Yhdysvallat ei maksanut maanviljelijöille satojen tuhoamisesta vuonna 2021

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Covid-19-pandemia ja sota Ukrainassa ovat häirinneet maailman ruoantuotantoa, minkä seurauksena ruoan hinnat kasvavat ympäri maailmaa ja joissain maissa ruoasta on pulaa. Sosiaalisessa mediassa kuitenkin väitetään, että kriisi on suunniteltu tarkoituksellisesti. Yli sata kertaa heinäkuun alun jälkeen jaetussa päivityksessä väitetään, että vuonna 2021 Yhdysvaltain hallitus painosti ja lahjoi amerikkalaisia maanviljelijöitä tuhoamaan satonsa. Väite on epätosi: kuten Yhdysvaltain suurin maanviljelijäjärjestö ja riippumattomat maatalouden ja elintarvikepolitiikan asiantuntijat kertoivat AFP:lle, Yhdysvallat ei ole koskaan toteuttanut tällaista ohjelmaa.

Maailmanpankin 15.7.2022 julkaisemassa lausunnossa sanotaan, että "ennätyksellisen korkeat ruoan hinnat ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen kriisin, joka ajaa miljoonat ihmiset äärimmäiseen köyhyyteen". Syinä kriisille se viittaa "sotaan Ukrainassa, tuotantoketjun häiriöihin ja COVID-19-pandemian jatkuviin taloudellisiin seurauksiin".

Sosiaalisessa mediassa leviää kuitenkin toisenlainen narratiivi. Heinäkuun alun jälkeen yli sata kertaa jaetussa päivityksessä Facebookin käyttäjä jakaa kuvakaappauksen elokuussa 2021 tekemästä päivityksestään. Kuvakaapatussa päivityksessä väitetään, että "Agenda 2030" etenee, "amerikkalaisia viljelijöitä painostetaan ja lahjotaan tuhoamaan viljasatonsa" ja että seuraavaksi vuorossa on järjestetty ruokapula, jolla kontrolloidaan ihmisiä.

Agenda 2030 viittaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteisiin eli Agenda 2030:een, jonka tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissaan. Ohjelma on kuitenkin joutunut disinformaation kohteeksi, kuten AFP:n ja Reutersin aiemmat faktantarkistukset osoittavat. 

Virheellisessä päivityksessä lainataan myös jotakuta: "Tänä vuonna viljelijöille tarjotaan 1,5-kertaista hintaa satojen arvoon nähden jos he tuhoavat satonsa. Heille on myös kerrottu liittovaltion toimesta, että he eivät tule saamaan tukea viljelyyn jos he kieltäytyvät tuhoamasta satoaan". Lainauksen lähde on rajattu pois kuvakaappauksesta, mutta alkuperäisestä elokuun 2021 päivityksestä näkyy, että kyseessä on Twitteriin myös elokuussa lisätty video. 

Kuvakaappaus päivityksestä, jossa esitetään virheellisiä väitteitä (otettu 18.7.2022)

 

Päivitystä kommentoivat käyttäjät vaikuttavat ottavan sen tosissaan. "Ja valtaosa uskoo, että vain tämä meneillä oleva sota on syy tähän", yksi käyttäjä kirjoitti. Toinen sanoi: "Tämä on Bill Gates suunnitelma ja toteutuu !!!"

Väitteet ovat kuitenkin epätosia. AFP puhui Yhdysvaltain maatalouden edustajien ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa, jotka selittivät, että Yhdysvallat ei ole maksanut maanviljelijöille satojen tuhoamisesta ja että nousevat ruoan hinnat sekä ruokapulat joissain maissa ovat seurausta Covid-19-pandemiasta, Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista ja ilmastokriisistä.

Yhdysvalloilla ei ole ohjelmaa satojen tuhoamiseksi

Vuonna 2021 sosiaalisessa mediassa levisi samanlaisia väitteitä maanviljelijöistä tuhomassa satojaan. Politifact osoitti täällä elokuussa 2021 vääräksi väitteen, että Yhdysvaltain hallitus yrittää luoda ruokapulia käskemällä maanviljelijöitä tuhoamaan satonsa, ja LeadStories osoitti vääräksi samanlaisia väitteitä kesäkuussa 2022 täällä.

AFP puhui väitteistä yhdysvaltalaisten maatalousviranomaisten ja -yhdistysten kanssa.

American Farm Bureau Federation on valtiosta riippumaton, 50 osavaltion ja Puerto Ricon haarojen liitto sekä Yhdysvaltain suurin maanviljelijöiden järjestö. Sen edustaja Mike Tomko kertoi AFP:lle 26.7.2022: "Maanviljelijöille Yhdysvalloissa ei makseta satojen tuhoamisesta." Hän lisäsi, että "huhut osoitettiin pian vitseiksi, joita useat ihmiset levittivät sosiaalisessa mediassa viime kesänä".

Myös riippumattoman Ohio Farm Bureaun edustaja Ty Higgins sanoi 19.7., että väite oli epätosi.

AFP otti yhteyttä myös Yhdysvaltain maatalousministeriöön (USDA), joka vastasi 15.7.: "Tämä on epätotta. USDA:lla ei ole tällaista ohjelmaa." Nebraskan maatalousministeriön viestintäpäällikkö Christin Kamm sanoi väitteestä 20.7.: "Voin vakuuttaa, että tätä ei tapahtunut Nebraskassa."

Myös riippumattomat asiantuntijat selittivät, että väitteelle ei ole perusteita.

Elintarviketalouden- ja politiikan professori William Masters Tufts-yliopiston ravintotieteen- ja politiikan Friedman Schoolista kertoi AFP:lle 25.7., että Yhdysvalloissa, "kuten suurimmassa osassa korkeatuloisia maita, maanviljelijöille maksetaan viljan tuotannon lisäämisestä, ei satojen tuhoamisesta". Hän selitti, että vuonna 2021 "noin 40% Yhdysvaltain maanviljelijöiden tuloista tuli veronmaksajilta, suurimmaksi osaksi tuettujen satovakuutusten ja muiden maksujen muodossa, joiden tarkoitus on saada maanviljelijät istuttamaan ja korjaamaan enemmän kuin he muuten kasvattaisivat".

Hän lisäsi, että ei ole "mitenkään mahdollista", että Yhdysvaltain hallitus maksaisi satojen tuhoamisesta. "Jos joku ehdottaisi sellaista ohjelmaa, he joutuisivat viljaa ruoan, rehun ja biopolttoaineiden tuottamiseen käyttävien yritysten lobbaustoiminnan jalkoihin", hän sanoi.

Masters mainitsi Yhdysvaltain Conservation Reseve Program -ohjelman, jonka kautta hallitus vuokraa maata viljelijöiltä estääkseen maaperän eroosiota, mutta sanoi, että tällä "on pieni vaikutus tuotantoon, koska vuokratuilla hehtaareilla on verrattain vähäiset sadot".

Myös taloustieteen ja hallinnon sekä maatalouden professori Christopher Barrett Cornellin yliopistosta sanoi, että väitteet ovat epätosia. Hän kertoi AFP:lle 25.7.: "Yhdysvalloissa, kuten muualla maailmassa, ruoan hinnat ovat nousseet nopeammin kuin ennen vuoden 2020 puolivälissä. Mutta se ei liity mihinkään kuvitteelliseen hallituksen suunnitelmaan tuhota satoja. Itse asiassa Yhdysvaltain hallitus teki päinvastoin jokin aika sitten, kun se vapautti monia Yhdysvaltain viljelijöitä Conservation Reservation Program -sopimuksista, jotta nämä voisivat ottaa maita uudelleen viljelykäyttöön ruoantuotannon lisäämiseksi." Päätöksestä kerrottiin maatalousministeriön tiedotteessa 26.5.2022 sekä paikallisessa lehdistössä (esimerkiksi täällä).

Covid-19-pandemian alussa huhtikuussa ja toukokuussa 2020 viljelijät joutivat tuhoamaan tuotteitaan, mutta tämä johtui tuotantoketjun ongelmista, kun ravintolat, hotellit ja koulut sulkeutuivat (katso lisää täältä, täältä ja täältä). Myös Yle uutisoi aiheesta tuolloin.

Barrett selitti, että tämä oli seurausta tuotantoketjujen logistiikasta ja erityisesti siitä, että ennen pandemiaa noin puolet Yhdysvaltain ruoan kulutuksesta tapahtui poissa kotoa - esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa - sekä siitä, että laitosostajien jalostus- ja pakkausketju "poikkeaa merkittävästi" yksittäisistä vähittäiskaupan ostajien ketjusta. "Kun koulut, kahvilat ja ravintolat suljettiin rajoitusten aikana, ne lopettivat ostamisen niille tuotteita toimittaneilta tukkukauppiailta. Joten nuo kauppiaat lopettivat ostamisen maanviljelijöiltä", hän selitti. "Ja maanviljelijät eivät onnistuneet löytämään uusia ostajia nopeasti, joten heidän oli heitettävä pois pilaantuneita tuotteita, jotka he olisivat voineet myydä. Hallitus todella antoi avustuksia yhdysvaltalaisille maanviljelijöille, mutta ei satojen tuhoamiseksi eikä viime vuonna."

Pandemian alkuaikoina "merkittävät häiriöt aiheuttivat sen, että maanviljelijöillä ei ollut minne myydä tuotteitaan", Tomko vahvisti. Mutta "maanviljelijöitä pyydetään nyt vastaamaan sekä kotimaassa että ulkomailla kasvavaan kysyntään".

Hedelmien hintoja esillä ruokakaupassa New Yorkin Upper West Sidella 12.1.2022 ( AFP / TIMOTHY A. CLARY)

Vitseiksi tarkoitettuja videoita

Politifactin faktantarkistuksessa huomautetaan, että osa viime vuonna levinneistä TikTok-videoista, joissa esitettiin väitteitä satojen tuhoamisesta, oli vitsejä. Suomenkielisen Facebook-päivityksen linkittämässä, Twitteriin lisätyssä videossa on myös pätkiä TikTok-videoista. Joissakin niissä on materiaalia, joka vaikuttaa vitsiltä. Eräs mies esimerkiksi selittää, että jos he käyttävät ruohonleikkuria sadon tuhoamiseen, he voisivat saada 600$:a lisää hehtaarilta, ja kommentoi: "Jotain pienestä hiilijalanjäljestä tai jotain."

Alkaen kohdassa 1:23 Twitterissä jaetulla videolla on pätkä henkilöstä, joka pitää kädessään kirjettä ja sanoo: "Sain kirjeeni eilen. Kirjeen, jossa pyydetään tuhoamaan satoa." Tämä on pätkä yhdestä Politifactin mainitsemista TikTok-videoista, jonka tekijä julkaisi myöhemmin toisen videon, jossa sanoi alkuperäisen olleen vitsi.

Mitä hintojen nousun ja ruokapulien taustalla on?

Maatalouden ja taloustieteen asiantuntijat kertoivat AFP:lle, että vaikka Yhdysvalloissa ruoan hinnat nousevat, siellä ei ole pulaa ruoasta. On kuitenkin totta, että maailmanlaajuisesti kehittyvät maat kokevat pulaa ruoasta Covid-19-pandemian, Venäjän ja Ukrainan sodan ja ilmastokriisin seurauksena.

Barrett selitti, että Yhdysvalloissa "ei ole yleistä pulaa ruoasta eikä näin ole ollut koskaan ihmismuistiin. Epävarmuutta elintarvikkeista on paljon enemmän kuin rikkaassa maassa tulisi olla. Mutta siinä on kyse köyhyydestä eikä riittämättömästä ruoan saatavuudesta".

Maatalous- ja luonnonvarataloustieteen professori Aaron Smith Kalifornian yliopistosta Davisissa kertoi AFP:lle 26.7., että ruoan hinta nousi Yhdysvalloissa 6.3%:lla viime vuonna (lisää täällä) "osittain satojen nousevien hintojen vuoksi ja osin kaikkien muiden nousevien hintojen vuoksi taloudessa". Hän lisäsi, että "maataloustuotteet muodostavat vain noin 14% ruoan hinnasta supermarketissa. Suurin osa ruoan hinnasta tulee prosessoinnista, pakkaamisesta ja markkinoinnista".

Taloustieteen apulaisprofessori Obie Porteous Middlebury Collegesta kertoi AFP:lle 22.7., että "maatalouden hinnat ovat yleisesti nousseet Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti vuoden 2020 lopusta lähtien, mikä johtuu ensisijaisesti ongelmista toimitusketjussa, mukaan lukien kuljetuskulut ja tuotantopanosten kasvaneet kustannukset (polttoaine, lannoitteet, työvoima...)".

Hänen mukaansa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ruokaindeksi oli korkeimmallaan 60 vuoteen maaliskuussa 2022 (tietoja on saatavilla vuodesta 1961 lähtien). FAO:n julkaisema indeksi mittaa kuukausittaisia muutoksia eri elintarvikkeista koostuvan ruokakorin kansainvälisissä hinnoissa.

Hän mainitsi Venäjän ja Ukrainan konfliktin, vientirajoitukset ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisen syinä nykyiselle tilanteelle. Hänen mukaansa Venäjän ja Ukrainan kriisi on ensisijainen syy, koska se "on johtanut suureen hintapiikkiin tänä vuonna (jo valmiiksi korkeiden hintojen lisäksi koronaviruksen jälkeisten tuotantoketjuongelmien vuoksi)". "Kumpikin maa on merkittävä maataloustuotteiden viejä, ja Venäjä on maailman suurin lannoitteen viejä ja toisiksi suurin öljyn viejä. Nämä ovat tärkeitä maatalouden tuotantopanoksia", hän sanoi. "Ukrainassa on jumissa viime vuoden sadosta viljaa, jota ei ole saatu maailmanmarkkinoille. Viljelyala on myös vähentynyt merkittävästi Ukrainassa konfliktin vuoksi. Ja Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikeuttavat sen viljan, lannoitteiden ja öljyn viemistä maailmanmarkkinoille."

Maanviljelijä seisoo vehnäpellolla lähellä Mykolaivia 21.7.2022 keskellä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. ( AFP / BULENT KILIC)

Hän lisäsi, että "useat muut maatalouden vientimaat ovat ottaneet käyttöön vientirajoitksia yrittääkseen pitää kotimaan hinnat alhaalla" nostaen näin maailmanlaajuisia hintoja entisestään. Toukokuussa 2022 AFP uutisoi Intian päätöksesta kieltää vehnän vienti ulkomaille sen jälkeen, kun lämpöaalto vaikutti sen tuotantoon.

Porteous lisäsi, että "pidemmällä aikavälillä vaikuttava tekijä on äärimmäisten sääilmiöiden (lämpöaallot, tulvat) yleistyminen ilmastonmuutoksen vuoksi. Mitä hajanaisempi maailmantalous on (tuotantoketjuongelmien, konfliktin, pakotteiden, vientirajoitusten vuoksi...), sitä vaikeampaa on selvitä äärimmäisestä sääilmiöstä merkittävällä tuotantoalueella".

Masters oli samaa mieltä. "Sadot eivät ole vähentyneet, eikä viljelyala ole vähentynyt, joten saatavilla olevan ruoan kokonaismäärä ei ole vähempi kuin ennen. Useimmissa paikoissa ja maailmassa kokonaisuutena on enemmän ruokaa kuin koskaan ennen", hän sanoi. "Se, mikä on muuttunut, on hintataso, sillä maailmassa on meneillään inflaatiopurkaus makrotaloudellisista syistä, jotka eivät liity ruoan tarjontaan."

Hän lisäsi, että vaihtelu ruoan hinnoissa maiden välillä "riippuu ensisijaisesti hallituksen osaamisesta ja taidoista hallita maan yleistä taloudellista tilannetta. Sri Lankassa on meneillään erityisen vakava kriisi seurauksena monista poliittisista virheistä, jotka johtivat hallituksen äskettäiseen kaatumiseen". Hän lisäsi: "Asioiden äärimmäisen huonon hoidon lisäksi ainoat muut paikat, joissa on absoluuttinen ruokapula, ovat köyhimmät ja konflikteista eniten kärsivät maat kuten Sahelin alue Afrikassa tai köyhimmät ihmiset muualla Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan keskeytti myös vehnän ja kasviöljyjen viemisen tiettyihin maihin ja erityisesti Maailman ruokaohjelmaan, joka toimittaa apua köyhimmille."

AFP on uutisoinut ruokakriisistä täällä, täällä ja täällä.

"On vaikea aliarvioida Covid-pandemian vaikutuksia maailmantalouteen", Smith lisäsi. "Suljimme kaiken (kysynnän vähentyminen), mikä johti siihen, että tavarantoimittajat sulkeutuivat, ja sitten aloitimme uudelleen. Monien tuotteiden, mukaan lukien ruoan, toimittajat yrittävät yhä kiriä kiinni."

Yle uutisoi 14.7.2022, että ruoan hintojen arvioidaan nousevan Suomessa 10%:lla tänä vuonna. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kommentoi Ylelle, että jopa viidenneksen nousu ei ole mahdoton. Hänen mukaansa on kuitenkin epätodennäköistä, että ruoka loppuisi Suomesta, vaikka tuotevalikoima voi olla suppeampi kuin yleensä.

28. heinäkuuta 2022 korjattu linkki AFP:n faktantarkistukseen Agenda 2030:stä