Sosiaalisen median vaalivilppiväitteissä tulkitaan väärin äänestyslukuja
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 15. toukokuuta 2023 17:32
- Lukuaika: 3 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2025. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"156 000 ääntä puuttuu", sanotaan ilmaisjakelulehti Seinäjokisen artikkelissa, joka julkaistiin 3.4.2023 eli päivä vaalien jälkeen.
Artikkelissa on kaksi kuvakaappausta vaalituloksesta eri lähteistä, Yleltä ja oikeusministeriöstä. Artikkelissa viitataan Ylen lukuihin ja sanotaan, että äänioikeutettuja oli 4 540 437 ja että äänestysaktiivisuus oli 71,9%. Näiden lukujen perusteella sanotaan, että kyseisen äänestysaktiivisuuden saavuttamiseksi ääniä olisi tarvittu 3 264 574. Ylen lukujen mukaan hyväksyttyjä ääniä oli kuitenkin 3 092 418 ja hylättyjä 16 119. Vetoamalla näihin lukuihin artikkelissa vedetään johtopäätös, että ääniä puuttuu yli 156 000.
Artikkelia on jaettu yli tuhat kertaa suomalaisessa sosiaalisessa mediassa, ja käyttäjät epäilevät vaalituloksen oikeellisuutta ja vihjaavat, että ääniä olisi hukattu tarkoituksella.
Laskut perustuvat kuitenkin eri asioita edustaviin lukuihin: Ylen äänestysaktiivisuus koskee vain Suomea eikä ulkomailla annettuja ääniä, kun taas sen äänioikeutettuja ja annettuja ääniä koskevissa luvuissa huomioidaan äänestäjät sekä Suomessa että ulkomailla.
Laskut perustuvat vääriin lukuihin
Ylen lukuja (arkistoitu versio) on päivitetty Seinäjokisen artikkelin julkaisemisen jälkeen, kun tulosta on korjattu. 8.5.näkyvissä olevien Ylen lukujen mukaan hyväksyttyjä ääniä oli 3 095 604 ja hylättyjä 14 434 eli yhteensä 3 110 038 ja äänestysaktiivisuus oli 72%. Seinäjokisen artikkelin logiikalla 72%:n äänestysaktiivisuus vaatisi 3 269 115 ääntä, kun äänioikeutettuja oli 4 540 437 (4 540 437 x 0.72 = 3 269 114,64). Koska ääniä annettiin Ylen lukujen mukaan 3 110 038, tämä tarkoittaisi, että ääniä on 159 077 vähemmän kuin äänestysaktiivisuuden ja äänioikeutettujen määrän nojalla niitä pitäisi olla.
Artikkelin laskuissa käytetyt luvut mittaavat kuitenkin eri asioita.
Teknologiapäällikkö Jaakko Valaskivi Yleltä kommentoi asiaa AFP:lle 5.5.: "Seinäjokinen-julkaisu sekä muut vastaavat todellakin laskevat täysin väärin ja ottavat tähän laskelmaansa toisen luvun, jossa on mukana ulkosuomalaiset, ja toisen luvun, jossa heitä ei ole mukana."
Hän sanoi, että oikeusministeriöllä on kolme äänestysprosenttia: 72%, kun huomioidaan Suomessa asuvat Suomen kansalaiset, 12,2%, kun huomioidaan ulkosuomalaiset, ja 68,5%, kun mukaan lasketaan kaikki äänioikeutetut.
"Näistä ensimmäinen on se äänestysprosentti, jota on historiallisesti käytetty. Myös Ylen vaalitulospalvelussa käytetään tätä", hän sanoi.
Äänioikeutettuja koskevia lukuja on niin ikään kolme, hän selitti: 4 277 487 Suomessa asuvaa Suomen kansalaista, 262 950 ulkosuomalaista ja kaikki yhteensä 4 540 437.
Ylen tuloksissa esitetään luvut, joihin sisältyy kaikki äänestäjät paitsi äänestysaktiivisuuden kohdalla, jossa huomioidaan vain Suomessa asuvat Suomen kansalaiset, Valaskivi sanoi. Seinäjokisen laskelmassa käytetään kaikkien äänioikeutettujen määrää mutta vain Suomea koskevaa äänestysprosenttia, Valaskivi lisäsi. Tämä "lukujen sekoittaminen selittää siis heidän väärän tuloksensa ja antaa väärän perusteen 'kadonneille äänille'".
Jalaskivi sanoi, että äänestysdata tulee oikeusministeriön alaisen Oikeusrekisterikeskuksen vaalijärjestelmästä. "Yle korjaa myös tulospalveluunsa kaikki tarkastuslaskennan muutokset heti, kun viranomainen ilmoittaa julkaisseensa uuden datapaketin, eli data pysyy täysin samana Ylellä ja oikeusministeriön sivuilla. Vaali-illan tulos on aina alustava. Näissä eduskuntavaaleissa tarkastuslaskennassa mm. äänestysprosentti muuttui."
Seinäjokisen artikkeliin tehdyssä lisäyksessä, joka on päivätty noin kolme tuntia alkuperäisen julkaisun jälkeen, väitetään, että oikeusministeriön luvut (arkistoitu versio) poikkeavat merkittävästi Ylen luvuista. Tämän yhteydessä esitetään kuvakaappaus ministeriön tulossivuilta. Kuvakaappauksessa näkyy kuitenkin Suomessa annetut äänet ja äänioikeutetut Suomessa, eli luvut kuvaavat eri asioita kuin Ylen esittämät luvut. Oikeusministeriön tuloksissa annetaan toisella sivulla (arkistoitu versio) äänioikeutettujen määrä sekä Suomessa että ulkomailla. Kokonaisluku vastaa Ylen esittämää lukua.
Kun äänestysaktiivisuus lasketaan käyttämällä Ylen esittämää lukua äänioikeutetuista ja annetuista äänistä, saadaan tulokseksi 68,5% (3 110 038/4 540 437 = 68.5%). Tämä vastaa oikeusministeriön tietoa sekä Suomessa että ulkomailla asuvien äänestysaktiivisuudesta.
AFP on kirjoittanut aiemmin eduskuntavaaleista. Tässä faktantarkistuksessa selitettiin, kuinka vaalivilppi on hyvin harvinaista. "Tapaukset ovat harvinaisia: tällä vuosituhannella on oikeuslaitoksessa käsitelty 3 tapausta, jotka kaikki liittyivät siihen, että henkilö äänesti tai yritti äänestää kahdesti", oikeusministeriön vaalitiimistä kerrottiin AFP:lle 11.4.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä