Internetissä leviää epätosia väitteitä 5G-tukiasemien terveysvaikutuksista niiden lähellä asuviin ihmisiin

5G-teknologia hyödyntää laajempaa taajuusaluetta kuin aiempien sukupolvien mobiiliverkot, minkä vuoksi siitä on tullut suosittu mis- ja disinformaation aihe. Suomalaisessa sosiaalisessa mediassa elokuusta 2024 lähtien levinneissä väitteissä viitataan ruotsalaiseen tutkimukseen. Tutkimuksen väitetään esittelevän tapauksia, joissa ihmiset ovat saaneet terveyshaittoja 5G-tukiasemien säteilystä. Asiantuntijat nostivat esiin tutkimuksen metodologisia ongelmia ja kertoivat AFP:lle, että tällä hetkellä ei ole varmaa tutkimusnäyttöä siitä, että 5G aiheuttaisi riskejä ihmisen terveydelle.

"Nyt kun maa on rakennettu täyteen viisigeemastoja, Suomen säteilyturvayhdistys on julkaissut ruotsalaisen tutkimuksen, joka osoittaa, että kaikki ne viisigeen haitat, joista minä ja ystävät olemme varoittaneet ja kertoneet, pitävät paikkansa", kirjoittaa suomenkielinen Facebook-käyttäjä. Päivitys julkaistiin 17.8.2024, minkä jälkeen sitä on jaettu yli 400 kertaa.

5G tarkoittaa viidennen sukupolven telekommunikaatioteknologiaa, joka otettiin käyttöön vuonna 2019. Aiempien sukupolvien lailla se hyödyntää radioaaltoja eli tietynlaista sähkömagneettista aaltoliikettä, mutta siinä käytetään eri radiotaajuuksia nopeampien yhteyksien tuottamiseksi. Yksi maailman ensimmäisistä kaupallisista 5G-verkoista avattiin Tampereelle vuonna 2018. Puhelinoperaattori Elisan mukaan sen 5G-verkon alueella asuu 90 % suomalaisista, kun taas Telia kertoo verkkonsa kattavan 4,3 miljoonaa ihmistä Suomessa.

Sosiaalisen median päivityksissä on linkki Suomen Säteilyturva ry.:n 14.8. julkaisemaan juttuun. Yhdistys keskittyy sivuillaan varoittamaan ihmisiä mobiiliteknologian väitetyistä vaaroista. Juttu on käännös samankaltaisen ruotsalaisjärjestön, Strålskyddsstiftelsenin jutusta. Strålskyddsstiftelseniä on kuvattu ruotsalaisessa mediassa lobbausjärjestöksi, ja se on saanut osakseen kritiikkiä, sillä se on kannustanut kouluja hankkimaan suojatarvikkeita reitittimiä varten sekä aiemmin kannustanut kouluja olemaan asentamatta langattomia verkkoja.

Jutuissa esitellään Reviews on Environmental Health -tiedelehdessä 19.6.2024 julkaistuja kahden ruotsalaistutkijan tutkimustuloksia. Tiedelehteä julkaisee akateeminen kustantaja De Gruyter, ja se on listattu Scimago Journal & Country Rankissa, joka mittaa lehtien saamia viittauksia ja arvovaltaisuutta.

Tutkimusartikkelissa itsessään väitetään, että se osoittaa seitsemän tapauskertomuksen perusteella, että 5G-tukiasemien tuottama säteily aiheuttaa niin kutsuttuun "mikroaaltosyndroomaan" sopivia oireita, kuten unettomuutta, väsymystä, psykologisia ongelmia sekä sydän- ja verisuonioireita. Lisäksi siinä väitetään, että kyseessä on ensimmäinen 5G:n turvallisuutta käsittelevä tutkimus ja että 5G-tukiasemien säteilylle asetetut rajat eivät ole riittäviä suojaamaan ihmisiä kaikilta haittavaikutuksilta.

Asiantuntijat kuitenkin kertoivat AFP:lle, että tutkimuksessa ei osoiteta syy-yhteyttä oireiden ja 5G-tukiasemien säteilyn välillä. Heidän mukaansa "mikroaaltosyndrooma" ei ole lääketieteessä tunnistettu käsite eikä tällä hetkellä ole pitäviä todisteita siitä, että 5G aiheuttaisi terveyshaittoja ihmisillä.

Image

Kuvakaappaus epätosia väitteitä esittävästä Facebook-päivityksestä (otettu 28.8.2024)

Millaista säteilyä 5G-teknologiassa käytetään?

Säteily voidaan jakaa ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn, kuten Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n sivuilla kerrotaan (arkistoitu versio). Ionisoivassa säteilyssä, kuten röntgensäteissä ja tietyistä ydinvoimaloissa käytetyistä materiaaleista lähtevässä säteilyssä, on riittävästi energiaa irrottamaan elektroneja atomeista tai molekyyleistä. Tämä aiheuttaa atomin tasolla muutoksia aineessa, johon säteily kohdistuu, mukaan lukien elävissä organismeissa.

Ionisoimattomassa säteilyssä, kuten radioaalloissa, mikroaalloissa ja näkyvässä valossa, on sen sijaan vähemmän energiaa, eikä se voi aiheuttaa samanlaisia muutoksia. Sen energia voi kuitenkin aiheuttaa molekyylien värähtelyä ja tuottaa lämpöä. Kuten Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilla (arkistoitu versio) kerrotaan, myös ionisoimaton säteily voi aiheuttaa terveysriskejä, kuten palovammoja tai kudosten lämpenemistä. Tämän vuoksi turvalliselle säteilyn määrälle on asetettu rajoja, ja tämä koskee myös 5G:n ja muiden kommunikaatioteknologioiden aiheuttamaa säteilyä.

Kuten monet luonnolliset lähteet ja esimerkiksi pistorasiasta tuleva sähkö, myös radioaallot synnyttävät sähkömagneettisen kentän (EMF). Kentät ovat osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä, joka yltää staattisista sähkö- ja magneettikentistä radioaaltoihin, infrapunasäteilyyn ja röntgensäteisiin.

EU on asettanut rajoja mobiililaitteiden sähkömagneettisille kentille kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn järjestön ICNIRP:n suositusten perusteella (arkistoitu versio). ICNIRP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tuottaa tieteeseen perustuvia ohjeita ionisoimattoman säteilyn rajoista.

5G-teknologiassa hyödynnetään osittain samoja taajuuksia kuin aiemmissa teknologioissa, mutta siinä käytetään lisäksi korkeampia taajuuksia: 4G toimii 6 GHz:n (gigahertsin) alapuolella, kun taas 5G:n korkeimpien taajuuksien suunnitellaan olevan 24–40 GHz:n välillä.

Tutkimuksessa ei osoiteta yheyttä säteilylle altistumisen ja oireiden väillä

Tutkimuksen tekijöinä on kaksi ruotsalaista kirjoittajaa. Lennart Hardellin affiliaatioksi eli organisaatiotiedoksi on merkitty Forskningsstiftelsen Miljö & Cancer, jossa häntä kuvataan "ylilääkäriksi" ja "syöpälääkäriksi". Järjestö keskittyy saasteisiin, radioaaltoihin ja syöpään. 2000-luvun alussa Hardell oli esillä useissa ruotsalaismedioissa, kun hänen syöpäväitteensä saivat osakseen kritiikkiä (esimerkiksi täällä ja täällä). Toisen kirjoittajan, Mona Nilssonin, affiliaatio on Strålskyddsstiftelsen.

Tutkimuksessa vedetään yhteen kirjoittajien seitsemän aikaisempaa tapauskertomusta, jossa he tarkastelivat yhteensä 16 henkilöä, joiden väitetään saaneen niin kutsuttu mikroaaltosyndrooma "pienen ajan sisällä siitä, kun he altistuivat 5G-tukiasemille asuinpaikkojensa lähellä". Etäisyys tukiasemista vaihteli henkilön katolle asennetusta asemasta yli 500 metriin.

Reviews on Environmental Health -lehden edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 28.8.2024, että kyseessä on vertaisarvioitu lehti ja että jokaisen tekstin, siis myös kyseessä olevan artikkelin, arvioi vähintään kaksi arvioijaa.

AFP:n haastattelemat asiantuntijat sanoivat kuitenkin, että tutkimuksessa käytetyn metodologian perusteella ei voida arvioida, onko kuvailtujen oireiden ja 5G-tukiasemien säteilyn välillä yhteys, vaikka siinä väitetään, että syy-yhteys on olemassa. 

"Tapaustutkimusten perusteella ei voi arvioida altisteen ja oireiden välistä syy-yhteyttä", erikoistutkija Sami Kännälä STUK:n ionisoimattoman säteilyn valvonnasta kertoi AFP:lle sähköpostitse 21.8.2024. Hän sanoi, että tapaustutkimuksilla voidaan lähinnä saada tietoa siitä, mitä kannattaisi tutkia perusteellisemmin. 

"Tutkimuksessa ei osoiteta uskottavasti, että henkilöiden oireet johtuisivat 5G-verkon säteilystä. Kirjoittajat ovat vetäneet tulosten pohjalta aivan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä", hän sanoi. 

Professori ja Australian Centre for Electromagnetic Bioeffects Research -keskuksen johtaja Rodney Croft oli samaa mieltä. Keskuksessa tutkitaan sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksia terveyteen.

"Tutkimuksessa ei käsitellä kysymystä, aiheuttiko 5G-teknologiasta lähtöisin oleva säteily oireet, vaan siinä tarkastellaan vain, väittävätkö ihmiset, että heidän oireensa johtuivat säteilystä", hän sanoi AFP:lle sähköpostitse 28.8.2024. Hän kertoi, että "ihmiset ovat raportoineet kauan, että telekommunikaatioon liittyvä säteily aiheuttaa oireita", mutta tutkimuksissa on osoitettu, että kun kokeet tehdään sokkona, eli kun koehenkilö ja tutkija eivät tiedä, altistuuko koehenkilö säteilylle, oireet eivät lisääntyneet säteilyn ollessa päällä.

Tutkija Karl Herlin Ruotsin säteilyturvavirastosta (SSM) korosti samaa havaintoa AFP:lle sähköpostissa 29.8.2024. Esimerkkinä hän viittasi vuonna 2016 julkaistuun artikkeliin Bioelectromagnetics-lehdessä (arkistoitu versio). Siinä kaksoisokkokokeessa koehenkilöt arvasivat oikein noin 50 %:ssa tapauksista, altistuivatko he sähkömagneettisille, mukaan lukien radiotaajuuksisille, kentille. Tämä vastaa sattumaa, eli tutkimuksessa ei ollut näyttöä siitä, että koehenkilöt olisivat osanneet arvioida, altistuivatko he säteilylle.

Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa American Journal of Human Biology -lehdessä (arkistoitu versio) koehenkilöitä altistettiin sattumanvaraisesti matkapuhelimien tukiasemien sähkömagneettisille kentille. Altistuksen ja oireiden välillä ei ollut yhteyttä. Sen sijaan oireet korreloivat sen kanssa, olivatko koehenkilöt huolissaan altistuksesta tai uskoivatko he altistuneensa säteilylle.

Herlin lisäsi, että SSM:n sähkömagneettisia kenttiä käsittelevä tieteellinen toimikunta ei ota tapaustutkimuksia mukaan tutkimuskatsauksiinsa.

"Tällaiset tutkimukset voivat olla ongelmallisia useasta eri syystä, esimerkiksi koska niissä tutkittujen ihmisten määrä on riittämätön", hän sanoi. "Ongelmia voi myös ilmetä liittyen valintaharnaan, koehenkilöiden 'muistiharhaan', tutkijoiden havaitsijaharhaan sekä sekoittavien muuttujien ja ajallisten olosuhteiden kontrolleihin."

"Mikroaaltosyndrooma" ei ole tieteessä käytetty käsite

Tutkimuksessa viitataan mikroaaltosyndroomaan, joka määritellään siinä "sairaudeksi, joka koostuu erilaisista kliinisistä ja fyysisistä oireista", joita mikroaalloille altistuminen aiheuttaa.

