Elon Musk levittää virheellisesti tulkittua tutkimusta pakolaisista Ruotsissa

"Melkein 80 % 'pakolaisista' käy lomalla maassa, josta he väittävät paenneensa...", Musk kirjoitti X:ssä 31.1.2025. Tekstin alla hän jakoi uudelleen toisen päivityksen, jossa näkyy englanninkielinen otsikko: "Ruotsi: 79 prosenttia 'pakolaisista' on käynyt lomalla maassa, josta he 'pakenivat'."

Muskin päivitystä jaettiin yli 80 000 kertaa X:ssä.

Suomeksi sama prosenttiluku on ollut esillä vuosia Facebookissa, Instagramissa, X:ssä, Telegramissa sekä eri nettijulkaisuissa ja keskustelufoorumeilla. Samanlaiset väitteet ovat levinneet myös useilla muilla kielillä, kuten ruotsiksi, hollanniksi, saksaksi ja kreikaksi.

Image

Kuvakaappauksia virheellisiä väitteitä esittävistä päivityksistä Facebookissa ja Telegramissa (otettu 12.1. ja 13.1.2025)

Musk julkaisi päivityksensä vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun hän osallistui videoyhteydellä saksalaisen äärioikeistopuolue Alternative für Deutschlandin (AfD) vaalitilaisuuteen. Miljardööri on aiheuttanut huolta johtajien keskuudessa, jotka ovat syyttäneet häntä Euroopan politiikkaan sekaantumisesta, kun hän on kommentoinut esimerkiksi Saksan ja Britannian politiikkoja X:ssä.

Muskin päivityksessä näkyvä otsikko tulee vuonna 2022 yhdysvaltalaisella konservatiivisella Breitbart-uutissivustolla julkaistusta jutusta. Sen alla oleva, Ruotsin pommi-iskuihin viittava teksti, ei liity aiheeseen, vaan siinä on kyse kuvakaappauksesta Lundin yliopiston tutkimusportaalista. Tutkimusportaalin mukaan yhtä yliopiston lehtoreista on siteerattu serbialaisessa jutussa, josta myös pommiotsikko tulee.

Breitbartin artikkelissa viitataan ruotsalaisen Novus-tutkimuslaitoksen vuonna 2022 tekemään tutkimukseen. Tutkimuksen teetätti ruotsalainen, itseään libertaari-konservatiiviseksi kuvaava Bulletin-uutissivusto.

Tutkimusta on tulkittu väärin sen julkaisusta lähtien, ja siihen viitattiin jopa ruotsidemokraattien kansanedustajan tekemässä kirjallisessa kysymyksessä Ruotsin hallitukselle pian tutkimuksen julkaisun jälkeen.

Väärintulkintojen seurauksena Novus on selventänyt tulosta esimerkiksi joulukuussa 2024 julkaisemassaan tiedotteessa sekä BBC:n tilastoja käsittelevässä More or Less -podcastissa tammikuussa 2025 (arkistoitu täällä ja täällä). Tiedotteen mukaan tutkimus on saanut "uutta mediahuomiota". Esimerkiksi Expressen-iltapäivälehti mainitsi sen 5.12.2024 julkaistussa jutussa, jossa kerrottiin, kuinka Ruotsin hallitus on pyytänyt maan maahanmuuttovirastoa tutkimaan pakolaisten matkustamista.

Novuksen toimitusjohtaja kertoi AFP:lle, että vaikka 79 % on oikea luku, tutkimuksessa ei tarkasteltu nykyisiä turvapaikanhakijoita ja suurin osa Ruotsiin pakolaisina tulleista vastaajista saapui maahan useita kymmeniä vuosia sitten.

Suurin osa pakolaisina saapuneista vastaajista saapui vuosikymmeniä sitten

Kuten Novuksen tiedotteessa kerrotaan, tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomailla syntyneitä henkilöitä ja heiltä kysyttiin esimerkiksi heidän mielipiteistään Ruotsista sekä poliittisista aiheista. Joukossa oli myös kysymys siitä, olivatko he vierailleet kotimaassaan Ruotsiin muuttonsa jälkeen. BBC:n podcastin mukaan vastaajia oli yhteensä noin 1 000.

Tutkimuksen tulosten mukaan 86 % kaikista vastaajista oli käynyt kotimaassaan. Ruotsiin pakolaisina saapuneiden keskuudessa luku oli sosiaalisessa mediassa mainittu 79 %.

"Periaatteessa tutkimus on oikeassa", Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström kertoi AFP:lle 6.2.2025. Hän sanoi, että tutkimus antaa oikean kuvan niistä, jotka saapuivat pakolaisina ja joilla on nyt oleskelulupa, ja siitä, kuinka moni heistä matkustaa lomalle maahan, josta he kerran pakenivat.

Ongelmana on, että tutkimuksen tulkitaan viittaavan henkilöihin, jotka hakevat turvapaikkaa, Sjöström sanoi, mutta "tutkimuksen tarkoitus ei ollut tutkia niitä, jotka hakevat nyt turvapaikkaa ja odottavat päätöstä siitä, saavatko he jäädä Ruotsiin".

Vastaajat valittiin sattumanvaraisesti väestörekisterissä olevien ihmisten keskuudesta, Sjöström selvitti 11.2. Turvapaikanhakijat voivat rekisteröityä vasta, kun heille on myönnetty turvapaikka tai toissijainen suojelustatus ja oleskelulupa, kuten Ruotsin maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotaan täällä ja täällä.

Suurin osa vastaajista oli ollut Ruotsissa vuosikymmeniä.

Vastaajilta kysyttiin, milloin he olivat tulleet Ruotsiin ja mistä syystä, kuten esimerkiksi työn vuoksi tai koska he pakenivat sodan tai poliittisten syiden vuoksi.

Sjöström sanoi, että suurin osa pakolaisina saapuneista tuli maahan vuosina 1980–1999.

Tutkimusta Novuksella johtanut Hjalmar Strid sanoi BBC:n More or Less -podcastissa, että 183 tutkimuksen noin 1 000 vastaajasta tunnistettiin pakolaissyistä Ruotsiin tulleeksi. Vain 4 % heistä oli saapunut Ruotsiin vuoden 2010 jälkeen, Novuksen tiedotteessa sanotaan.

"Että joku menee takaisin lomalle maahan, josta he pakenivat 30–40 vuotta sitten, kun konflikti on ollut ohi pitkän aikaa, ei ehkä itse asiassa ole kovin outoa", Sjöström sanoi.

Tutkimuksessa ei kerätty tietoa maista, joista vastaajat tulivat, mutta Sjöström kertoi, että sen perusteella, että suurin osa saapui vuosina 1980–1999, "suurin osa pakolaisista" tuli todennäköisesti "Balkanilta ja Bosnia ja Hertsegovinasta, Jugoslaviasta, Romaniasta". 1970-luvulla Ruotsiin saapui pakolaisia Chilestä, ja pakolaisia Iranista saapui myös vuosina 1980–1999 vuonna 1979 tapahtuneen Iranin vallankumouksen jälkeen, hän lisäsi.

2010-luvulla pakolaisia saapui Somaliasta, Sjöström sanoi.

Image

Albaanipakolaiset lämmittelivät muoviteltassa metsässä lähellä Komoranen kylää Kosovossa 26.10.1998. (AFP / JOEL ROBINE)

Kotimaahansa palaavat pakolaiset voivat menettää pakolaisstatuksensa

Henkilöt, joilla on pakolaisstatus, saattavat menettää statuksen, jos he matkustavat takaisin kotimaahansa. Tapauksesta riippuen tämä voi vaikuttaa myös heidän oikeuteensa asua Ruotsissa.

Ruotsin maahanmuuttoviraston edustaja kertoi AFP:lle 7.2., että henkilöt, joille on myönnetty Ruotsissa oleskelulupa suojelutarpeen perusteella, saavat joko pakolaisstatuksen tai toissijaisen suojelustatuksen.

"Henkilön status voidaan peruuttaa, jos henkilö ei enää ole suojelun tarpeessa tai jos henkilö aikoo käyttää tai on käyttänyt kotimaansa suojelua", edustaja sanoi. "Mahdollinen syy tällaiselle peruuttamiselle voi olla, että henkilö on matkustanut takaisin kotimaahansa."

Hän huomautti kuitenkin, että tämä ei vaikuta automaattisesti henkilön oleskelulupaan, mutta se voi vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuteen uusia oleskelulupa.

Pakolaisstatuksen Ruotsissa saaneet henkilöt saavat kolmen vuoden oleskeluluvan. Jos he tarvitsevat yhä suojelua oleskeluluvan päättyessä, he voivat hakea sen jatkamista tai pysyvää oleskelulupaa, jos he pystyvät elättämään itsensä, Ruotsin maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotaan (arkistoitu versio).

Jos maassa on tapahtunut sellaisia merkittäviä ja pysyviä muutoksia, että henkilön ei voida enää katsoa olevan suojelun tarpeessa, yleisen säännön mukaan heidän statuksensa pitäisi peruuttaa, viraston edustaja sanoi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että henkilö menettää oleskelulupansa: "Monissa tapauksissa henkilöt, jotka ovat olleet Ruotsissa monta vuotta, ovat nyt myös Ruotsin kansalaisia", hän sanoi.

Sjöström lisäsi, että sääntöjen vuoksi "ei ole edes järkevää tutkia niitä, jotka hakevat nyt turvapaikkaa, ja poistuisivatko he maasta lomalle".

Lisäksi uusia turvapaikanhakijoita on erittäin vaikea tavoittaa tällaisia tutkimuksia varten, Strid sanoo BBC:n haastattelussa.

AFP on tarkistanut väitteitä maahanmuutosta Ruotsissa myös aiemmin, esimerkiksi ruotsiksi täällä.