Paimen tarkistaa karjalaumaansa Alpeggio Valanghe -vuoristolaitumella Marmorassa Mairan laaksossa lähellä Cuneota Luoteis-Italian Alpeilla 12.8.2022. ( AFP / MARCO BERTORELLO)

Kasvipohjaisiin ruokavalioihin siirtyminen ehkäisee nälänhätää, ei aiheuta sitä

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Maailmanlaajuisesti kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen on yksi keinoista, joka tutkijoiden mukaan voi parantaa ruokaturvaa erityisesti ilmastonmuutoksen edessä. Sosiaalisessa mediassa leviävällä videolla väitetään kuitenkin virheellisesti, että eläintalouden alasajo johtaisi "nälänhätään", koska kaksi kolmasosaa kaikesta maatalousmaasta sopii vain laiduntamiseen eikä viljelyyn. Luku on liioiteltu, ja myös väitteen johtopäätös on epätosi, sillä yksi kasvipainotteisen ruokajärjestelmän hyödyistä on, että se vaatisi vähemmän maa-alaa maailman väestön ruokkimiseen.

Elokuun alussa julkaistulla ja yli sata kertaa Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa jaetulla videolla itseään "karjankasvattajaksi" kuvaava henkilö väittää, että maailman maatalousmaista kaksi kolmasosaa soveltuu vain rehun tuottamiseen tai laiduntamiseen. Hän vetää johtopäätöksen: "Mikäli äänestät poliitikkoja, jotka ajavat eläintalouden, erityisesti nauta-, lammastalouden, alasajoa, niin äänestät poliitikkoja, joiden agenda on maailmanlaajuinen nälänhätä, koska kahdella kolmasosalla maapallon maatalousmaista ei voida tuottaa muuta kuin märehtijöitä."

Kuvakaappaus harhaanjohtavia väitteitä sisältävästä päivityksestä (otettu 16.8.2022)

Väitteet eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Viljelyskäyttöön soveltuvan maa-alueen mittaaminen ei ole yksinkertaista, mutta tutkimuksissa arvioidaan, että kolmasosa laidunmaasta - joka on vain osa maatalousmaata - voitaisiin käyttää viljelyyn. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan eläinperäisten tuotteiden kulutusta on vähennettävä tulevaisuuden ruokaturvan takaamiseksi. 

Osa laidunmaasta muutettavissa viljelysmaaksi

Video alkaa väitteellä, että maailman maatalousmaista kaksi kolmasosaa soveltuu ainoastaan karkearehun tuottamiseen tai laiduntamiseen.

Tällä hetkellä maailman maatalousmaista kahta kolmasosaa käytetään laidunmaana, mutta asiantuntijoiden mukaan osaa tuosta alueesta voisi käyttää viljelysmaana.

Tässä vuonna 2017 julkaistussa, paljon viitatussa tutkimuksessa arvioidaan, että kolmasosa laidunmaasta soveltuisi viljelyskäyttöön. Se tarkoittaisi että vain noin puolet maatalousmaasta soveltuisi ainoastaan laidunmaaksi, ei kaksi kolmasosaa kuten videolla väitetään.

Vaikka laitumesta "melko suuri osa" tutkimusmetodeista ja soveltuvuuskriteereistä riippuen ei sovellu käytännössä ruokakasvien viljelyyn, kaksi kolmasosaa on "liian iso luku", vesi- ja ympäristötekniikkaan erikoistuva tutkijatohtori Mika Jalava ja maailman eläintaloussysteemeihin erikoistuva tohtorikoulutettava Johannes Piipponen Aalto-yliopistosta sanoivat 15.8.2022.

Osa laitumesta ei sovi viljelyskäyttöön muun muassa ilmaston, maaperän laadun ja maaston muotojen vuoksi. Elintarviketieteiden professori Molly Anderson Middlebury Collegesta selitti 18.8., että suuri osa pysyvänä nurmena tai laitumena olevasta maasta on kuivaa ja että vedenpuute rajoittaa viljelyä. Osa laitumesta on maata, joka on "liian jyrkkää tai kivistä ollakseen helposti viljeltävissä".  Kuitenkin "paremmat vedensäästömenetelmät kuten terassointi auttaisivat asiaa, ja ihmiset viljelevät kasveja hyvin kuivissa olosuhteissa". Hän lisäsi, että "osa laitumesta on maata, jolta on hakattu metsää (erityisesti lehmien) laiduntamista varten. Tuon maan voisi käyttää viljelyyn, mutta yleensä se kannattaisi jättää metsäksi ilmastohyötyjen vuoksi. Metsäkato sekä laiduntamista ja viljelyä varten on myös merkittävä ongelma luonnon monimuotoisuuden katoamisen kannalta - ja teollistuneissa maissa syödään aivan liikaa naudanlihaa".

Eläintalouden vähentäminen parantaa ruokaturvaa

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, eläintaloutta varten käytetyn maan osuuden vähentäminen ei johtaisi asiantuntijoiden mukaan maailmanlaajuiseen nälänhätään. Sen sijaan vähempi eläinperäisten tuotteiden tuottaminen ja kuluttaminen on yksi monista keinoista, joilla maailman ruokaturvaa voitaisiin parantaa.

Yksi syistä tälle on, että maailman väestön ruokkimiseen kasvisruoalla tarvittaisiin kokonaisuudessaan vähemmän maata, sillä on tehokkaampaa viljellä kasveja suoraan ihmisruoaksi kuin rehuksi. Rehun kaloreista kaikki eivät päädy lopulta ihmisille lopputuotteissa kuten lihassa ja maidossa, sillä kaikki eläimen rehusta saama energia ei siirry niihin.

Science-lehdessä vuonna 2018 julkaistun laajan meta-analyysin mukaan siirtyminen nykyisistä ruokavalioista ruokavalioon, jossa ei ole eläinperäisiä tuotteita, vähentäisi ruoantuotantoon tarvittavan maa-alueen määrää 76%:lla, johon sisältyy 19%:n vähennys viljelysmaan käytössä. AFP otti yhteyttä toiseen artikkelin kirjoittajista, Oxfordin yliopistossa maatalouden ympäristövaikutuksiin erikoistuvaan tutkijaan Joseph Pooreen. Hän vahvisti 22.8., että artikkelin päätelmä tarkoittaa, että koko maailman väestö voitaisiin ruokkia täysin kasvipohjaisella ruokavaliolla.

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa väitetään, vuonna 2021 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) raportin mukaan nykyiset "elintarvikejärjestelmät maailmanlaajuisesti sekä monissa maissa ja alueilla eivät pysty kitkemään nälkää, tarjoamaan riittävää ravitsevaa ruokaa terveellisiä ruokavalioita varten tai tuottamaan turvallisia ruokia".

Tämän vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan nykytrendien valossa suoraan ihmisravinnon tuottamiseen käytetyn viljelysmaan osuus (verrattuna rehun ja  biopolttoaineiden tuottamiseen sekä muihin tarkoituksiin käytettyyn viljelysmaahan) ei riitä toteuttamaan YK:n tavoitetta aliravitsemuksen poistamisesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö arvioi, että kolmasosalla nykyisestä viljelysmaasta tuotetaan eläinten rehua suoraan ihmisille tulevan ravinnon sijaan. Tässä vuonna 2022 Nutrion Reviews -lehdessä julkaistussa artikkelissa arvioidaan, että vain noin 41% viljasta käytetään ihmisravinnoksi verrattuna jopa 35%:in, joka menee eläinrehuksi.

"Viljan käytön muuttaminen rehusta perinteisiin ruokiin tai konseptiltaan uusiin ruokiin ja ainesosiin voi parantaa proteiiniturvaa ja helpottaa ilmastonmuutosta", artikkelissa sanotaan.

"Nykytuotanto teollistuneissa maissa suuntaa merkittäviä määriä ihmisille syömäkelpoisia ruokia eläimille", yliopistonlehtori Iryna Herzon Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoi AFP:lle 12.8.

Suomessa puolet lypsykarjan rehusta on viljaa ja väkirehua nurmen sijaan, kun taas muissa maissa karjaa ruokitaan viljelysmaalla kasvatetulla maissisäilörehulla, Herzon selitti.

Karjalaumaa viedään niille tarkoitetulle laitumelle osana teknistä muutosta, jonka tarkoituksena on vähentää eläinten tarvitsemaa tilaa Marupiaran maatilalla Tailandian kaupungissa Parán osavaltiossa Braziliassa 18.9.2021. ( AFP / MAURO PIMENTEL)

Fabrice DeClerck toimii voittoa tavoittelemattoman, maailmanlaajuisen elintarvikejärjestelmän muutokseen keskittyvän EAT-start-upin tieteellisenä johtajana. Hän kertoi AFP:lle 16.8., että on "laajasti hyväksyttyä", että siirtyminen vähempään eläintuotteiden kuluttamiseen on yksi keino ruokkia maailman väestö sen perusteella, "kuinka paljon maata, vettä ja energiaa tarvitaan eläinperäisten ruokien tuottamiseen".

Hän lisäsi, että siirtyminen vähempään eläinperäisten tuotteiden kuluttamiseen on myös "välttämätöntä" terveyden parantamiseksi ja elintarviketuotannon saattamiseksi ympäristön sallimiin rajoihin, vaikka on tiettyjä alueita, joilla punaisen lihan kulutuksen lisääminen lisäisi ruokavalion terveellisyyttä.

"Todisteet viittaavat siihen, että jos muu maailma siirtyy länsimaalaisiin ruokavalioihin, emme saavuta ympäristötavoitetta emmekä luonnon monimuotoisuuden tavoitteita, joista kummallakin on merkittäviä seurauksia maapallon järjestelmien vakaudelle", DeClerck sanoi.

Ilmastonmuutos uhka ruokaturvalle

YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportin mukaan ilmastonmuutokseen puuttuminen on keskeistä ruokaturvan takaamiseksi, johon "ennustettu ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän".

Vuonna 2019 The Lancet -lehdessä julkaistussa raportissa varoitetaan, että jos nykyisiä elintarvikejärjestelmiä ei muuteta, maailman väestön tarvitseman ruoantuotannon ennustetaan käyttävän enemmän viljelysmaata ja makeaa vettä sekä tuottavan enemmän kasvihuonepäästöjä, mikä muun muassa "työntäisi maapallon järjestelmiä säätelevät keskeiset biofyysiset prosessit ruoantuotannon rajojen ja turvallisen toiminta-alueen ulkopuolelle".

"Eläinperäiset ruoat aiheuttavat noin kolme neljäsosaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kun taas perusviljelykasvit kuten vehnä, riisi ja muut viljat aiheuttavat kolmanneksesta puoleen muihin ympäristön osa-alueihin kohdistuvista paineista", raportissa sanotaan ja huomautetaan, että "lisääntyvä siirtyminen kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita mahdollistaa ruoantuotannon pysymisen ilmastonmuutoksen rajoissa".

Ilmastonmuutoksen merkittävimmät vaikutukset ja seuraukset ihmisille ( AFP / Sabrina BLANCHARD, Simon MALFATTO)

Osa eläintaloudesta hyödyllistä ympäristölle

Tämä ei kuitenkaan välttämättä  tarkoita, että kaikki eläintalous tulisi lopettaa ympäristön hyväksi. Esimerkiksi The Lancetin raportissa kuvattu kestävä ruokavalio sisältää jonkin verran kanaa ja kalaa sekä alueesta riippuen vähän tai ei ollenkaan punaista lihaa.

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa leviävässä videossa vihjataan, mikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei aja tätä. Vihreät ja Vasemmistoliitto listaavat siirtymisen kasvipainotteisempiin ruokavalioihin osana poliittisia tavoitteitaan. Ne eivät kuitenkaan mainitse mitään eläintalouden täydellisestä alasajosta. Suomen puoluerekisterissä tällä hetkellä olevista puolueista vain Eläinoikeuspuolue mainitsee päämääränään "luopua eläinten käytöstä elintarvikkeina". Puolueella ei ole vaaleilla valittuja edustajia millään päätöksentekotasolla.

DeClerck huomautti, että karjankasvatus viljelykseen sopimattomilla mailla sopii terveellisen kulutuksen rajoihin. "Jos lihan puolestapuhujat ehdottaisivat, että lihantuotanto keskitettäisiin näille alueille niin, että metsäekosysteemien muuttaminen laitumiksi lopetettaisiin, olen varma, että monet tukisivat tätä, mukaan lukien ympäristönsuojeluyhteisö", hän sanoi.

Hän lisäsi, että esimerkiksi Sahelin alueella, Länsi-Yhdysvaltain vuortenvälisillä alueilla ja Mongoliassa on yhteisöjä, jotka ovat riippuvaisia eläintaloudesta ja joille viljeleminen ei olisi mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Näiden alueiden tuottavuus on kuitenkin "melko alhaista". DeClerck sanoi, että "joillakin näillä alueista laiduntamisella voi olla hyötyjä luonnonsuojelun kannalta ja siitä voidaan tehdä luonnonvaraisen luonnon kanssa yhteensopivaa". Hän mainitsi esimerkkinä Yhdysvaltain lännessä uhanalaisen kaliforniankondorin, joka on riippuvainen nurmesta ja karjasta, joka voi suojella kasvien monimuotoisuutta, joka oli puolestaan riippuvainen biisoneista.

Jalava ja Piipponen huomauttivat, että osa eläintuotannosta parantaa ruokaturvaa.

Tähän kuuluu nurmeen perustuva ja hyvin vähän väkirehua käyttävä tuotanto sekä tuotanto, jossa käytetään ruokajätettä silloin, kun tämä on mahdollista, ja ruoantuotannon yhteydessä ei-ruokakelpoisiksi määriteltyjä sadon osia.

Nykyinen eläintuotanto on kuitenkin paljon laajempaa: "Edellä mainittujen rehulähteiden lisäksi käytetään suuri määrä ihmisten ruoaksi kelpaavia viljelykasveja. Tällöin eläinten kasvatukseen väistämättä liittyvä tehottomuus pienentää ruuaksi päätyvää osuutta." Tehottomuus johtuu eläinten elintoimintoihin tarvitsemasta ravinnosta, joka ei päädy eläimen syötäviin osiin.

On virheellistä väittää, että kaikki laidunmaa olisi sopimatonta viljelylle tai että eläintuotannon vähentäminen johtaisi maailmanlaajuiseen nälänhätään. Päinvastoin kasvipainotteisempaan ruoantuotantoon siirtyminen on yksi useista keinoista, joilla tutkijoiden mukaan voidaan parantaa ruokaturvaa.