Ranskan ensimmäisen geeniterapialääkkeitä tuottavan lääkeyhtiön YposKesin työntekijä Évryssä Ranskassa 17.11.2016 (AFP / Eric Piermont)

Geenitekniikkalaki ei mahdollista ihmisten salaista geneettistä muokkausta

© AFP 2017-2022. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kuvaa, jossa väitetään hallituksen esittämän muutoksen geenitekniikkalakiin mahdollistavan ihmisten salaisen geneettisen muokkaamisen, on jaettu Facebookissa ainakin 100 kertaa toukokuun aikana. Väite on kuitenkin epätosi: geenitekniikkalaki ei koske ihmisen perimän muokkaamista.

"Suomalaisvastainen, supremasistisen rasistinen, antikristillinen, kansanmurhainen, joukkotuhoinen totalitaristinen, eugenistinen GMO-fasismi etenee", kirjoitetaan lauantaina 22.05.2021 julkaistussa Facebook-päivityksessä.

Päivityksen ohessa julkaistiin kuva, jossa lukee seuraava teksti: "Eduskunta muutti juuri 21.5.2021 gm-lakia. Nyt mukamas saa ihmisiä geneettisesti muokata sekä salata sen." Kuva on jaettu esimerkiksi täällä, täällä, ja täällä.

Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä (otettu 27.05.2021)

Julkaisussa viitataan hallituksen esitykseen geenitekniikkalain muuttamisesta. Esitys perustuu EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistukseen. Hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnan toisessa käsittelyssä perjantaina 21.05.2021.

Geenitekniikkalaki ei koske ihmisen perimän muokkausta

AFP oli yhteydessä geenitekniikan lautakunnan pääsihteeriin Kirsi Törmäkankaaseen. Neuvottelevana virkamiehenä Törmäkangas toimii geenitekniikkalain esittelijänä.

Törmäkankaan mukaan väite, että hallituksen esitys mahdollistaisi ihmisten geneettisen muokkauksen, on väärä.

"Ensinnäkään geenitekniikkalaki ei koske ihmisen perimän muokkausta", Törmäkangas sanoo.

Geenitekniikkalain tavoite on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä sekä samalla suojella ihmisen ja eläinten terveyttä ja ympäristöä. Ihminen ei kuitenkaan kuulu lain soveltamisalaan.

Geenitekniikkalain mukaan organismilla tarkoitetaan "ihmistä lukuun ottamatta biologista rakennetta, joka pystyy lisääntymään tai siirtämään perintöainesta."

Uusi esitys ei tule muuttamaan tätä. Esitys koskeekin lähinnä tietojen luottamuksellisuuden merkitsemistä ja vahvistamista koskevia säännöksiä. Lisäksi muuntogeenisillä organismeilla tehtäviä kenttäkokeita koskevaa yleisön kuulemisaikaa lyhennetään esityksessä 60 päivästä 30 päivään. Tietyissä tilanteissa kuulemista ei tarvitsisi järjestää lainkaan.

Jälkeläisten perimän muokkaaminen kiellettyä

Vaikka geenitekniikkalaki ei koske ihmisen perimän muokkaamista, laki mahdollistaa ihmisen somaattisten solujen muokkaamisen tutkimustarkoituksiin laboratorioissa. Näihin lukeutuvat myös tutkimukset, joissa ihmisen omia muokattuja soluja käytetään geeniterapiaan.

Geeniterapiassa sairauksia aiheuttavia geenivirheitä korjataan joko muokkaamalla geenin rakennetta, korvaamalla se virheettömällä geenillä tai sammuttamalla geenin toiminta.

Suomessa geeniterapiassa ei kuitenkaan tehdä perinnöllisiä muutoksia ihmiseen.

Perinnöllisyyslääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Kirmo Wartiovaara kertoi AFP:lle, että geeniterapia on mahdollista kahdella tavalla. Siinä missä sukusoluja muokkaamalla vaikutukset ihmiselle olisivat periytyviä, geeniterapia somaattisilla soluilla vaikuttaa vain muokattavaan soluun.

“Pitäisi tajuta ero, kun tehdään perinnöllistä muutosta tai geeniterapia esimerkiksi verisoluun. Sellainen terapia ei muuta perinnöllisyyttä” Wartiovaara sanoo.

Wartiovaara käyttää esimerkkinä diabeteksen hoitoa geeniterapialla. Jos potilas ei pysty tuottamaan insuliinia, haimaan voidaan geeniterapialla sijoittaa solu insuliinituoton käynnistämiseksi. Vaikka yksittäisiä soluja onkin prosessissa muokattu, Wartiovaara ei sanoisi potilaan olevan tässä tilanteessa geneettisesti muokattu ihminen.

Suomessa geeniterapiassa saakin käyttää vain somaattisia soluja. Sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Sini Tervo kertoi AFP:lle, että ihmisen perimän muokkausta rajoittavat sekä kansainväliset että kansalliset säädökset.

Esimerkiksi Euroopan neuvoston Oviedon sopimus käsittelee ihmisoikeuksia lääketieteen näkökulmasta. Sopimuksen 13 artikla kieltää toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa jälkeläisen perimää:

"Toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa perimää, voidaan suorittaa vain ennalta ehkäisyä, diagnosointia tai hoitoa varten ja vain, jos toimenpiteen tarkoituksena ei ole muuttaa jälkeläisten perimää.”

Myös Suomen laissa säädetään perimän muokkaamisesta. Tutkimuslain mukaan alkioiden tuottaminen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on kielletty. Myös periytyvien ominaisuuksien muuttamista on rajoitettu:

"Alkiotutkimus ja sukusolujen tutkimus, joiden tarkoituksena on kehittää menetelmiä periytyvien ominaisuuksien muuttamiseksi, on kielletty, jollei kysymyksessä ole tutkimus periytyvän vaikean sairauden parantamiseksi tai ehkäisemiseksi."

Myöskään geeniterapian tekeminen potilaalle salaisesti ei ole mahdollista.

Esimerkiksi tutkimuslain mukaan ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta ei saa suorittaa ilman tutkittavan kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. Lisäksi potilaan tiedonsaantioikeus turvataan laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Terveydenhuollon valvova viranomainen Suomessa on Valvira.

Geeniterapia on Wartiovaaran mukaan lisäksi erittäin kallista, eikä Suomessa tutkimuksia tehdä merkittävissä määrin. Vain kourallinen potilaita on Suomessa saanut geeniterapiaa.