Mammografia vähentää kuolleisuutta, ja asiantuntijoiden mukaan se on turvallinen seulontamenetelmä
- Julkaistu 11. joulukuuta 2023 15:19
- Lukuaika: 11 minuuttia
- Teksti: Ivan FISCHER, AFP Kroatia, AFP Suomi
- Kääntänyt ja sovittanut suomeksi: Anna HOLLINGSWORTH
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"Mamografia on suurin järjestynyt rikos naisia vastaan", sanotaan suomenkielisessä Facebook-päivityksessä, joka julkaistiin lokakuun lopulla ja jota on sen jälkeen jaettu yli sata kertaa. "Mammografiassa käyvät naiset ovat varmaan tietämättömiä vahingoista, joita he tekevät itselleen."
Päivityksessä listataan tämän jälkeen useita väitteitä, kuten että suurin osa positiivisista tuloksista on vääriä; että tutkimus itsessään stimuloi kasvainten kasvua; että terveet naiset voivat saada rintasyövän mammografian jälkeen; ja että Sveitsi on maailman ensimmäinen maa, joka kieltää tutkimukset.
Väitteet levisivät laajasti myös muilla kielillä, kuten puolaksi, ranskaksi ja bosniaksi.
Asiantuntijoiden mukaan väitteet ovat kuitenkin epätosia: ne perustuvat joko väärin tulkittuihin tietoihin tai eivät pidä muuten paikkansa. Terveysviranomaiset ja radiologian asiantuntijat vahvistivat AFP:lle, että mikään väitteistä ei perustu tosiasioihin. Heidän mukaansa mammografiaseulonnat vähentävät rintasyöpäkuolleisuutta.
Väärä positiivinen tulos ei ole virhediagnoosi
Ensimmäinen väite on, että 50–60% positiivisista tuloksista on virheellisiä. "Joten, kun diagnoosin 'rintasyöpä' 50-60 prosentissa tapauksista, käy ilmi, että sitä ei ollutkaan olemassa!!" päivityksessä väitetään.
AFP etsi asiasanahaulla tieteellisiä tutkimuksia, joihin väite saattaisi perustua. Tämä toi esiin maaliskuussa 2022 lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä julkaistun, Kalifornian Davisin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen (arkistoitu versio). Yliopiston tutkimusta käsittelevä lehdistötiedote (arkistoitu versio) on otsikoitu "Puolet kaikista naisista saa väärän positiivisen mammografiatuloksen 10 vuoden vuosittaisten seulontojen jälkeen".
Kuten tiedotteessa ja itse tutkimuksessa selitetään, väärä positiivinen tulos tarkoittaa tapauksia, joissa mammografiakuva näyttäytyy epänormaalina, mutta rinnassa ei ole syöpää.
Tutkimuksen mukaan noin 12% 2D-seulontamammografiakuvista johtaa lisätutkimuksiin, mutta vain 4,4%:ssa lisätutkimuksia, eli 0,5%:ssa seulonnoista, päädytään syöpädiagnoosiin. Luku 50% perustuu kokonaistodennäköisyyteen sille, että nainen kutsuttaisiin lisätutkimuksiin kymmenen vuoden aikana. Todennäköisyys on pienempi vanhempien naisten kohdalla sekä naisilla, joille tehdään mammografia joka toinen vuosi.
"Jotta rintasyöpä voitaisiin havaita varhaisessa vaiheessa, meidän on oltava huolellisia ja tutkittava kaikki mahdollisesti epätavalliset löydökset. Eli naisten ei täydy olla huolissaan, jos heidät kutsutaan lisäkuvauksiin tai biopsiaan. Valtaosa tuloksista todetaan hyvänlaatuisiksi", radiologi Thao-Quyen Ho (arkistoitu versio), yksi tutkimuksen ensimmäisistä kirjoittajista, sanoi lehdistötiedotteessa.
"Hyvänlaatuiset rintamuutokset, esimerkiksi nesterakkulat (kystat) ja sidekudoskasvaimet ovat yleisiä. Joskus niiden erottaminen varmuudella syövästä ei mammografialla tai ultraäänellä onnistu, vaan diagnoosin varmistamiseksi tulee muutoksesta ottaa paksuneulanäyte", radiologian erikoislääkäri, dosentti Anna Sutela sekä mammografiaseulonnoista vastaava palvelupäällikkö Päivi Rahko Terveystalosta kertoivat AFP:lle sähköpostitse 27.11. Jos vastauksena ei ole syöpä vaan hyvänlaatuinen muutos, vastausta sanotaan vääräksi positiiviseksi, he sanoivat. "Se ei ole virhediagnoosi vaan kuuluu normaaliin huolellisesti tehtyyn rintakuvantamiseen ja diagnostiikkaan. Kun löydös on neulanäytteellä varmistettu hyvänlaatuiseksi, sitä ei enää tarvitse seurata."
"Suomessa ja Euroopassa tehdyssä rintasyöpäseulonnassa jatkotutkimuksiin kutsutaan keskimäärin n. 3 % seulontaan osallistuneista ja heille tehtyjen lisätutkimusten perusteella sairaalaan jatkohoitoon lähetetään alle 1 %, joista syöpädiagnoosin saa n. 0,6 %", Sutela ja Rahko sanoivat. "Kliinisissä (oireen perusteella lähetteen saaneissa) mammografioissa syöpiä löytyy jonkin verran enemmän."
Suomen syöpärekisterin mukaan Suomessa yksi viidestä rintasyöpäseulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta lähetetään vähintään kerran jatkotutkimuksiin (arkistoitu versio) niin, että heillä ei todeta syöpää. Vuoden 2021 tilastot (arkistoitu versio) osoittavat, että seulontoihin osallistui 293 046 henkilöä ja heistä 8 062 kutsuttiin jatkotutkimuksiin. Pahanlaatuisia kasvaimia löydettiin yhteensä 1 760.
Myös radiologi ja kliininen professori Paula Gordon kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston radiologian laitokselta kertoi AFP:lle sähköpostitse 5.11., että Facebook-päivityksessä mainitut luvut ovat virheellisiä, ja viittasi tilastoihin Kanadasta. "Kanadassa keskimäärin 70 naista tuhatta seulontamammografiakuvaa kohden kutsutaan lisäkuvauksiin. Jotkut tarvitsevat vain yhden tai kaksi lisämammografiakuvaa, jotkut tarvitsevat ultraäänitutkimuksen. Näistä 70:stä 11 vaatii neulalla otettavaa biopsiaa, jossa käytetään paikallista jäädyttämistä. 11 neulalla tehdystä biopsiasta 4 naisella diagnosoidaan rintasyöpä", Gordon sanoi.
Tutkimuksissa käytetty paine ja säteily ovat turvallisia
Toinen väite päivityksessä on, että tutkimuksessa rintaa painetaan "suurella 10kPA:n painolla" ja että "terve, erittäin herkkä, maitorauhaskudosta pommittaa radioaktiiviset säteet". Vaikka mammografiaan liittyy painetta ja säteilyä, väite esitetään harhaanjohtavasti niin, että se saa aikaan vaikutelman, että paine tai säteily tai kummatkin ovat haitallisia potilaille. Asiantuntijat vahvistivat AFP:lle, että näin ei ole.
"Mammografiatutkimuksessa rintaa puristetaan 10–20 Newtonin voimalla tasaisesti, jotta rintakudos kuvautuu selkeästi. Puristuksen määrää riippuu kuvattavasta ja asetetaan yksilöllisesti siten, että rinta pysyy liikkumattomana kuvauksen ajan", Sutela ja Rahko sanoivat. "Kuvaustilanne on hyvin nopea, puristus voi tuntua epämiellyttävältä lyhyen hetken mutta ei yleensä tunnu kivuliaalta eikä se aiheuta rintakudokseen vaurioita."
Radiologi Aleksandar Ivković Neo-Mag-diagnostiikkakeskuksesta Nišissä Serbiassa kertoi AFP:lle sähköpostitse 2.11., että 10,4kPA:n painetta "pidetään turvallisena ja se voi aiheuttaa kipua noin 7%:ssa naisista" eikä sillä ole muita haitallisia seurauksia. "Muistutan, että ilmanpaine on keskimäärin 101,454kPa", hän sanoi.
Päivityksessä mainitaan "radioaktiiviset säteet". Niitä ei kuitenkaan ole olemassa, sillä radioaktiivisuus on atomien eikä säteiden ominaisuus. Päivityksessä viitataankin todennäköisesti ionisoivaan säteilyyn, joka on sähkömagneettista säteilyä, jolla on riittävästi energiaa irrottamaan elektroneja atomeista ja molekyyleistä. Sitä käytetään röntgenkuvauksissa.
Ihmiset altistuvat jatkuvasti pienille määrille ionisoivaa säteilyä, jota tulee luonnollisista lähteistä avaruudesta, ilmasta, maasta ja vedestä, mutta he voivat altistua suuremmille määrille tiettyjen lääketieteellisten tutkimusten aikana, esimerkiksi mammografiassa. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (arkistoitu versio) grafiikassa listataan eri lähteistä tulevia säteilymääriä:
"Mammografian säteily on yksi vähäisimmistä kaikkien lääketieteellisten tutkimusten joukossa", Gordon sanoi AFP:lle. "Se on vähentynyt vuosikymmenten saatossa ja on paljon vähäisempää kuin säteilyturvajärjestöjen 'sallittu' määrä. Mammografian säteilyriski rajoittuu alle 20-vuotiaisiin naisiin, ja mitä seulontaan tulee, se on merkityksetön yli 40-vuotiailla naisilla. Se on verrattavissa luonnollisista lähteisiin tulevaan säteilyyn, jonka saamme pelkästään elämällä 7 viikkoa merenpinnan tasolla."
Säteilyturvakeskuksen mukaan mammografiaseulontatutkimuksesta saa noin 0,2 millisievertin suuruisen efektiivisen annoksen. "Se vastaa säteilyannosta, jonka keskimääräinen suomalainen saa 24 päivässä normaalista taustasäteilystä", keskuksen sivuilla sanotaan (arkistoitu versio).
"Mammografia on menetelmä, jossa käytetään röntgensäteitä", Ivković sanoi. "Määrä on liian vähäinen, että se vaikuttaisi rintakudokseen myönteisesti tai haitallisesti. On korostettava, että potilaat altistuvat säteilylle pahanlaatuisten solujen tuhoamiseksi, ei niiden luomiseksi, tosin tietenkin paljon suurempina annoksina", hän kertoi AFP:lle.
Ranskan kansallisen syöpäinstituutin mukaan riski kuolla säteilyn aiheuttamaan syöpään on 1–10 100 000 naista kohti, jotka ovat käyneet mammografiassa joka toinen vuosi 10 vuoden ajan (arkistoitu versio). Riski kuolla seulontaan menemättä jättämisen vuoksi on paljon suurempi.
Instituutin mukaan nainen, joka käy 13 mammografiassa osana järjestettyä seulontaa ikävuosina 50–74, saa kokonaisuudessaan neljäsosan yhden, yleisesti tutkimuksena käytetyn, vatsan ja lantion alueen kuvauksen säteilymäärästä
Mammografia ei stimuloi kasvainten kasvua
Kolmas väite on, että mammografia "stimuloi kasvaimen kasvua ja metastaasien leviämistä". Sen tueksi ei esitetä todisteita tai lähdettä. AFP ei myöskään löytänyt tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukisivat väitettä.
Sutelan ja Rahkon mukaan väitteelle ei ole perusteita. "Mammografiasta saatavan säteilyn aiheuttamien rintasyöpien riski on vähäinen eikä säteily stimuloi syövän ja/tai etäpesäkkeiden kasvua", he sanoivat.
Myös Gordonin mukaan väite on "täysin" epätosi. Hän liitti sen tutkija Anthony Millerin esittämiin kommentteihin 1990-luvun alussa .
Miller oli yksi päätutkijoista Kanadan kansallisessa rintasyöpäseulontatutkimus 1:ssä, joka tehtiin 1980-luvulla ja jota jotkut asiantuntijat ovat sittemmin kritisoineet voimakkaasti. Gordon sanoi, että ennen tutkimuksen julkaisua vuonna 1992 Milleriä pyydettiin pohtimaan, miksi satunnaistetuissa kokeissa kuolemien määrä näytti kasvaneen mammografiassa käyneiden naisten joukossa verrattuna kontrolliryhmään. Hän sanoi Millerin teorisoineen, että mammografiassa käytetty puristus saattoi työntää syöpiä vereen. Gordonin mukaan Miller veti kommenttinsa myöhemmin takaisin, mutta siitä oli uutisoitu laajasti mediassa. AFP lähetti Millerille kommenttipyynnön mutta ei ollut saanut vastausta ennen jutun julkaisua.
Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa (arkistoitu versio) testattiin hypoteesia, että puristus työntää kasvaimen soluja vereen. Siinä osoitettiin, että tälle ei ole todisteita, ja tultiin tulokseen, että puristus mammografiassa on turvallista
Vuonna 1992 julkaistun tutkimuksen tulosten tulkintaa on myös kritisoitu. Muun muassa The Radiological Society of North American vuonna 1994 julkaisemassa kriittisessä analyysissa (arkistoitu versio) sekä American Journal of Roentgenology -lehdessä vuonna 2005 julkaistussa artikkelissa (arkistoitu versio) kritisoitiin tutkimuksissa käytettyä satunnaistamisprosessia.
"He ohittivat satunnaistamisen tarkoituksellisesti ja laittoivat naisia, joilla tiedettiin olevan epäilyttäviä kyhmyjä, mammografiaryhmään sen sijaan, että heidät olisi laitettu satunnaisesti joko mammografia- tai kontrolliryhmään. Tämän seurauksena enemmän naisia kuoli mammografiaryhmässä kuin kontrolliryhmässä", Gordon sanoi.
Miller puolusti tutkimusta kanadalaisen CBC:n vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa. Artikkelissa viitataan uusiin tutkimuksiin, joissa kritisoidaan voimakkaasti alkuperäisen tutkimuksen tekotapaa ja viitataan tutkimuksessa työskennelleiden työntekijöiden antamiin todisteisiin.
Vääristeltyjen tulosten perusteella väitetään, että monet naiset kuolevat mammografian vuoksi
Neljännessä väitteessä viitataan tutkimukseen, joka tehtiin "690 000 tiedolla" ja jonka väitetään osoittaneen, että monet täysin terveet naiset saavat rintasyövän mammografiatutkimuksen jälkeen. AFP etsi tutkimusta Google Scholarista ja löysi tutkimuksen (arkistoitu versio), jossa oli mukana 690 993 66–79-vuotiasta naista ja jonka voisi tulkita väärin niin, että se osoittaisi, mitä päivityksessä väitetään.
Tutkimustuloksissa sanotaan, että "in situ -, paikalliset ja paikallisesti levinneet rintasyövät havaittiin todennäköisemmin naisilla, jotka osallistuivat seulontamammografiaan".
"Tässä leikitään sanoilla 'jälkeen' ja 'vuoksi' – ne eivät ole synonyymejä", Ivković sanoi. "Jos esimerkiksi sen jälkeen, kun ihmiset juovat lasin vettä päivässä, maailmassa olisi 100 000 kuolemaa, tuollaiset toteamukset saisivat sen tarkoittamaan, että se johtuu vedestä. Että seulonnan jälkeen havaittiin useita syöpiä, on tietojen merkityksetöntä tulkintaa. Juuri tämä on seulonnan tarkoitus – havaita syöpiä varhaisessa vaiheessa."
