Sosiaalisessa mediassa leviävä vertailu Suomen ja Sveitsin virkamiehistä ja tuloverosta on harhaanjohtava
- Julkaistu 4. maaliskuuta 2024 15:55
- Lukuaika: 5 minuuttia
- Teksti: Anna HOLLINGSWORTH, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
Helmikuun 2024 alussa julkaistussa suomenkielisessä Facebook-päivityksessä vertaillaan tilastotietoja Suomesta ja Sveitsistä. Sen mukaan Suomessa on 5,518 miljoonaa asukasta ja 723 000 "virkamiestä ja viranhaltijaa", kun taas 8,57 miljoonan asukkaan Sveitsissä on 265 000 virkamiestä ja viranhaltijaa. Päivitystä on jaettu yli 200 kertaa.
"No ei ihme, että Sveitsi pärjää 10% tuloverotuksella", päivityksessä sanotaan.
Internethaun avulla selviää, että väitteitä on jaettu ainakin vuodesta 2020 alkaen Facebookissa, X:ssä ja eri keskustelufoorumeilla.
Päivityksessä ilmoitetut asukasluvut ovat hieman alhaisempia kuin viimeisimmät viralliset arviot: Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 5,6 miljoonaa asukasta joulukuussa 2023, kun taas Sveitsin liittovaltion tilastokeskuksen (FSO) tietojen mukaan Sveitsissä oli 8,8 miljoonaa asukasta vuonna 2022. Muut päivityksessä mainitut luvut eivät kuitenkaan vastaa mitään maiden viimeisimpiä saatavilla olevia tietoja. Lisäksi maiden vertaaminen on monimutkaista, sillä termit "virkamies" ja "viranhaltija" eivät tarkoita samoja asioita eri maissa.
Eri määritelmät virkamiehille
Jotta Suomea ja Sveitsiä voitaisiin verrata kunnolla, pitäisi määritellä, mitä "virkamiehellä" tarkoitetaan, Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta vastaava kehityspäällikkö Tuomas Rothovius kertoi AFP:lle sähköpostitse 26.2.2024. "Onko mukana kaikki julkisyhteisöjen työntekijät, jokin osa heistä vai vain hallintovirkamiehet", hän havainnollisti. "Lisäksi eri maissa on esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto ja eläkkeet järjestetty eri lailla yksityisen ja julkisen sektorin välillä, tämä tietysti vaikuttaa myös 'virkamiesten' määrään."
Päivityksissä ei tarkenneta, mitä niissä tarkoitetaan "virkamiehellä". Viimeisimmän version julkaissut Facebook-käyttäjä lisäsi kuitenkin kommentin, jossa hän kertoi tarkoittavansa "henkilöitä jotka saavat osan tai koko palkansa verorahoistamme". Suomen ja Sveitsin tietoja tarkasteltaessa, käy kuitenkin ilmi, että väitteet perustuvat virheellisiin lukuihin ja että työntekijäryhmiä on joka tapauksessa vaikea verrata maiden välillä.
Kuten Suomi.fi-palvelussa (arkistoitu versio) kerrotaan, Suomessa "virkamiehiä ovat valtiolla, hyvinvointialueella, kunnalla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt". "Muihin julkisyhteisöihin" kuuluvat muun muassa evankelis-luterilainen kirkko sekä välillinen julkishallinto, kuten Suomen Pankki. Hallinnossa työskentelevien henkilöiden lisäksi virkamiehiin kuuluu muun muassa poliiseja ja rajavartioita valtiolla, opettajia kunnissa sekä lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueilla.
Kaikki valtiolla ja kunnilla työskentelevät henkilöt eivät kuitenkaan ole virkamiehiä, sillä niillä työskentelee myös työsopimussuhteista henkilöstöä.
Valtion viimeisimmistä tiedoista Tutkihallintoa.fi-sivustolla näkyy, että sillä oli 81 696 työntekijää vuonna 2023, joista 91% eli 74 343 oli virkasuhteessa. Vuonna 2022 virkasuhteista henkilöstöä oli 72 790. Mitä työsuhteisiin työntekijöihin, eli muihin kuin virkamiehiin, tulee, valtion avoimista työsuhteisista työpaikoista 28.2. tehty haku osoittaa, että heidän joukossaan on esimerkiksi tutkijoita, IT-asiantuntijoita ja korkeakouluharjoittelijoita.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) viimeisimmät tiedot (arkistoitu versio) kuntien, mukaan lukien hyvinvointialueiden, työntekijöistä ovat vuodelta 2022. Tuolloin työntekijöitä oli 444 000. Heistä 27% oli virkasuhteessa, eli kunnilla oli 177 180 virkasuhteista työntekijää vuonna 2022. KT:n sivuilla kerrotaan, että virkasuhdetta käytetään tehtävissä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Kunta-alan avoimiin työsuhteisiin työpaikkoihin etsittiin 28.2. esimerkiksi toimistosihteerejä ja siivoojia.
Virkamiehiä ja viranhaltijoita oli näiden tietojen perusteella töissä valtiolla ja kunnilla yhteensä 249 970 vuonna 2022. Määrä on hieman yli kolmannes harhaanjohtavissa päivityksissä mainitusta luvusta.
Sveitsissä taas virkamiehet, eli "Beamte", poistettiin oikeudellisena ryhmänä liittovaltion tasolla vuonna 2002, demokratian ja hallinnon professori Daniel Kübler Zürichin yliopiston valtiotieteen laitokselta kertoi AFP:lle sähköpostitse 27.2. "Mutta puhekielessä kutsumme valtion työntekijöitä yhä virkamiehiksi", hän lisäsi.
FSO:n AFP:lle 14.2.2024 lähettämistä tiedoista selviää esimerkiksi, että vuonna 2021 Sveitsissä oli noin 451 000 työntekijää julkisen hallinnon eri tasoilla, eli huomattavasti enemmän kuin sosiaalisen median päivityksissä väitetään. Tässä luvussa ei ole mukana laajoja työntekijäryhmiä, jotka määritellään virkamiehiksi Suomessa, kuten koulutusalan ja terveydenhuollon työntekijöitä.
Tarkempi erittely Sveitsin tiedoista osoittaa, että näistä henkilöistä 40 772 työskenteli hallinnossa liittovaltion tasolla, 245 590 kantoneissa, 1 270 alueilla ja 163 894 kunnilla.
Julkisen sektorin palkkamenot suuremmat Suomessa
Jos tarkastellaan julkisen sektorin työntekijöitä yleisellä tasolla, työntekijöitä on kummassakin maassa enemmän kuin yllä mainituissa ryhmissä.
"Viimeaikaisten arvioiden mukaan Sveitsissä on 950 000 valtion työntekijää", Kübler sanoi viitaten taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyvän Avenir Suisse -ajatuspajan vuonna 2023 julkaisemiin tietoihin. Ajatuspajan mukaan luvussa on mukana henkilöitä, jotka työskentelevät oppilaitoksissa, julkisissa yrityksissä sekä yksityisissä yrityksissä, jotka ovat valtion hallinnassa tai jotka saavat tulonsa valtiollisista lähteistä.
Tilastokeskuksen julkisyhteisöjä koskevien tietojen mukaan Suomen valtionhallinnossa työskenteli vuonna 2022 puolestaan 132 880 henkilöä. Tutkihallintoa.fi:n luvuista poiketen tässä ovat mukana myös esimerkiksi yliopistot ja Yle.
Paikallishallinnossa, johon kuuluvat kunnat, kuntayhtymät sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja muut paikallishallinnon yksiköt, oli 504 843 työntekijää. Tilastokeskuksen mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä työntekijöitä oli 470 024, mikä on hieman enemmän kuin KT:n luvuissa (444 000 työntekijää). Tilastokeskukselta kerrottiin AFP:lle, että tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että lähdeaineistoissa on eroja tai että tiedot kuvaavat eri ajankohtaa.
Julkisyhteisöissä oli vuonna 2022 yhteensä 650 018 työntekijää, mikä on vähemmän kuin väitteissä esitetään.
Kun Suomen ja Sveitsin julkisen sektorin palkkakustannuksia verrataan, käy ilmi, että ne muodostavat Suomessa suuremman osan bruttokansantuotteesta kuin Sveitsissä. Maailmanpankin maailmanlaajuiset byrokratiamittarit -alustalla on kansainvälisiä tietoja julkisen sektorin työllisyydestä ja palkoista vuosilta 2010–2018. Alustan mukaan julkisen sektorin palkkakustannukset olivat Suomessa 12,7% ja Sveitsissä 7,4% bruttokansantuotteesta. Palkkakustannukset muodostivat Suomessa 22,4% julkisista menoista ja Sveitsissä 20,4%. Maat ovat lähempänä toisiaan, kun tarkastellaan julkisen sektorin osuutta koko työllisyydestä: 27% Suomessa ja 26% Sveitsissä.
Sveitsissä tuloveroa kerätään kolmella tasolla
Päivityksessä sanotaan, että Sveitsin tulovero on 10%. Tämä ei kuitenkaan anna koko kuvaa Sveitsin verotuksesta.
Verotus on Sveitsissä progressiivista, eli mitä enemmän henkilö ansaitsee, sitä suurempi osa hänen palkastaan vähennetään veroina, Kübler selitti. "On totta, että maksimitulovero liittovaltion tasolla on Sveitsissä 11,5%", hän sanoi. "Mutta jokainen valtion taso kerää tuloveroa erikseen, liittovaltion veron lisäksi kerätään kantonien ja kuntien tuloveroa. Kantonista tai kunnasta riippuen tulovero voi olla korkeampi tai matalampi."
Hän lisäsi, että keskimääräinen kokonaistulovero, jossa on mukana kaikilla kolmella tasolla kerätyt verot, on noin 27% ja maksimi on noin 40%.
Suomessa ansiotuloista maksetaan sekä progressiivista valtion tuloveroa että kunkin kunnan määrittämää kunnallisveroa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tietojen mukaan suomalaisilla on suurempi verokiila kuin sveitsiläisillä, kun tarkastellaan keskimääräistä tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja. Esimerkiksi keskituloisen henkilön verokiila on Suomessa 43,1%, kun taas Sveitsissä se on 23,4%.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä