Verkossa leviää harhaanjohtavia väitteitä lakivaliokunnan päätöksestä hylätä lakialoite eläimiin sekaantumisen kriminalisoinnista

"Tänään taas PS aloite nurin. Eli lyhykäisesti : SDP, KESK, RKP,.VAS, ja ViHREÄT, hyväksyvät eläinten kanssa nussimisen, sekä muunlaiset seksi rituaalit eläinten kanssa. Miettikää ihmiset, ihan oikeesti. Tämä on meidan hallitus!!!!" satoja kertoja jaetussa twiitissä sanotaan.

Image

Kuvakaappaus harhaanjohtavasta twiitistä (otettu 4.7.2022)

Facebook-päivityksessä samasta aiheesta sanotaan: "Nämä 9 lakivaliokunnan jäsentä estivät eläimiin sekautumisen tekemisen rangaistavaksi teoksi. Miksi?" Tekstin lisäksi siinä on yhdeksän kansanedustajan nimet ja kuvat vihjaten siihen, että nämä kannattavat eläimiin sekaantumista eivätkä pidä sitä rangaistavana tekona.

Samanlaisia väitteitä on esitetty päivityksissä, joita on jaettu yhteensä yli 300 kertaa Facebookissa ja Twitterissä kesäkuun lopun jälkeen (esimerkiksi täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä).

Päivitysten kommentoijat reagoivat vihalla, irstailla huomautuksilla ja oksentavilla emojeilla. "Käsittämätöntä, että eläimeen seksuaalisesti sekaantuminen, eli raiskaus, poistettiin rikoslaista v. 1971. Suomi ei ole sivistysvaltio, eikä se nouse sellaiseksi tämän hallituksen aikana", yksi Facebook-käyttäjä kirjoitti. "Hyi helvetti", toinen sanoi. "Toivottavasti saavat vielä rangaistuksensa tästäkin."

Päivitykset alkoivat levitä sen jälkeen, kun lakivaliokunta julkaisi mietinnön 20.6.2022. Pääosa mietinnöstä käsittelee laajoja uudistuksia seksuaalirikoslainsäädäntöön. Keskeisin uudistus on suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen määritelmään; nykylainsäädännön mukaan teko on raiskaus vain, jos siihen liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tai uhri ei pysty puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan.

Lisäksi valiokunta käsitteli myös lisälakiehdotuksia tässä yhteydessä. Yksi niistä oli perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren tekemä ja tämän puoluetovereiden allekirjoittama aloite eläimiin sekaantumisen lisäämisestä rikoslakiin. Rangaistukseksi ehdotettiin sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistusta. Kuten aloitteessa todetaan, eläimiin sekaantuminen ei tällä hetkellä ole itse tekona rangaistava Suomessa. Sen sijaan se on rangaistavaa vain, jos se täyttää eläinsuojelulaissa kuvatun eläinsuojelurikkomuksen  tai rikoslaissa kuvatun eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön, kun teko on julma tai se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle.

Valiokunta hyväksyi seksuaalirikoslainsäädännön pääuudistukset, mutta ehdotti, että eduskunta hylkää eläimiin sekaantumista koskevan lakialoitteen. Se myös hylkäsi kaksi muuta lisälakialoitetta, jotka koskivat lapsen seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistusta ja raakaa väkivaltaa sisältävien kuvamateriaalien hallussapitoa. Päätökset tehtiin enemmistöäänestyksellä.

AFP perehtyi asiakirjoihin valiokunnan tapaamisista ja asiantuntijoiden kuulemisista ja puhui asiasta asiantuntijoille. Vaikka on totta, että valiokunta hylkäsi lakialoitteen siitä, että eläimiin sekaantumisesta tehtäisiin rangaistava teko, tästä ei välttämättä seuraa, että lakia vastustavat kansanedustajat kannattaisivat eläimiin sekaantumista. Sen sijaan aloitteen hylkääminen liittyy sen toteutettavuuteen lakina, kuten on yleistä uusia lakeja käsiteltäessä.

Mihin päätös perustui?

Valiokunnan mietinnössä sanotaan: "Lakivaliokunta toteaa, että lakialoitteen tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta asiaa koskeva mahdollinen kriminalisointi edellyttäisi tarkempaa arviointia."

Päätöstä tukevat valiokunnan pyytämät asiantuntijalausunnot, jotka ovat saatavissa eduskunnan sivuilta. Lausuntoja oli yhteensä 74, mutta vain neljässä niistä pohdittiin lakialoitetta eläimiin sekaantumisesta. Niistä yhdessä, raiskauskriisikeskus Tukinaisen lausunnossa tuettiin aloitetta, kun taas muissa kolmessa sen todettiin tarvitsevan muutoksia. Oikeusministeriö totesi, että "lakialoitteen tavoitteet ovat sinänsä ymmärrettäviä, mutta asiaa ei ole arvioitu riittävästi kriminalisointiperiaatteiden kannalta".

AFP otti yhteyttä kahteen rikosoikeuden asiantuntijaan, jotka antoivat lausunnon valiokunnalle.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta selvensi seikkoja, joita tarkemmassa arviointiprosessissa olisi pohdittava. "Ensinnäkin puuttuu tutkittua tietoa siitä, miten yleisestä ilmiöstä on kysymys. Toiseksi lain vaikutuksia ei ole selvitetty tutkitun tiedon pohjalta. Kolmanneksi pitäisi selvittää, onko tällaista kriminalisointia mahdollista toteuttaa tehokkaasti, valvonnan näkökulmasta", hän sanoi 30.6.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta mainitsi tulevan eläinsuojelulain uudistuksen, johon sisältyy myös ehdotus eläimiin sekaantumisen kieltämisestä. Hän kertoi AFP:lle 30.6, että "peruslähtökohta on, että eduskunnan käsiteltävänä olevat ehdotukset perustuvat tiettyä kokonaisuutta koskevaan lainvalmisteluhankkeeseen". Tässä tapauksessa muutoksia käsiteltiin osana seksuaalilainsäädäntöä. Seksuaalilainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä eläimia koskevia lakeja. Koska valmisteilla on eläinsuojelulainsäädännön uudistus, on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä eläimiin sekaantumiseen liittyvää lainsäädäntöä sen yhteydessä, hän sanoi.

Tolvanen oli samaa mieltä. "Seksuaalirikoslainsäädännöllä suojataan ihmisiä", hän sanoi. "Eläimeen sekaantuminen kuuluu eläinsuojelulain puolelle."

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen tarkoituksena on modernisoida vuodelta 1996 oleva laki. Hallituksen esitykseen sisältyy eläimiin sekaantumisen kielto, mutta siinä ei mainita rangaistuksia. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesällä 2022.

AFP otti yhteyttä myös joihinkin päivityksissä mainittuihin kansanedustajiin, jotka ovat valiokunnan jäseniä.

"Mielestäni eläimiin sekaantumisen kieltämisestä voisi säätää jatkossa toisessa yhteydessä", vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed sanoi 30.6. "Syksyllä hallitus on tuomassa eduskuntaan mm. odotetun eläinten hyvinvointilain."

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski sanoi AFP:lle 30.6., että eläinsuojelurikokset eivät liittyneet käsiteltävään kokonaisuuteen ja että lakialoitteen käsittely tulevan eläinten hyvinvointilain käsittelyn yhteydessä "olisi ollut loogisempi".  

Saara Hyrkkö, niin ikään vihreistä, twiittasi päätöksen selventämiseksi. "Onko eläimiin sekaantuminen vastenmielistä? On. Pitäisikö se kriminalisoida? Tottakai", hän kirjoitti 29.6.

Lainsäädäntöprosessi

AFP puhui Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttiselle eduskunnan lainsäädäntöprosessista. "Jos jokin rikosoikeudellinen hanke tai ehdotus hylätään, se ei missään nimessä tarkoita sitä, että ne, jotka sitä eivät puolla, kannattaisivat asiaa [jonka kieltämiseksi lakia säädetään]." 

Hänen mukaansa on hyvin epätodennäköistä, että kansanedustajan tekemä rikosoikeudellinen lakialoite johtaisi sellaisenaan rikoslainsäädännölliseen muutokseen. "Olis hyvin poikkeuksellista, jos näin olisi", hän sanoi. Sen sijaan rikosoikeudelliset uudistukset edellyttävät paljon pohdintaa. Käytännössä ne toteutuvat vain niin, että mahdollisista uudistuksista sovitaan hallitusohjelmassa hallituskauden alussa, minkä jälkeen oikeusministeriö tekee asiasta perusteellisen valmistelun, hän sanoi. Siihen kuuluu kustannuslaskelmia ja pohdintaa kriminalisoinnin hyödyistä, haitoista ja tavoitteista sekä siitä, ovatko samat tavoitteet saavutettavissa muilla keinoilla. Hallituksen esitys tulee sitten lakivaliokuntaan arvioitavaksi, hän sanoi.

Hänen mukaansa on mahdollista, että lakivaliokunta päättää lähettää kansanedustajan tekemän lakialoitteen ministeriöön tätä valmistelua varten. Lakialoite eläimiin sekaantumisesta ei kuitenkaan ollut mennyt ministeriön läpi eikä sitä lähetetty sinne.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta oli samaa mieltä. "On aivan tyypillistä, että tällaisiin laajempiin kokonaisuuksiin liitetään erilaisia yksittäisiä lakialoitteita. Useimmiten kuitenkin lain muutokset toteutetaan hallituksen esitysten pohjalta", hän sanoi. "On aivan tyypillistä, että  samassa yhteydessä hylätään irrallisia kansanedustajien lakialoitteita."

Eduskunta äänesti laista 27.6. ja hylkäsi eläimiin sekaantumista koskevan lakialoitteen lakivaliokunnan suosituksen mukaisesti.