Kuinka toimimme

Perinteisten journalististen taitojen lisäksi hyödynnämme myös useita yksinkertaisia verkkotyökaluja, käytämme maalaisjärkeä sekä harjoitamme suurta varovaisuutta. Pyrimme avoimesti osoittamaan eri vaiheet virheellisen tiedon kumoamisessa.

Kun päätämme lähteä tutkimaan kyseenalaista väittämää tai artikkelia, aloitamme aina selkeällä kysymyksellä. Yritämme tunnistaa tarkan väittämän, jonka voimme kumota.

Kuvan alkuperän jäljittäminen

Merkittävä osuus virheellisestä tiedosta liittyy kontekstista irroitettuihin vanhoihin valokuviin. Alkuperän jäljittämisen aloitamme käänteisellä kuvahaulla. Lataamme kuvan yhteen tai useampaan hakukoneeseen, jotta saisimme selville mikäli kuvaa on jaettu verkossa aikaisemmin. Google Chrome-selain mahdollistaa käänteisen kuvahaun klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla “Hae kuvaa (Google)”. Hakukone käy läpi tietokantansa ja selvittää onko Googlen hakemistossa vastaavanlaista kuvaa.

Käytämme säännöllisesti kehittämäämme Invid/We Verify-selainlaajennusta (lisää alla), joka mahdollistaa yhdellä klikkauksella käänteisen kuvahaun seuraavien hakukoneiden kautta: Google, Bing (Microsoft), Yandex (venäjäksi), TinEye, and Baidu (kiinaksi). Suosittelemme myös muita käyttämään kyseistä selainlaajennusta.

Käänteinen haku ei kuitenkaan aina välttämättä tuota tuloksia. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että kuvaa ei ole julkaistu aiemmin. Kuvaa ei myöskään aina löydy hakukoneiden tietokannoista. Joskus kuva saattaa myös sekoittaa hakukoneet mikäli se on käännetty peilikuvaksi, kuten tässä artikkelissa liittyen Kanadan pääministeriin. Tästä johtuen etsimme myös visuaalisia johtolankoja (kuten kauppojen kylttejä, katujen nimiä, arkkitehtuuria, kasvillisuutta, rekisterikilpiä). Näin pyrimme pääsemään kuvan alkuperäisen sijainnin ja päivämäärän jäljille.

Selvitimme esimerkiksi Kreetalla kuvatun videon alkuperäisen sijainnin vertaamalla videolla näkyvän rannan muotoja Google Mapsin satelliittikuviin.

Kuvat tai videot yksin eivät kuitenkaan ikinä ole täydellisiä todisteita. Tämän takia pyrimme selvittämään myös mikäli kuvan julkaisupäivä vastaa muita faktoja samalta päivältä (esim. sääoloja).

Kun käsittelemme kuvia pyrimme aina saamaan haltuumme alkuperäiset tiedostot. Näin voimme selvittää, mikäli tiedostoja on muokattu.

Sitaattien alkuperän selvittäminen

Usein lähteen selvittämiseksi riittää yksinkertaisesti tekstin kopioiminen hakukoneeseen. Mikäli tekstiä on jaettu verkossa paljon, lähteen pitäisi löytyä nopeasti. Poliitikkoihin yhdistetyt sitaatit ovat usein peräisin parodiasivustoilta.

Jos sitaatti on yhdistetty tiettyyn henkilöön, pyrimme varmistamaan sitaatin paikkansapitävyyden luotettavien lähteiden kautta (äänitiedosto tai videotallenne, virallinen tiedote). Tämän lisäksi saatamme käydä läpi kyseisen henkilön sosiaalisen median tilit tiedon varmentamiseksi. Saatamme ottaa häneen myös suoraan yhteyttä. Kun käsittelemme kvantitatiivista dataa, pyrimme aina löytämään alkuperäisen tutkimuksen.

Videoiden tutkiminen

AFP:n osaksi kehittämä INVID/We Verify-selainlaajennus mahdollistaa videoiden leikkaamisen esikatselukuviksi (keyframes-toiminnon kautta). Työkalun avulla esikatselukuvia voi käyttää käänteisessä kuvahaussa.

