Uusi laki kliinisestä lääketutkimuksesta ei mahdollista pakkorokotuksia ihmisten kodeissa

"Tiesittekö että presidentti Niinistö ja ministeri Kiuru ovat 19.11.2021 allekirjoittaneet ‘Kliinisen lääketutkimuksen lain’, joka mahdollistaa mm. pakkopiikitykset myös meillä Suomessa ja sen suorittamisen ihmisten kotona?", lukee 11. joulukuuta 2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä.

Lähes identtistä tekstiä on jaettu Facebookissa joulukuussa yli 400 kertaa (esim. täällä).

Image

Kuvakaappaus virheellisestä Facebook-päivityksestä (otettu 22.12.2021)

Tekstissä viitataan 8. lokakuuta 2021 eduskunnan hyväksymään lakiin kliinisestä lääketutkimuksesta, joka koskee ihmisille tarkoitettujen kliinisten lääketutkimusten ennakkoarviointia, suorittamista ja valvontaa. Lain soveltaminen alkaa 31.1.2022.

Laissa ei kuitenkaan mainita lainkaan "rokotuksia" tai "koronapandemiaa". Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi AFP:lle, että pakkorokotukset eivät ole lain nojalla mahdollisia.

"Laki kliinisistä lääketutkimuksista ei mahdollista pakkorokotuksia ihmisten kodeissa tai missään muuallakaan", STM:n lakimies Tuula Gottleben-Davari kertoi AFP:lle 21. joulukuuta 2021.

Laki perustuu vuoden 2014 EU:n asetukseen ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista. Suomessa laki otettiin lausuntokierrokselle heinäkuussa 2017, kauan ennen koronapandemiaa.

"Yleishuomiona asiaa ehkä selventää myös se, että itse EU-asetus, johon kliinisitä lääketutkimuksista annetun lain säätäminen perustuu, on tehty jo vuonna 2014, jolloin pandemiasta ei ollut vielä tietoakaan", Gottleben-Davari huomauttaa.

Asetuksen tavoitteena on varmistaa kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuvien turvallisuus ja yksinkertaistaa ja nopeuttaa hyväksymismenettelyjä.

Sosiaalisessa mediassa on nostettu esille lain kohta 27 §, joka koskee tarkastuksia. Pykälän väitetään antavan viranomaisille vallan rynnäköidä ihmisen kotiin, jos tämän on todettu olevan "vaarallinen tautia levittävä henkilö."

Image

Kuvakaappaus, jossa näkyy laki kliinisistä lääketutkimuksista, kohta 27 §. AFP on lisännyt korostukset (Finlex)

Gottleben-Davari kuitenkin huomauttaa, että pykälä 27 voi olla hieman harhaanjohtava yksin luettuna. Pykälässä viitataan todellisuudessa siihen, että viranomaiset voivat tarkistaa tiloja, joissa suoritetaan kliinisiä tutkimuksia. Tarkastusten tarkoituksena on “suojella lääketutkimuksen kohteena olevia tutkittavia henkilöitä itse tutkimuksessa, ei muita ihmisiä tutkittavilta henkilöiltä.”

Gottleben-Davarin mukaan tutkimuksessa käytettävät tilat eivät liene koskaan tutkittavan henkilön koti.

"Korkeintaan voisi ajatella, että tutkija itse tekee tutkimustaan kotonaan, vaikka tämäkin olisi kyllä erittäin poikkeavaa.”

Ovatko pakolliset rokotukset mahdollisia Suomessa?

Vaikka kansallinen rokotusohjelma on Suomessa vapaaehtoinen, valtioneuvosto voi tietyissä olosuhteissa määrätä rokotukset pakollisiksi.

Tartuntatautilain mukaan pakkorokotuksia voidaan erikseen käyttää sellaisen tartuntataudin estämiseksi, joka voisi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestölle tai jollekin sen osalle, Lääkäriliitto kertoo verkkosivuillaan.

Suomessa vain isorokkorokotukset ovat olleet pakollisia. Rokotus isorokkoa vastaan kuitenkin loppui jo vuonna 1980, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon hävitetyksi.

Gottleben-Davari toteaa, että pakkorokottamista ei ole tällä hetkellä suunniteltu.

Hallitus on kuitenkin joulukuussa esittänyt tartuntatautilain muuttamista siten, että vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden kanssa työskentelevän sotehenkilöstön olisi otettava koronarokotus tai esitettävä todistus taudin sairastamisesta. Pandemian aikana samankaltaisia velvoitteita on otettu käyttöön esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa.

Perustuslakivaliokunta totesi 16. joulukuuta, että sääntelyssä ei ole kyse pakollisesta rokotuksesta, vaikka sillä olisikin välillisiä vaikutuksia sotehenkilöstöön. Esityksen mukaan työntekijälle, joka kieltäytyy rokotuksesta, tarjottaisiin muita työtehtäviä, joissa hän ei olisi kontaktissa riskiryhmiin.