaatii, että lisäaineita sisältäviä ruokia syötäisiin suuria määriä.

Aspartaami on turvallista päivittäisen hyväksyttävän enimmäissaantimäärän puitteissa

Kuten tässä Cleveland Clinicin artikkelissa selitetään, aivojen välittäjäaineet ovat kehon kemiallisia viestinviejiä hermostossa, joka kontrolloi kaikkea mielen toiminnoista lihaksiin.

Päivityksissä ei viitata tutkimuksiin tai muihin todisteisiin aspartaamia koskevien väitteiden tueksi, mutta siinä väitetään, että makeuttaja voi johtaa muutoksiin välittäjäaineiden esiasteissa eli niiden rakennusosina toimivissa yhdistelmissä. Niissä väitetään, että aspartaami vaikuttaa koordinaatioon ja mielialaan, minkä puolestaan sanotaan johtavan kliiniseen masennukseen, ahdistukseen, paniikkikohtauksiin ja ärtyneisyyteen sekä keskittymiskykyyn ja muistin heikkenemiseen. Aspartaamin väitetään myös "heikentävän" testosteronia ja johtavan tämän seurauksena "maaniseen masennukseen", vainoharhaisuuteen, unettomuuteen sekä itsemurhataipumukseen. Joissakin päivityksissä viitataan serotoniiniin testosteronin sijaan. Myös kaksisuuntainen mielialahäiriö on mainittu haittavaikutuksena.

On totta, että aspartaami vaikuttaa välittäjäaineiden esiasteisiin, mutta sillä ei ole haitallista vaikutusta hyväksyttävän päiväsaannin määrillä, ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistolta kertoi AFP:lle sähköpostitse 10.4.2023. Ruokaviraston mukaan lisäaineille määritetään turvallisuusarvioinnin perusteella päivittäinen hyväksyttävä enimmäissaanti (acceptable daily intake; ADI), jolle ihminen voi altistua joka päivä koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia.

Heinonen selitti, että aspartaami muodostuu kahdesta aminohaposta, aspartiinihaposta ja fenyylialaniinista, ja pilkkoutuu muun muassa näiksi elimistössä.

"Aspartiinihappo on itse hermoston välittäjäaine", hän sanoi. "Aspartaamin ADI-arvon mukaisen käytön tuottamilla aspartiinihapon määrällä ei ole haitallisia vaikutuksia."

Fenyylialaniini on puolestaan välttämätön aminohappo, joka on mukana proteiinisynteesissä ja toimii välittäjäaine tyrosiinin esiasteena. Tyrosiini on taas dopamiinin, noradrenaliinin ja adrenaliinin esiaste. Heinosen mukaan fenyylialaniini heikentää lisäksi suurina määrinä serotoniinin tuotantoa. Serotoniini vaikuttaa tunteiden prosessointiin, mielialaan, ruokahaluun, seksuaaliseen haluun ja suorituskykyyn, uneen, kivun prosessointiin, hallusinaatioihin ja refleksien säätelyyn.

"Huomattavaa on, että fenyylialaniinia ja aspartiinihappoa on kaikissa proteiineissa. Suuri määrä fenyylialaniinia saantilähteestä riippumatta aikaansaa muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa." Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, "olennaista on, että aspartaamin käyttömäärillä ei ole laajoissa neurotoksisissa tutkimuksissa todettu tällaisia vaikutuksia", hän sanoi.

Heinonen kertoi, että aspartaaminen ADI on 40 mg painokiloa kohti vuorokaudessa. Se ei ylity normaalilla ruokavaliolla: "Aikuisen (80 kg) tulisi juoda päivittäin yli 5 litraa aspartaamilla makeutettua juomaa edellyttäen, että aspartaamia on lisätty sallittu enimmäismäärä (useimmiten näin ei ole)." Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) sivujen (arkistoitu versio) mukaan virasto on arvioinut aspartaamin olevan turvallista väestölle yleensä, mukaan lukien imeväisille, lapsille ja raskaana oleville, ja samaa ADI:ta sovelletaan koko tähän väestöön.

Image

Limpsatölkkejä- ja pulloja kaupan hyllyssä Birkenheadissa Luoteis-Englannissa 20. marraskuuta 2017. ( AFP / Paul ELLIS)

Mitä testosteroniin – muun muassa sperman tuotantoon tarvittavaan sukuhormoniin – liittyviin väitteisiin tulee, Heinonen selitti, että metanolin, joka on myös aspartaamin hajoamistuote, on todettu vaikuttavan sperman morfologiaan eli sen kokoon ja muotoon, mutta vaikutusten biologista merkitystä ei tunneta. "Huomattavaa on, että metanolin lähteenä aspartaamin merkitys on vähäinen. Metanolia muodostuu elimistössä huomattavasti enemmän esim. hedelmien/hedelmämehujen sisältämästä kuituaineksesta, pektiinistä", hän sanoi.