"Tietenkin monet naiset saavat syövän jossakin vaiheessa sen jälkeen, kun he ovat ollet mammografiassa", Gordon sanoi AFP:lle. "Sen vuoksi seulontoja tulisi tehdä vuosittain: jotta syöpä, joka kehittyy, huomataan. Mutta se ei johdu mammografiasta! Naisista, joilla on keskimääräinen riski (ei sukuhistoriaa tms.), yksi kahdeksasta saa syövän jossain vaiheessa elämää. Me tiedämme, että seulontoihin osallistuvat naiset kuolevat 40–50% vähemmän todennäköisemmin rintasyöpään kuin naiset, jotka eivät osallistu niihin."
Tutkimus itsessään tukee tätä näkemystä. Se suunniteltiin sen määrittämiseksi, onko yli 69-vuotiailla seulontaan osallistuvilla naisilla pienempi metastaattisen rintasyövän riski. Säännöllisesti seulontoihin osallistuneilla naisilla todettiin useammin erilaisia syöpiä, mutta ne olivat lievempiä ja hoidettavissa olevia. Metastaattisen rintasyövän löytämisen riski oli huomattavasti pienempi seulontaan osallistuvilla naisilla, mikä on selkeästi ilmoitettu tutkimuksen päähavaintona.
Sveitsi ei ole kieltänyt mammografiaa
Viimeinen väite päivityksessä on, että Sveitsi on "ensimmäinen maa maailmassa, joka kieltää mammografiset tutkimukset". Väite on epätosi, mutta sen taustalla on todennäköisesti väärintulkinta uutisesta, että Sveitsin lääketieteellinen lautakunta suositteli vuonna 2013, ettei järjestelmällistä rintasyöpäseulontaa tehdä (arkistoitu versio).
Sveitsin lääketieteellinen lautakunta ei ole virallinen valtiollinen elin. Järjestö lopetti toimintansa vuonna 2022 (arkistoitu versio), mitä ennen se oli "terveysteknologia-arviointien" osaamiskeskus ja analysoi lääketieteellisiä hoitoja niiden hyöty-kustannussuhteen kannalta. Sen suositukset eivät olleet sitovia, ja ne oli tarkoitettu linjausohjeiksi.
Alan asiantuntijat kritisoivat laajasti lautakunnan suositusta lopettaa järjestelmälliset seulonnat ja sanoivat sen perustuvan virheelliseen, puutteelliseen tai väärin tulkittuun aineistoon, esimerkiksi täällä, täällä, täällä ja täällä (arkistoitu täällä, täällä, täällä ja täällä).
Sveitsin terveysministeriö ei ottanut käyttöön lautakunnan suosituksia. Vastauksena kommenttipyyntöön ministeriön edustaja sanoi AFP:lle sähköpostitse 2.11.2023, että "mammografiaa ei ole kielletty Sveitsissä lainkaan".
"Se on terveysvakuutuksen kattama, ja sitä suositellaan vuosittain 40–59-vuotiaille naisille ja joka toinen vuosi 60-75-vuotiaille", hän vahvisti.
Ylidiagnosointi mahdollinen haitta
Asiantuntijoiden mukaan yksi mammografian haitoista on ylidiagnosointi eli kun tutkimuksissa havaitaan syöpiä, jotka eivät koskaan leviäisi tai kehittyisi henkeä uhkaaviksi. Koska suurin osa syövistä etenee, lääkärit hoitavat kaikkia havaittuja syöpiä, vaikka joissakin tapauksissa se ei olisikaan tarpeellista.
"Ylidiagnosointi on ajatus siitä, että seulomalla löydetään syöpiä, jotka eivät tulisi esiin potilaan elinaikana, ja että sen vuoksi niitä ei tarvitse löytää, koska potilas kuolee aiemmin jostain muusta syystä", Gordon sanoi toisessa sähköpostissa 6.11. "Koska emme tiedä, mitä potilaalle tapahtuu tulevaisuudessa, ylidiagnosointi on teoreettista eikä sitä voida mitata suoraan. Sitä on arvioitava. Sen arviointiin käytetty menetelmä voi johtaa siihe, että ilmaantuvuutta voidaan yliarvioida suuresti."
Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa (arkistoitu versio), jossa tarkasteltiin 16 arviota ylidiagnosoinnista seitsemässä Euroopan maassa, ilmeni, että ylidiagnosoinnin oikea ilmaantuvuus on todennäköisesti 1–10%. Suomen syöpärekisterin mukaan korkeintaan kymmenesosa seulonnassa todetuista kasvaimista ei aiheuttaisi oireita naisen elinaikana.
Brittläisen Cancer Research UK -hyväntekeväisyysjärjestön ja Britannian terveysministeriön tilaamassa katsauksessa vuodelta 2013 (arkistoitu versio) arvioitiin, että ylidiagnosointi voisi vaikuttaa jopa 19% säännöllisissä seulonnoissa havaituihin syöpiin, mutta sanottiin, että tällä hetkellä on mahdotonta erottaa mahdollisesti kuolemaan johtavia ja ylidiagnosoituja syöpiä. Katsauksessa todettiin, että Britannian rintasyöpäseulontaohjelmista "on merkittävää hyötyä ja niiden tulisi jatkua".
"Ylidiagnosointi on varteenotettava näkökohta ja syy sille, että monet asiantuntijat ehdottavat, että seulonta voitaisiin lopettaa, jos naisen elinajanodote on vähemmän kuin 7 vuotta: jos hänellä on pitkälle edennyt sydänsairaus, toinen aggressiivinen syöpä jne. Mutta ylidiagnosointi ei ole hyvä syy kieltää seulontoja 40–49-vuotialta naisilta", Gordon sanoi.
Terveysviranomaiset suosittelevat säännöllisiä seulontoja
Jotkut asiantuntijat ovat nykyään sitä mieltä (arkistoitu versio), että parempia tuloksia voitaisiin saavuttaa, jos mammografiaseulontojen tiheys räätälöitäisiin erikseen eri potilaille heidän rintasyöpäriskitekijöidensä perusteella sen sijaan, että käytettäisiin ikään perustuvia suosituksia. EU:n rahoittamassa, vuosina 2018–2025 toteutettavassa tutkimuksessa (arkistoitu versio) testataan tätä hypoteesia tarjoamalla seulontoja useammin naisille, joilla on korkeampi riski sairastua rintasyöpään, ja harvemmin niille, joilla on pienempi riski.
Tällä hetkellä saatavilla olevien valmiiden tutkimusten ja tietojen perusteella Euroopan komission rintasyöpäaloitteen ohjeistustyöryhmä suosittelee mammografiaa järjestettynä seulontaohjelmana rintasyövän varhaiseksi havaitsemiseksi naisille, joilla ei ole oireita (arkistoitu versio). Aloite suosittelee seulontaa joka toinen tai kolmas vuosi 45–49-vuotiaille naisille, joka toinen vuosi 50–69-vuotiaille naisille ja joka kolmas vuosi 70–74-vuotiaille naisille.
Yhdysvaltain tautikeskus (arkistoitu versio) käyttää Yhdysvaltain ennaltaehkäisevien palvelujen työryhmän rintasyöpäseulontasuosituksia. Työryhmä suosittelee seulontaa joka toinen vuosi 50–74-vuotiaille naisille, kun taas 40–49-vuotiaita naisia suositellaan tarkistamaan lääkäriltä, milloin heidän kannattaa aloittaa mammografiassa käyminen ja kuinka usein käydä tutkimuksissa.
Suomessa 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan mammografiaan joka toinen vuosi. Suomen syöpärekisteri kertoo, että seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa.
Syöpärekisterin mukaan seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta lähtien. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22% pienempi kuin tilanteessa, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on vahvistettu, että tulokset ovat pysyneet samoina. Rekisteri arvioi tällä hetkellä seulontojen laajentamista niin, että ne kattaisivat 46–74-vuotiaat naiset.
Kuten Syöpärekisterin edustaja kertoi Syöpäsäätiön artikkelissa (arkistoitu versio), melkein 40% rintasyövistä löydetään seulonnoissa ja tämän ansiosta vuodessa vältetään sata kuolemaa sairauteen.
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä