Muutosehdotukset kansainväliseen terveyssäännöstöön eivät uhkaa maiden suvereniteettia
- Artikkeli on yli vuoden vanha.
- Julkaistu 23. kesäkuuta 2022 12:07
- Lukuaika: 4 minuuttia
- Teksti: Daniel FUNKE, Marion DAUTRY, Anna HOLLINGSWORTH, AFP Yhdysvallat, AFP Belgrad, AFP Suomi
Tekijänoikeus © AFP 2017-2024. Sisältöjen kaupallinen käyttö vaatii tilauksen. Lue lisää täältä.
"WHO ei saanut läpi tavoittelemaansa vallansiirtoa, koska monet jäsenvaltiot olivat huolissaan siitä kuinka muutos tulisi vaikuttamaan niiden kansalaisiin ja valtioiden itsemääräämisoikeuteen. Muutos olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että valtioista olisi tullut WHO:lle täysin alisteisia, mitä pandemioihin tulee", toukokuun lopussa julkaistussa Facebook-päivityksessä sanotaan.
Teksti jatkuu: "Tämän hulluuden pysäyttivät useat Afrikan valtiot sekä Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Iran sekä Malesia. Koska Suomea edustivat SDP:n Aki Linden sekä THL:n Mika Salminen kukaan ei liene yllättynyt, että Suomi ei löydy edellä olevalta listalta."
Jotkut käyttäjät ilmaisivat tukensa väitteille. Yksi kirjoitti: "Tämä on niin hieno juttu! Loistavaa, että muut maat pelasti meidät. Suomi nyt ei muuhun pyrikään, kuin tuhoamaan Suomen ja suomalaiset."
Toinen sanoi: "Suomi "kärsii" miellyttämisen halusta, isoja maita ja organisaatioita kohtaan... vähän niinkuin läheisriippuvainen.."
Samanlaisia väitteitä on jaettu satoja kertoja toukokuun lopun jälkeen esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.
Väite, että ehdotus vähentäisi jäsenmaiden suvereniteettia, on kuitenkin epätosi. Sen sijaan jäsenmaat keskustelivat mahdollisista muutoksista kansainväliseen terveyssäännöstöön, joka on Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan "laillisesti sitova sopimus 196 maan välillä kehittää valmiuksia havaita ja raportoida mahdollisista kansanterveydellisistä hätätilanteista maailmanlaajuisesti".
Verkossa on levinnyt useita epätosia väitteitä WHO:n Genevessä 22.-28.5.2022 pidettyyn yleiskokoukseen liittyen. AFP on osoittanut vääräksi niistä useita, mukaan lukien väitteet, että Yhdysvallat on ehdottanut, että WHO saa kontrolloida terveydenhuoltoa, että WHO keskustelee "pandemianvastaisesta sopimuksesta", ja että Argentiina on allekirjoittanut sopimuksen ja luopunut suvereniteetistaan.
Muutosehdotukset eivät vaikuta jäsenvaltioiden suvereniteettiin
WHO käynnisti julkisen prosessin terveyssäännöstön uudistamiseksi sen jälkeen, kun järjestön suoritumista Covid-19-pandemian hoidosta kritisoitiin.
Yhdysvaltain huhtikuussa 2022 jättämässä asiakirjassa on useita ehdotuksia WHO:n säädösten muuttamiseksi. Niissä esitetään muun muassa lisää tukea jäsenmaille kansanterveydellisten hätätilojen havaitsemiseen ja raportointiin sekä nopeampia WHO:n prosesseja ilmoittaa tautien leviämisestä ja tutkia niitä.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse, että "nämä muutosehdotukset on tarkoitettu selventämään varhaisia laukaisevia tekijöitä kansainvälisessä reagoinnissa pandemiauhkiin, edistämään nopeaa tiedon jakamista maiden ja WHO:n välillä ja parantamaan WHO:n päätöksentekoa kansanterveydellisten hätätilanteiden määrittämisessä".
