Disinformaatioasiantuntijat kritisoivat Metan päätöstä lopettaa faktantarkistus Yhdysvalloissa

Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti 7.1.2025, että yhtiö lopettaa kolmansien osapuolten faktantarkistusohjelman Yhdysvalloissa. Kyseessä on täydellinen linjamuutos, jonka on tutkijoiden mukaan tarkoitus lepyttää maan tulevaa presidenttiä Donald Trumpia.

"Tämä on iso askel taaksepäin sisältöjen moderoinnille aikana, jolloin disinformaatio ja vahingolliset sisällöt kehittyvät nopeammin kuin koskaan ennen", Ross Burley, yksi brittiläisen voittoa tavoittelemattoman Centre for Information Resilience -keskuksen perustajista, sanoi.

Faktantarkistus ja disinformaation tutkimus ovat pitkään olleet kiistanaihe Yhdysvaltain polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä. Niiden konservatiivisten vastustajien mukaan ne ovat keino rajoittaa sananvapautta ja sensuroida oikeistolaisia sisältöjä.

Myös Trumpin republikaanipuolue ja X:n, entisen Twitterin, omistaja ja Trumpin tukija, miljardööri Elon Musk ovat jo pitkään ilmaisseet samanlaisia huolia.

"Pyrkimykset suojata sananvapautta ovat erittäin tärkeitä, mutta faktantarkistuksen poistaminen ilman uskottavaa vaihtoehtoa uhkaa avata ovet suurelle määrälle vahingollisia narratiiveja", Burley sanoi.

Zuckerberg sanoi, että Metan alustoilla, Facebookissa ja Instagramissa, käytettäisiin Yhdysvalloissa nykyisen faktantarkistusohjelman sijaan "yhteisöhuomautuksia X:n tapaan".

Yhteisöhuomautukset ovat joukkoistettu moderointiväline, jota X on ajanut keinona käyttäjille lisätä kontekstia päivityksiin. Tutkijat ovat kuitenkin toistuvasti kyseenalaistaneet sen tehokkuuden virheellisten tietojen levittämisen ehkäisemiseksi.

Vastuusta "luopumista"

"Ihmiset eivät turvaudu kehen tahansa vuotavan vessan korjaamiseksi, mutta nyt Meta yrittää turvautua keneen tahansa misinformaation leviämisen estämiseksi alustoillaan", Michael Wagner Wisconsin-Madisonin yliopiston journalismin ja joukkoviestinnän laitokselta kertoi AFP:lle.

"Se, että ihmisiä pyydetään valvomaan ilmaiseksi yhteisen hyvän vuoksi epätosia väitteitä, joita julkaistaan Metan monien miljardien arvoisilla sosiaalisen median alustoilla, on sosiaalisesta vastuusta luopumista."

Metan ilmoitus on taloudellinen haaste sen Yhdysvalloissa toimiville kolmansien osapuolten faktantarkistajille.

Image

Kuvakaappaus Metan ilmoituksesta yhtiön sivuilla (otettu 10.1.2024)

Metan ohjelma ja ulkoinen rahoitus ovat olleet "tärkeimpiä tulonlähteitä" faktantarkistajille maailmanlaajuisesti, ilmenee kansainvälisen faktantarkistusverkosto IFCN:n vuonna 2023 tekemästä kyselystä. Kyselyyn osallistui 137 järjestöä kymmenistä maista.

Metan päätös vahingoittaa myös "sosiaalisen median käyttäjiä, jotka etsivät paikkansa pitävää, luotettavaa informaatiota tehdäkseen arkielämäänsä ja kanssakäymisiään koskevia päätöksiä", IFCN:n puheenjohtaja Angie Holan sanoi.

"On harmillista, että tämä päätös seuraa ulkoista poliittista painetta uudelta hallitukselta ja sen tukijoilta", Holan lisäsi.

Trumpin konservatiivitukijat iloitsivat päätöksestä. Trump sanoi, että päätös oli "todennäköisesti" reaktio hänen uhkauksiinsa yhtiötä ja Zuckerbergia kohtaan.

Republikaanisenaattori Marsha Blackburn Yhdysvalloissa kirjoitti X:ssä, että Metan päätös oli "juoni säännöstelyn välttämiseksi".

"Politiikkaa, ei linjauksia"

Yhdysvaltalaisen faktantarkistusjärjestö PolitiFactin toiminnanjohtaja Aaron Sharockman kiisti väitteen, että faktantarkistus on keino sananvapauden tukahduttamiseksi.

Hänen mukaansa yhdysvaltalaisten faktantarkistajien rooli on tarjota "lisää lausuntoja ja kontekstia päivityksiin, joissa toimittajat ovat havainneet misinformaatiota", ja on Metan vallassa päättää, millaisia rangaistuksia käyttäjille annetaan.

"Hienoa sananvapaudessa on, että ihmiset voivat olla eri mieltä mistä tahansa journalistisesta jutusta, jonka julkaisemme", Sharockman sanoi.

"Jos Meta on huolissaan siitä, että se on luonut sensuurityökalun, sen pitäisi katsoa peiliin."

PolitiFact on yksi Facebookin varhaisista yhteistyökumppaneista, jotka olivat mukana faktantarkistusohjelman aloittamisessa Yhdysvalloissa vuonna 2016.

Myös AFP tekee faktantarkistuksia 26 kielellä osana Facebookin ohjelmaa, jossa Facebook maksaa noin 80 järjestölle ympäri maailmaa käyttääkseen niiden faktantarkistuksia Facebookissa, WhatsAppissa ja Instagramissa.

Ohjelmassa "epätodeksi" luokitellun sisällön näkyvyyttä lasketaan uutisvirrassa niin, että harvempi käyttäjä näkee sen. Jos joku yrittää jakaa tällaisen päivityksen, heille näytetään artikkeli, jossa kerrotaan, miksi päivitys on harhaanjohtava.

"Ohjelma ei ollut missään nimessä täydellinen, ja faktantarkistajat ovat epäilemättä tehneet virheitä osassa luokituksistaan", yhdysvaltalaisen Cornell Tech -yliopiston Security, Trust, and Safety Initative -ohjelman johtaja Alexios Mantzarlis sanoi.

"Mutta on selvää, että Zuckerbergin lupaus poistaa faktantarkistajat oli poliittinen valinta, ei linjakysymys."