Muun muassa miesten testosteronihäiriöihin erikoistuva lääketieteen professori Adrian Dobs Johns Hopkinsin yliopistolta kertoi AFP:lle 17.4., että siittiötiheyden ja testosteronitasojen tutkiminen on monimutkaista, sillä kummankin viiteväli on laaja ja myös siemennesteen analysointi on vaikeaa. Hän sanoi, että tämän vuoksi esimerkiksi tutkimusten, jotka osoittavat siittiötiheyden vähentyneen, kohdalla on kysyttävä, onko havaittu muutos todellinen vai seurausta käytetyistä mittaustavoista sekä ovatko mahdolliset muutokset merkityksellisiä.

Mitä aspartaamiin ja testosteroniin tulee, hän sanoi, että "olemme yhä vaiheessa, jossa on joitain kiinnostavaa dataa, jota on kehitetty eläimissä", mutta "sitä ei ole oikeastaan tutkittu tarpeeksi ihmisillä, koska sitä on niin vaikea tutkia ihmisillä, koska viiteväli on niin laaja". Hän sanoi myös, että "ihmiset eivät vain syö sitä niin paljon, että se vaikuttaisi merkittävästi heidän elämiinsä, kasvuun ja kehitykseen, jotta se todella vaikuttaisi siittiötiheyteen".

Sosiaalisen median väitteissä yhdistetään matala testosteronitaso useisiin mielenterveyden ongelmiin. Dobs selitti, että vaikka yleinen tunne hyvinvoinnista on alhaisempi miehillä, joilla on hyvin matala testosteronitaso, ja että heidän "mielialansa muuttuu matalammaksi", he "eivät ole kliinisesti masentuneita" niin, että he eivät pystyisi toimimaan ja että heillä olisi kohonnut itsemurhariski.

Eri elintarviketurvallisuusvirastot ovat arvioineet aspartaamin turvallisuutta yleensä. EFSA selittää sivuillaan, että aspartaamista ja sen hajoamistuotteista on tehty "laajaa tutkimusta yli 30 vuoden ajan" ja että "se on todettu turvalliseksi ja hyväksytty ihmiskäyttöön usean vuoden ajan ja useissa maissa perusteellisten turvallisuusarvioiden perusteella".

EFSA arvioi aspartaamin turvallisuutta uudelleen vuonna 2013 viitaten yli 500 tieteelliseen tutkimukseen. Sen täyden turvallisuusarvion lopputulos on, että aspartaami ja sen hajoamistuotteet ovat turvallisia väestöllä yleensä. Virasto huomauttaa myös, että "aspartaamin syömiselle ei ole mitään vaikutusta käyttäytymiseen tai kognitiivisiin toimintoihin", toisin kuin sosiaalisessa mediassa kiertävissä väitteissä sanotaan.

Poikkeuksena tälle EFSAn raportissa mainitaan henkilöt, joilla on fenyyliketonuria (PKU). Tämän perinnöllisen sairauden seurauksena fenyylialaniinia kertyy vereen suuria määriä, jotka ovat myrkyllisiä aivoille ja voivat vaikuttaa aivojen kehitykseen, jos tautia ei hoideta, raportissa sanotaan. Tämän vuoksi PKU:n hoidossa pyritään pitämään veren fenyylialaniinitasot sopivalla tasolla välttämällä ruokia, joissa on paljon proteiinia, tärkkelystä sisältäviä ruokia sekä aspartaamia sisältäviä ruokia ja juomia.

Heinäkuussa 2023 Maailman terveysjärjestö WHO julisti aspartaamin "mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi". WHO:n sisäinen syöpätutkimusvirasto IARC päätyi tähän luokitukseen rajallisten tutkimustulosten perusteella. WHO:n alainen lisäaineita käsittelevä asiantuntijakomitea JECFA vahvisti, että hyväksyttävä enimmäissaantimäärä pysyy samana ja että aspartaamin käyttö sen puitteissa on turvallista.

Päivityksissä väitetään myös, että aspartaami on "geneettisesti muunnettua". Kuten GMO answers -sivustolla selitetään, tietyissä ruoissa, mukaan lukien aspartaamissa, on mikro-organismien valmistamia, puhdistettuja ainesosia. Nämä mikro-organismit voivat joskus olla geneettisesti muunneltuja, sivustolla sanotaan.

Natriumglutamaatti ei pääse aivoihin

Aspartaamin jälkeen päivityksissä käsitellään natriumglutamaattia ja väitetään, että se vaurioittaa aivoja, erityisesti hypotalamuksen hermosoluja, sekä aiheuttaa "aivosolujen" turpoamista. Niissä viitataan väitetysti eläimillä tehtyihin tutkimuksiin vuosina 2008–2009 ja sanotaan, että tuloksista kerrottiin Experimental Neurology -lehdessä.

Heinonen kuitenkin kertoi, että ei ole todisteita, että natriumglutamaatin käyttäminen päivittäisen hyväksyttävän enimmäissaannin puitteissa aiheuttaisi näitä vaikutuksia.

"Suurillakaan natriumglutamaatin annostuksilla (10 g) ei ole todettu glutamaatin lisääntynyttä aivoihin kertymistä, joskin tutkimustietoa on vähän", hän sanoi. Hän lisäsi, että natriumglutamaatille asetettu on ADI-arvo on 30 mg painokiloa kohti vuorokaudessa, tai aikuisilla 2,4 g vuorokaudessa, ja "siten sallittu käyttö lisäaineena ei aiheuta riskiä hypotalamuksen vaurioihin tai aivosolujen turpoamiseen".