Selainlaajennus auttaa myös jos epäilet kuvan olevan käännetty. Voit kääntää kuvan takaisin näin: "Magnifier" --> “Insert your image” --> "More filters" --> "Flip" --> "Apply". 

Tietolähteiden vertailu

Jos kuva tai tieto verkossa vaikuttaa epäilyttävältä - etenkin jos lähdeviittaukset puuttuvat - ensimmäisenä toimenpiteenä käymme mahdolliset kommentit läpi. Kommenttikentästä saattaakin löytyä tietoa, joka kyseenalaistaa sisällön totuudenmukaisuuden.

Mikäli tietty henkilö tai organisaatio mainitaan kommenteissa, voimme olla yhteydessä suoraan heihin. Näin saamme heidän versionsa selville. Jos kyseenalainen julkaisu pohjautuu kuvaan tai videoon, pyrimme löytämään muita kuvia samasta tapahtumasta. Näin voimme vertailla kuvia keskenään ja selvittää totuudenmukaisuuden. Yritämme myös saada yhteyden kuvien omistajaan.

Yhteydenotto asiantunteviin lähteisiin

Käsittelemme säännöllisesti aihealueita, joista meillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Näissä tilanteissa työskentelemme yhteistyössä kokeneiden AFP:n toimittajien kanssa, joilla saattaa asiantuntemusta tietystä aiheesta, alueesta tai kielestä. Toimimme yhteistyössä myös AFP:n maailmanlaajuisen faktantarkastustiimin kanssa.

Ei pelkästään verkossa

Joissakin tilanteissa verkko ja puhelinyhteydet eivät riitä. Joskus -  niinkuin journalismissa yleensä - tarvitaan kenttätyöskentelyä.

Heinäkuussa 2018 pyysimme AFP:n toimittajaa Kuwaitissa tarkistamaan netissä levinneen videon todenperäisyyden. Monet tahot väittivät videolla näkyvän saudiarabialainen mies pahoinpitelemässä vastaanottovirkailijaa lontoolaisessa sairaalassa. Tutkimuksemme paljasti kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa ristiriitaisen selityksen videon tapahtumille. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan kyseessä olisi ollut eläinlääkärin vastaanotto Kuwaitissa.

Toimittajamme vieraili kyseisen kuwaitilaisen eläinlääkärin vastaanotolla, jonka olimme tunnistaneet videolta. Hän varmisti paikan olleen sama kuin videolla sekä kirjasi lausunnon videolla pahoinpidellyltä eläinlääkäriltä.

Kirjanpito ja tuottaminen

Käytämme arkistointityökaluja, kuten Wayback Machine ja Perma CC, jotta emme antaisi lisää klikkauksia virheelliselle sisällölle. Näin pidämme myös kirjaa mahdollisista muutoksista sisältöön.

Vastaava tuottaja käy läpi jokaisen artikkelin ennen julkaisua.

Oikaisukäytäntö

Jos teemme virheen, oikaisemme väärän tiedon ja merkitsemme oikaisun alkuperäiseen artikkeliin. Oikaisu ilmaistaan selkeästi artikkelin lopussa. Oikaisussa kerrotaan oikaisun ajankohta sekä syyt oikaisulle. Mikäli virhe on merkittävä, poistamme artikkelin kokonaan ja jätämme selityksen nähtäville. Tässä linkki oikaisuihin.

Selvennykset ja päivitykset mainitaan myös artikkelin lopussa.

Claim Review-työkalu

AFP käyttää Claim Review-työkalua osana julkaistuja artikkeleita. Työkalu sisältää mm. tietoa arvioitavasta väitteestä, kuka väitteen teki ja mikä loppupäätelmä oli. Työkalun avulla hakukoneet, kuten Google ja Bing, voivat helposti tarjota faktantarkistuksen hakutulosten yhteydessä.

Facebook hanke

AFP on osa Facebookin ulkopuolisten faktantarkastajien hanketta, joten osana faktantarkistustamme käsittelemme Facebookissa julkaistua sisältöä. 

AFP:n faktantarkistustoiminta saa suoraa tukea Facebookin hankkeen kautta.

Faktantarkistajien toimesta “virheelliseksi” luokitellun sisällön näkyvyyttä lasketaan uutissyötteessä. Tämän seurauksena sisältö tulee pienemmän ihmismäärän nähtäväksi.