Syndrooman olemassaolosta ei kuitenkaan ole näyttöä, ja tämän vuoksi sitä ei myöskään tunnisteta tieteellisenä terminä, asiantuntijat sanoivat.

"Kun ihmiset 'väittävät', että heidän oireensa johtuvat telekommunikaatioon liittyvästä säteilystä, tähän viitataan usein 'sähköyliherkkyytenä' ja myös useilla muilla termeillä kuten 'mikroaaltosyndroomalla'", Croft sanoi. Hän korosti, että käsitteet eivät ole lääketieteellisiä termejä "eikä niitä ole tarkoitettu osoittamaan, että oireet johtuvat säteilystä". Maailman terveysjärjestö WHO esimerkiksi käyttää termiä "idiopathic environmental intolerance — attributed to EMF" (vapaasti suomennettuna "idiopaattinen ympäristöherkkyys — EMF:n aiheuttamana pidetty"). Croftin mukaan se korostaa, että oireet nähdään säteilyn syynä "sen sijaan, että ne olisivat sen aiheuttamia".

WHO:n mukaan herkkyys kattaa useita epätarkkoja oireita, joilla ei ole osoitettu olevan fyysistä perustaa. Sen mukaan "kyseessä ei ole lääketieteellinen diagnoosi eikä ole selvää, että se edustaa yhtä lääketieteellistä ongelmaa" (arkistoitu versio). 

Kännälä oli samaa mieltä. Hän sanoi, että ei ole tieteellistä näyttöä, että 5G-verkkojen tai muiden järjestelmien radiotaajuiset kentät aiheuttaisivat tutkimuksessa kuvatun kaltaisia oireita. 

Tutkimuksissa radiotaajuisilla kentillä ei ole osoitettu olevan terveyshaittoja

Tutkimuksesta kertovissa suomalais- ja ruotsalaisjutuissa väitetään, että kyseessä on maailman ensimmäinen tutkimus 5G:n turvallisuudesta. Tutkimuksen kirjoittajat mainitsevat itse, että "seitsemän tapaustutkimustamme ovat tähän mennessä tietääksemme ensimmäiset, joissa tutkitaan terveysvaikutuksia ihmisissä, jotka asuvat 5G-tukiasemien lähellä".

Nykyiset turvallisuusrajat radiotaajuuksisille sähkömagneettisille kentille perustuvat tutkimuksiin sähkömagneettisesta säteilystä yleisesti, mutta asiantuntijoiden mukaan niiden tulokset voidaan yleistää koskemaan 5G-teknologiaa. Tutkimuksissa ei ole havaittu terveysriskejä.

SSM:n 5G:tä käsittelevällä sivulla (arkistoitu versio) kerrotaan, että radioaalloille altistumisen terveysriskejä on tutkittu perusteellisesti yli 20 vuoden ajan. Tähän mennessä ei ole havaittu suoraa syy-yhteyttä yhteiskunnassa yleensä havaitun heikon altistuksen ja terveyshaittojen välillä. "Tämä tarkoittaa, että heikkojen radioaaltojen ja terveysriskien välistä syy-yhteyttä, jota on tutkittu tarkasti, joko ei ole tai se on niin heikko, että sitä ei ole vahvistettu", sivuilla sanotaan.

Sivuilla sanotaan kuitenkin, että on olemassa joitakin havaintoja tämänhetkisten raja-arvojen sisällä olevien radioaaltomäärien aiheuttamista biologisista vaikutuksista eläimissä. Sivujen mukaan näitä havaintoja on tutkittava enemmän.

Viraston sivuilla kerrotaan myös, että sen riskianalyysi ei perustu tutkimuksiin, joissa tarkastellaan 5G-teknologiaa erikseen, vaan sellaisten tutkimusten analyysiin ja arviointiin, joissa tarkastellaan, kuinka radioaalloille altistuminen vaikuttaa ihmisiin.

"Ei ole olemassa tietynlaista säteilyä, jota sanotaan '5G-säteilyksi', vaan pikemmin on olemassa useita eri radiotaajuuksisten sähkömagneettisten kenttien taajuuksia, joita käytetään 5G-teknologioissa, ja niistä suurinta osaa käytettiin jo laajasti muita teknologioita varten, ennen kuin 5G otettiin käyttöön", Croft sanoi. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi televisiot ja kaukosäätimet. "Olennainen kysymys terveyden ja turvallisuuden kannalta on siis, onko olemassa riittävää tutkimusta 5G-teknologioissa (ja muissa) käytettävien radiotaajuuksisten sähkömagneettisten kenttien suhteellisen turvallisuuden arvioimiseksi, ja on olemassa laajasti tätä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, joka kattaa useita vuosikymmeniä."

Hän sanoi, että tutkimus on osoittanut, minkälaisia altistusmääriä tarvitaan, että haittoja aiheutuu, ja kuinka radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien taajuus vaikuttaa tähän. "Tämän tiedon perusteella pystymme arvioimaan uusia teknologioita, kuten 5G:tä, tekemättä tutkimuksia uudestaan jokaisen uuden teknologian kohdalla."

SSM mainitsee, että 5G-teknologiassa käytetään taajuuksia, jotka ovat lähellä tähän asti käytettyä taajuusaluetta, eli tällä hetkellä saatavilla olevien tutkimusten soveltuvuus on suuri. Suunnitteilla on kuitenkin käyttää tulevaisuuden 5G-teknologiassa jonkin verran suurempia taajuuksia. Tässä suhteessa tietopohja on rajallinen koskien ei-termisiä (ei lämpenemiseen perustuvia) biologisia tutkimuksia ja epidemiologisten tutkimusten tuloksia. "Ei kuitenkaan ole tunnettua mekanismia, joka viittaisi siihen, että korkeampien taajuuksien radioaallot lisäisivät riskejä", viraston sivuilla sanotaan ja lisätään, että korkeampien taajuuksien radioaallot imeytyvät kehoon pintapuolisemmin.

Image

Jalankulkija ohitti "5G tappaa" -graffitin Manchesterissa Englannissa 23.9.2023. Graffiti viittaa sosiaalisessa mediassa levinneeseen salaliittoteoriaan. (AFP / Oli SCARFF)

Ohjeistukset on suunniteltu suojaamaan eri vaikutuksilta

Tutkimuksessa käsitellään myös ICNIRP:n ohjeistuksia. Sen mukaan ohjeet perustuvat radiotaajuisen säteilyn termiseen eli kudoksen lämpenemiseen perustuvaan vaikutukseen eivätkä raja-arvot suojaa ei-termiseltä eli muuhun kuin lämpenemiseen perustuvalta vaikutukselta "huolimatta lisääntyneistä todisteista sellaisista vaikutuksista". Suomen- ja ruotsinkielisissä jutuissa listataan "mikroaalto-oireyhtymä, syöpä, rappeutumissairaudet, DNA-vauriot ja hapetusstressi" esimerkkeinä väitetyistä vaikutuksista.

Herlin sanoi, että ei-termisiä vaikutuksia on havaittu erilaisilla magneettisilla ja radiotaajuuksisilla kentillä, jotka ylittävät turvallisiksi katsotut rajat. Näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi hermojen ja lihasten häiriöt , päänsärky ja pahoinvointi, sydämen värinä ja muutokset solukalvojen läpäisevyydessä eli siinä, kuinka helposti molekyylit läpäisevät kalvon.

Croft, joka toimi ICNIRP:n puheenjohtajana vuosina  2020–2024, sanoi, että ICNIRP:n ohjeet suojaavat kummankinlaisilta vaikutuksilta.

"On ollut hyvin vähän tutkimusta termisten ja ei-termisten vaikutusten erottamiseksi, ja niin ICNIRP yksinkertaisesti otti alimman altistustason, joka vaaditaan 'minkäänlaisten' haittavaikutusten tuottamiseksi (mekanismista riippumatta), ja perusti rajat siihen", hän sanoi.

Hän kertoi, että ICNIRP:n asettamat viitearvot radiotaajuuksisille kentille perustuvat termisiin vaikutuksiin, sillä ne ilmenevät ensin ja voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita. Hän lisäsi, että ei-termisten vaikutusten ilmenemisestä viitearvojan alapuolella ei ole näyttöä.