Hän huomautti, että huomattavasti suuremmilla annoksilla, kuten 86 mg ja 150 mg painokiloa kohti vuorokaudessa, on raportoitu haittoja, kuten päänsärkyä ja verenpaineen nousua.

Image

Natriumglutamaattipakkauksia näytillä supermarketissa Jakartassa 3.1.2001 ( AFP / OKA BUDHI)

Kuten tässä faktantarkistuksessa selitetään, liiallinen glutamaatti aivoissa on liitetty tiettyihin neurodegeneratiivisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin, mutta natriumglutamaatti ei vaikuta glutamaatin kertymiseen aivoissa.

Lisäaine ei ole "huolenaihe", professori Emmanuel Hermans Leuvenin katolisen yliopiston neurotieteiden laitokselta selitti AFP:lle 10.3.2023. "Jotkut henkilöt voivat olla yliherkkiä glutamaatilla rikastetuille mausteille, mutta meillä on esteitä, jotka suojaavat aivoja, joten syödyt aineet eivät päädy suoraan hermosoluihin."

Kuten tässä Healthlinen artikkelissa kerrotaan, ruokayliherkkyydet johtuvat ruoansulatusjärjestelmän reaktioista, ja jotkut henkilöt ovat kertoneet lievistä, lyhytaikaisista oireista, kuten päänsärystä tai ihon punoituksesta, syötyään natriumglutamaattia ilman ruokaa.

"On tiedossa, että glutamaatti on myrkyllistä hermoille: jos laittaa liikaa glutamaattia kosketuksiin hermosolujen kanssa, tappaa ne. Mutta kyseessä on aivojen glutamaatti, meidän on erotettava se ruoasta", Hermans sanoi.

Aivoja suojaavat haitallisilta aineilta veri-aivoeste sekä gliasolut, jotka huoltavat hermosoluja eri tavoin.

"Kun lisäaine on imeytynyt, se menee maksaan, lihaksiin. Joskus se voi mennä aivoihin, mutta gliasolut ottavat sen kiinni, mikä suojaa aivoja", neurologian ja neurokirurgian apulaisprofessori Philippe Huot McGillin yliopistosta sanoi.

AFP ei pystynyt jäljittämään päivityksissä mainittua tutkimusta. Annals of Nutrition and Metabolism -lehdessä vuonna 2018 julkaistussa tutkimuskatsauksessa kuitenkin käsitellään kysymystä, "miksi tutkimukset, joissa jyrsijöihin on piikitetty valtavia määriä natriumglutamaattia, eivät ole erityisen hyödyllisiä, kun arvioidaan natriumglutamaatin turvallisuutta ihmisen ravinnonlähteissä aivojen toiminnan suhteen". Katsauksessa on mukana tutkimuksia, joissa käsitellään hypotalamuksen vaurioita hiirillä ja muilla eläimillä. Katsauksen johtopäätöksissä todetaan, että määrää, johon glutamiinihapon pitoisuuden veriplasmassa pitäisi nousta vaikuttaakseen jyrsijöiden aivoihin, "ei koskaan tavata ihmisillä, jotka syövät glutamiinihappoa päivittäisillä aterioillaan" ja että "tällaisia nousuja plasman glutamiinihappotasoissa ei tapahdu koskaan edes ihmisillä, jotka syövät suuria määriä natriumglutamaattia osana aterioitaan ja ruokavaliotaan". Lisäksi katsauksessa todetaan, että eläimillä, jotka söivät "valtavia määriä natriumglutamaattia joka päivä osana ruokavaliotaan", ei havaittu "haittavaikutuksia, joiden on raportoitu tapahtuvan seurauksena valtavista määristä piikitettyä natriumglutamaattia".

Vuonna 2017 EFSA arvioi uudelleen (arkistoitu versio) lisäaineina käytettyjen glutamiinihapon ja glutamaattien turvallisuutta ja määritti päivittäiseksi hyväksyttäväksi enimmäissaantirajaksi 30 mg painokiloa kohti. EFSAn raportissa lisätään, että altistus ruokaan lisätyille glutamaateille saattaa ylittää ADI:n henkilöillä, joiden ruokavaliossa on paljon kyseisiä lisäaineita sisältäviä ruokia, sekä taaperoilla ja lapsilla, joiden altistus niille on keskitasoa. Siinä sanotaan myös, että "altistus voi myös ylittää määrät, joihin liittyy tiettyjä haittavaikutuksia ihmisillä (esim. päänsärkyä), erittäin suurille määrille altistuneilla imeväisillä, lapsilla ja nuorilla".

Lisäksi päivityksissä väitetään, että natriumglutamaattia on myös rokotteissa. Kuten Oxfordin yliopiston Oxford Vaccine Groupin sivuilla kerrotaan, natriumglutamaatti on yksi useista ainesosista, joita voidaan käyttää erittäin pieninä määrinä stabilointiaineena rokotteissa.