Yhdysvaltain muutosehdotusten mukaan maalla, jossa tautiuhka on havaittu, olisi 48 tuntia aikaa hyväksyä tai hylätä WHO:n tarjoama apu. Jos maa kieltäytyy, järjestön on "välittömästi jaettava" tieto maan kanssa käydyistä keskusteluista muiden jäsenmaiden kanssa.
WHO kuitenkin kielsi väitteen, että ehdotetut toimenpiteet vaikuttaisivat jäsenvaltioiden suvereniteettiin.
"Ei ole mitään ehdotusta luovuttaa maiden suvereniteetti WHO:lle", WHO:n edustaja kertoi sähköpostitse AFP:lle. "WHO:lla on 194 jäsenvaltiota tai maata ja nämä maat tekevät riippumattomia päätöksiä."
Lakiasiantuntijat olivat samaa mieltä, että muutokset eivät tarkoita suvereniteetin luovuttamista WHO:lle.
Nimeämisen ja julkituomisen lisäksi ehdotus ei sisällä keinoja WHO:n suositusten täytäntöön panemiseksi. Georgetownin yliopiston Kansallisen ja kansainvälisen terveyslainsäädännön O'Neill-instituutin johtaja Lawrence Gostin selitti 19.5.2002 julkaistussa Twitter-päivityksessä, että WHO:n suositukset eivät ole sitovia: "Valtiot ovat laillisesti sidottuja raportoimaan vaarallisista tautien puhkeamisista, mutta tätä varten ei ole täytäntöönpanomekanismia & valtiot eivät usein toimi näin", hän kirjoitti.
Sähköpostissa AFP:lle hän korosti, että "kansainvälinen terveyssäännöstö ei edes kata kansallisia terveydenhoitopäätöksiä".
Asiantuntijat sanoivat myös, että jos WHO veisi jäsenvaltioiltaan niiden suvereniteetin, tämä rikkoisi kansainvälisen oikeuden periaatteita.
"WHO on valtioista koostuva organisaatio. Valtiot päättävät, mitä organisaatio tekee", Hélène De Pooter kertoi AFP:lle. Hän on julkisoikeuden professori Bourgogne-Franche-Comtén yliopistossa sekä International Law Associationin kansainvälisen terveysoikeuskomitean jäsen.
"On olemassa perussääntö, joka täytyy ymmärtää: kansainvälisessä oikeudessa mitään ei voi tehdä ilman valtioiden suostumista [...]. Jos valtio ei halua olla sidottu johonkin, se ei ole."
Professori ja Terveyspolitiikan, organisaatioiden ja oikeuden keskuksen johtaja Catherine Régis Montrealin yliopistosta kertoi AFP:lle, että WHO:lla "ei ole suoraa toimivaltaa kansalliseen lainsäädäntöön valtioiden suvereniteettiperiaatteen vuoksi". Hän lisäsi: "Joka tapauksessa WHO:n ei ole mahdollista mistään sopimuksesta riippumatta käytännössä hallita valtioita ja ohittaa hallituksia/ parlamentteja."
Mitä yleiskokouksessa päätettiin?
On totta, että jotkut valtiot - mukaan lukien Afrikan maat, Iran ja Malesia - suhtautuivat ehdotuksiin aluksi varauksella, kuten Reuters raportoi 25.5.2022 ja Politico 28.5.2022. Reutersin raportin mukaan Afrikka-ryhmä sanoi, että kaikkia uudistuksia tulisi käsitellä yhdessä kokonaispakettina myöhäisemmässä vaiheessa.
Muutoksia ei kuitenkaan "pysäytetty" niin kuin päivityksissä väitetään. Sen sijaan kokouksessa sovittiin, että työryhmä, jonka tavoitteena on vahvistaa WHO:n valmius- ja reagointikykyä terveyshätätilanteissa, jatkaa työtään. Työryhmä "työskentelee yksinomaan terveyssäännösten muutosehdotusten harkinnan parissa" tavoitteenaan "esittää 77. yleiskokouksen käsiteltäväksi kohdistettujen muutosten paketti". Eri maiden edustajat sopivat myös, että "tulevien muutosten voimaantuloaika lyhennetään 24:stä 12 kuukauteen".
Ehdota meille faktantarkistusta.
Ota yhteyttä